Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sellun hinta on nousussa Euroopassa ja USAssa.
Stora Enso nostaa valkaistun pitkäkuitusellun NBSK pulp huintaa 930 dollariin/tonni Euroopassa helmikuussa.
Tämän hetken dollarikurssilla sellutonni nousee 688 e/tonni.Jos tonniin sellua menee 6 m3 havupuuta a17e/m3 ja pääomaveron ottaa vielä pois, niin eipä kantohinta juuri rasita tuloksen tekoa.
Puustahan saadaan myös huomattava osa sellutehtaan tarvitsemasta energiastakin.
Olisiko kantohinnan osuus sellussa noin 35..40 e/tonni.
Eli metsänomistajan osuus sellun loppuhinnasta olisi vaatimattomat noin 5%.
Ja vielä kaavaillaan metsille kiinteistöveroa.Stora Enso announces NBSK pulp at $930/tonne in Europe in February
(RISI, 31.01.2014)
Tässä tämän hetken hinnat.
Kyllä kemera tuet on tarpeelliset, sillä ilman niitä suurin osa vanhojen ojitusalueiden hankkeista ja uusista metsäteistä tuolle alueelle jäisi rakentamatta.
Lisäksi on olemassa suunnittelutaho (MHY tai MK), joka tuon työn koordinoi.
Itse olen ollut mukana muutamassa hankkeessa ja kyllä ainakin niihin kaikki metsänomistajat osallistuivat mielellään, joiden metsiä toimenpide koski.
Tuo suhdekkin on kohdallaan eli puolet omaa rahaa ja loput kemeraa.Huskut minulla olleet sellaisia, että tyhjäkäyntiä ei ole minkäänlaista ja sammuu peruskaasulla aina muutamassa sekunnissa ja saa siten jatkuvasti vedellä käyntiin.
Ei auta, vaikka kuinka säätää kaasutinta ja polttoaineseosta ohjeiden mukaan.
Nyt olen käyttänyt 200 euron Stihl-sahaa 3 vuotta erilaisssa kohteissa kuten halon- ja rankojen teossa sekä raivuussa.
Enkä ole säätänyt mitään sahasta kolmeen vuoteen.
Kun sahan nykäisee käyntiin niin pysyy käynnissä, niin kauan kuin polttoainetta riittää.Mitään säästöleikkureita ei tarvittaisi, jos julkisen sektorin palkankorotukset olisi jätetty tekemättä vuodesta 2008 lähtien, sillä perusteltua tietenkin olisi että, kun bruttokansantuote ei kasva, niin julkisia menoja ei lisättäisi.
Suomen talouteen ei ole tullut mitään lisäjaettavaa sitten vuoden 2008 jälkeen ja BKT on vuoden 2006 tasolla.
Nuo 5 vuoden aikana tehdyt palkankorotukset ovat tästä eteenpäin 7000 milj. euroa per joka vuosi eli tuo summa, joka on valtion bubjetin alijäämän suuruinen.
Lisäksi mitään kasvua Suomelle ei ole odotettavissa lähi vuosiksi, sillä vienti ei vedä, kun ei ole hintakilpailukykyä, joka sekin meni euroaikana kilpailijamaita vuosittain 2..3% korkeammilla palkankorotuksilla.
Suomen teollisuuudella oli hyvä kilpailukyky liityttäessä euroon vuonna 2002.Timppa:
<<<Keski-Suomessa ei hallaongelmaa. Kuusentaimella luokkaan 5 metriä aukossa menee rapiat 10 vuotta hyvillä pohjilla.<<<Pääsen seuraamaan metsiä myös Keski-Suomessa, kun velipoika omistaa metsäpalstoja Viitasaarella ja Kangasniemellä.
Viime kesänä Viitasaarella halla vahingoitti osittain kuusentaimien vuosikasvuja ja Kangasniemelläkin näkyi hallan vikuuttamia kuusen taimia.
Olen ollut istuttamassa noita taimikoita ja myös estämässä myyrätuhoja näissä taimikoissa, joten joka kesä tulee niitäkin taimikoita seurattua.
