Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Akusti:
<<<Ketun vaikutus myyräkantoihin on todettu, ei oletettu. Sehän on näilläkin palstoilla useaan kertaan todistettu.<<<Onkohan tuo se ns. "kettuhypoteesi"?
Hiluxmestari.
<<<Minä toivoisin, että olisi tehty julkisten menojen kasvun nollaratkaisu. Se olisi taannut meille HUOMATTAVASTI paremman tilanteen.<<<Samaa mieltä, että jukisen sektorin palkankorotukset ovat olleet täysin perusteettomat, mitään uutta jaettavaa Suomen talouteen ei ole tullut sitten vuoden 2008 eli viiteen vuoteen. Nyt nuo palkankorotukset tästä eteenpäin ovat luokkaa 7 miljardia vuodessa lisämenoja kansalaisille.
Eivätkä ne edes ole tulleet kansalaisten maksettavaksi vielä, kun velkaa otetaan niiden maksuun.
Jos tuo 7 miljardia kerättäisiin ALVilla, sitä pitäisi nostaa 24 prosentista 10 prosentilla 34%.
Tämän hetkinen suomalainen elintaso, kun alijäämät kunta- ja valtiobudjeteissa on jotan 13 miljardia euroa, on 20% liian korkea, jota ylläpidetään velkaantumalla.Laitan tähän vielä tuon palkkakehitysvertailun Saksaan nähden.
Suomessa palkat nousivat vuodesta 2000…2012 40% ja Saksasa 10%.
http://www.talouselama.fi/uutiset/nama+eurokappyrat+paljastavat+karun+totuuden+suomen+kilpailukyvysta/a2174421Toinen suuri virhe tehtiin vuonna 2008, jolloin maailman talous kävi kovilla kierroksilla ja kalliiksi käynyt suomalainenkin tavara kävi hyvin kaupaksi.
Se virhe oli, että ay-liike luuli tämän korkeasuhdanteen jatkuvan taas ikuisesti ja palkankortuksilla ulosmitattiin teollisuuden voittoja, joita metsäteollisuudessa ei edes ollut.Sitten romahti vuonna 2009 ja mailmanmarkkinahinnat tulivat alas kymmeniä prosentteja ja koko suomalainen teollisuus oli kilpailukyvytön puhumattakaan metsöteollisuudesta.
Mitään ei ollut opittu näistä kahdesta virheestä vuosina 2000-2003 ja 2008 vaan sama jatkui heti jo vuoden 2010 jälkeen eli palkat nousee taas kilpailamaita enmmän kunnes 2013 tehdään työmarkkinoilla 0-ratkaisu.Tässä tämä ikävä kehitys, jonka ay-liikke on aiheuttanyt suomalaisille palkakorotuksilla samaan aikaan kun Saksassa palkat on pidetty näissä valuuttakurssimuutoksissa ja maailmatalouden käänteissä lähes ennallaan.
Saksan teollisuuden kilpailukyky säilyi ja Suomen meni.Lopuksi:
Suomessa ei voi olla yhteisvaluutassa ollessa omaa palkkapolitiikkaa, sillä Saksan teollisuus määrää euron arvon, joten meillä palkkoja voi nostaa vain Saksan tahtiin huomioiden vielä työntuottavuuden kehitys.Kohtalon ivaahan tässä vielä on se, että jos palkkoja olisi korotettu Saksan tahtiin, niin tänä päivänä suomalaisen palkasaajan käteenjäävällä osalla olisi sama ostovoima kuin nytkin ja lisäksi meillä olisi samat tulevaisuuden näkymät teollisuudessa ja koko yhteiskunnassa kuin Saksallakin.
Hiluxmetsuri.
<<<Koetin kuukkeloida tuota Suomen Emu-kurssia, mutta huonoin tuloksin. Sorry. Ehkäpä Kurki tietää asian oikean laidan ja minun käsitys ei ole oikea. Sorry, jos tuli höpötettyä potaskaa täällä.<<0,82) eli Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky oli hirmuinen.
Tuolloin tapahtui ensimmäinen suuri virhe Suomen metsäteollisuudelle, sillä ay-liike ulosmittasi sen minkä kerkisi dollarin vahvitumista eli siellä luultiin, että näilla dollarin arvoilla mennään ikuisesti.
Euroon liittymisen markkakurssi oli muulle teollisuudelle hyvin edullinen ja metsäteöllisuudelle alkoi olla liian vahva ja tilanne paheni edelleen dollarin heikentyessä, koska metsätuotteet hinnoitellaan dollareissa.
Mutta dollarin vahvuus ei kestänyt kuin vajaa 3 vuotta ja jo vuonna 2003 dollari oli heikentynyt 40% takasin 1,2 ja sen seurauksena Suomen metsäteollisuus oli tappiokierteessa ja alettiin puhua metsäteollisuudesta auringon laskun alana, jota ei Suomi enää tarvitse, kun meillä on elektoniikkateollisuus ja Nokia.Dollari heikenyi vuoteen 2008 mennessä lisää 33% 1,2–>1,6 ja Suomessa palkkoja nostettiin koko ajan Saksaa 3..4% enemmän ja suomalainen metsäteollisuus oli koko ajan kriisissa ja lakkautteli tehtaita ja teki tappiota.
Kantohinnan osuutta sellun loppuhinnasta laskee vielä se, että sellutehdas on energian suhteen omavarainen eli sellupuusta sekin energia tulee.
Vaikeaa arvioida mikä sen osuus olisi, mutta oletetaan nyt jotain eli lasketaan vielä puoleen tuo kantohinnan osuus sellun loppuhinnasta.Paperi- ja sellutonnin loppuhinnasta kantohinnan osuus on siten 5—7% eli marginaalinen.
Hiluxmestari:
<<<Sitten lopulta kuitenkin Suomen tapauksessa ratkaisut kilpailukyvystä tehtiin jo Euroon sitomisen aikana. Jos markka olisi sidottu euroon alhaisemmalla kurssilla, olisi teollisuus voittanut ja ulkomaista velkaa ottava julkinen sektori hävinnyt<<<Markka sidottiin euroon vuonna 2002 hävyttömän alhaisella kurssilla.
Paperitehtaassa työskentelevien palkkakustannukset ovat jotain 7..8 % paperin hinnasta satamassa, vaikka paperia työvuorossa tulee huikeat määrät.
Halvin vaneri eli havuvanerin hinta kaupassa levy 12*2440*1200 on 22,4e hintainen.
Alvi 23% ja kaupan marginaali 10% niin tehdashinta on 15e.
Kuutiohinta on siten = noin 427 e/m3.
Siihen tarvitaan 2 m3 kantohintaista puuta eli 120e, josta vähennetään pääomavero 28% eli suomalaista kantohintaa vaneri sisältää 87e.
Vanerin hinnasta kantohinnan osuus on vain noin 20%.
Loppu on tuotantoketjun palkkoja ja voittoja (5%)
Palkoille ja palkkaluontoisille menoille jää siten 75%.Vänkäri:
<<<Puun hinta on nimittäin suurin kustannuserä pitkinä sarjoina ja tehokkaalla konekannalla/pienellä henkilöstömäärällä valmistettavissa tuotteissa. Enkä luule vaan tiedän.<<<NBSK-Pulp eli havupuusellun hinta on nyt noin 655 e/tonni.
Tonniin sellua menee 6m3 puuta eli 17e/m3 (mänty) hinnalla sellun kantohinnan osuus on noin 100 e eli noin 15%.
Loppu on tuotantoketjun työpalkkoja (100..90%) ja voittoja (0..10%).
Pääomamenotkin ovat palkkoja ja voittoja, villä velalla on tietenkin rakennettu tuotantolaitos ja ostettu koneet.
Palkan sos. kustannukset ovat tietenkin myös palkkaa, sillä nehän hyödyttää yksinomaan palkansaajaa.A4 B-copy paprerin hinta näyttäisi olevan 837 e/tonni ja jos sen tekemiseen tarvitaan vielä 20% muita aineita (kaoliini, liimaineet yms).
eli 800 kiloa sellua ja 200 kiloa muita aineita yhteensä tonni paperia.
Toimistopaperi A-4 sisältää kantohintaa 0,8 * 100 = 80 euroa eli noin 10%.http://www.foex.fi/
http://www.metsateollisuus.fi/toimialat/paperi-kartonki-jalosteet/paperi-ja-sellu/Paljonko-puuta-tarvitaan-paperiin—216.htmlKantohinnan osuus papereissa ja sellussa noin 10…15%.
Eli ei kovinkaan paljon.Puutavarassa kantohinnan osuus onkin sitten huomattava.
Minä en halua laskea kenenkään palkkaa, eikä mistään yleisestä palkkojen laskusta päästäisikään koskaan sopuun.
Vahinko on jo tapahtunut.
Toivon tästä eteenpäin kaikkien suomalaisten ymmärtävän, että yhteisvaluutassa ollessa Suomella ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa.
Eli palkkoja pitää nostaa vahvimman maan eli Saksan tahtiin ja teollisuuden hintakilpailukyky säilyy aina.<<<Itse asiassa vientiteollisuuden tulevat ongelmat olivat hyvin tiedossa jo silloin kun euroa tänne kenkättiin. Ruotsi ja Iso-Britannia osasivat ajatella omilla aivoillaan.<<<
Suomen liittyessä euroon vuonna 2002 teollisuuden hintakilpailukyky oli erittäin hyvä ja Suomella oli tulevaisuus.
Tuosta ajasta tähän hetkeen dollari on hekentynyt noin 40%.
Samaan aikaan palkat (teollisuus ja julkinen sektori) Suomessa on nousseet noin 40% ja Saksassa noin 10%.http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/valuutta.jsp?curid=USD&days=max&x=34&y=12
Järkyttävää metsälle, että samaan aikaan kun dollari heikkenee 40%, niin Suomen palkkataso nousee 40%.
Kyllä siinä metsän kilpailukyky menee, kun dollari on markkinoiden hinnoitteluvaluutta.
Saksa määrää euron arvon ja nyt menneen (palkkoja korotettu enemmän kuin kilpailijamaissa vrt Saksa) kehityksen seurauksena euro on Suomelle liian vahva.
Devalvaatiotarve olisi jotain 25%, mutta kun ei voida devalvoida, niin 0-korotuksilla on nyt mentävä vuosia ja toivoa, että Saksassa palkat nousivat vuorostaan 2..3% vuosittain enemmän kuin Suomessa.
Tuskaista on tulevaisuus.