Kesällä 2010 oli Länsi-Savossa paha hallavuosi, kun liikuin tuolla suunnalla Tervossa ostomielessä katselemassa myynnissä olevia metsäpalstoja.Olen samaa mieltä että Keski-Suomessa ja Savossa hallasta ei ole samanlaista ongelmaa kuin täällä ja suurin osa vaarojen rinteistä ei liene kokenut hallaa koskaan.
Lisäksi siellä kuusentaimien elpymiskyky on aivan eri luokkaa kuin täällä hallaviotuksista kuten myyrätuhoistakin.Pihkaniska:
<<<Eikö halla vieraile istutetussa kuusikossa, käsittääkseni siellä on vähempi verhopuustoa kuin jatkuvan kasvatuksen metsässä.<<<Onnistuuhan tuo kuusen istuttaminen aukolle Kainuussa ja Lapissakin, mutta siihen vaaditaan pohjoisen puolinen vaaranrinne, jossa halla on harvinaisempaa.
Ja onnistuuhan se muuallakin, jos hyvälksyy sen että kuusen kasvu takkuaa ja mittaan 5m menee kymmeniä vuosia..
Minulla ei sellaisia metsämaita ole ja suojapuuston allakin ankara halla vierailee liian tiheästi, että kuusta kannattaa pelkastään aukolle istuttaa.
Aukoille pääpulajiksi mänty ja jos maa on kuuselle sopivaa, niin jonkun verran kuusta sekaan.Tenu Karvonen:
<<<Mistä Timppa löysit sen tieteellisen tutkimuksen että jaksollinenkasvatus on kannattavampaa ja jatkuva paskaa? Sullakaan ei ole satojenvuosien kokemusta kummastakaa muodosta. Kato vaan se Kujalan pätkä youtubelta ja pistä vaikka yhtähyvät perustelut jaksollisesta kasvatuksesta. Vieläkin peräänkuulutan että mistä moinen vastustus <<<Onko tuo Kujalan esitys jostain pitempiaikaisesta jatkuvan kasvatuksen metsästä mittaustuloksineen vai kuvitteellinen ja teoreettinen laskelma sellaisesta?
Ja koskiko se vain kuusen jatkuvaa kasvatusta.
Valopuilla kuten mänty ja koivu sitä on turha yrittääkään.Timpalla ainakin on kokemusta kummastakin ja olen samaa mieltä.
En minäkään vastusta jatkuvaa kasvusta kuten varmasti ei siitä erimieltä olevat muutkaan.
Kiistaahan tässä käydään vain tuotoista eli kumpi mentelmä on kannattavampi.
Itse en tule koskaan harrastamaan jatkuvaa kasvatusta kuusella täällä Länsi-Kainuussa, kun halla virailee harvemmassa metsässä kuten jatkuvan kasvatuksen metsä joka kesä.Miksi Saksa pärjää?
Saksasta tuli Euroopan sairas mies siksi, kun Saksat yhdistyivät.
Itä-Saksa oli kiviriippana yhdistyneelle Saksalle vielä tultaessa 2000-luvulle.
Tuolloin muistan telvisiosta saksalaisen talousmiehen sanat:
”Saksassa tullaan tulevina vuosina palkkoja korottamaan Euroopan muita vähemmän ja seuraavan 10 vuoden aikana Saksasta tulee Euroopan tervein mies ja muista sairaita”.Näin siinä kävi esimerkiksi Suomen suhteen.
Saksa määrää euron arvon ja kun Suomessa nyt euroaikana palkkoja on koroteltu 30% enemmän kuin Saksassa, euro on aivan liian vahva Suomen viennille.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos Suomessa palkat nousee 2-kertaisksi, niin metsätuotteesta pitää satamassa saada 2 kertainen hinta.
Mutta entäs kun Saksassa ei nostetakkaan kuin 10%, niin se suomalainen tehdas lopetetaan tai siirretään muualle.
Kuten on käynytkin.
Hintakipailukykyvyn ylläpito ei ole tämän vaikeampaa.
Mitenkä saataisiin ay-liikekkin ymmärtämään tämä?
