Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen talouden ongelmat ei johdu mitenkään eurosta tai EU:sta, vaan ongelmat on kehitelty Suomessa omin voimin.
Teollisuuden kilpailukyky meni euroaikana Saksaa 30% korkeammilla palkankorotuksilla ja eurosta tuli näin suomalaiselle viennille liian vahva. Saksalle viennille se oikeaa tasoa. Suomessa tarvittaisiin 20..30% devalvaatio eli palkkojen lasku mutta, kun se ei ole mahdollinen, niin mennään sitten 0-ratkaisuilla, joilla kilpailukyky ikävä kyllä ei palaudu koskaan.
Julkinen sektorin menopuoli on tämän hallituksen toimesta kasvatettu tasolle, jota ei tulla saamaan tasapainoon mitenkään.
Budjettivajeet valtio ja kunnat 13 miljardia tarkoittaa sitä että, jos ne hoidettaisiin ALV-veron nostolla, niin sitä pitäisi nostaa nykyisestä 24% 19% -yksiköllä 43%:iin. ALV 24% tuottaa valtiolle noin 17 miljardia euroa vuodessa.
Eli suomalaisten elintasosta 19% ylläpidetään velanotolla.
Tapahtuipa tuo budjettien tasapainotus sitten vaikka budjettileikkauksilla ja veronkotuksilla yhdessä, niin sen vaikutus suomalaisten kulutustasoon on sama kuin ALV:n korotuskin 19%-yksiköllä.<<<Arvonlisävero on Suomessa käytännössä EU-vero, koska sen koko tuotto ohjataan Suomen jäsenmaksuna EU:lle. Summa ei yleensä ole riittänyt, vaan muitakin verotuloja on pitänyt myös käyttää.
Tuleehan sieltä osa takaisinpäin, mutta Suomi on ollut kahta vuotta lukuunottamatta kasvava nettomaksaja koko 19-vuotisen EU-historiansa aikana<<<Ei kai nyt sentään.
Suomen EU:lle maksama nettomaksu on luokkaa satoja miljoonia eikä suinkaan alvin tuotto=17 miljardia euroa vuodessa.Minä ymmärrän haavan vihaajia.
Tällaisia nämä männyn latvat ovat vuodesta toiseen.http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=1317&index=47
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=701&index=495
Öljysäiliö on otetu irti ja puhdistettu.
Kyllä yritin liotella tentulla useampaan kertaan.
Ei auttanut.
Tuo pumppu on muovirungosa kiinni ja sahaa pitäisi purkaa vielä pienempiin osiin enenkuin pääsee vaihtamaan tai puhdistamaan sitä.
Pumppu minusta näyttäisi toimivalta eli sillä on edestakainen liike sitä pyörittäessä sormella hammaspyöräpäästä, jonka sain näkyviin vähän poistamalla muoviosaa sen päältä.
En tiedä alanko siihen hommaan, vaikka nopeastihan tuon purkaa nyt kun on tullut opeteltua.
Muuten toimiva saha olisi edelleen.
Yleensä minulla saha on loppunut siihen, kun katkenneet männänrenkaat tai kampilaakerista irronnut teräspala ovat uurtaneet pahasti sylinterin seinää.Ostin tänään uuden samanlaisen Stihl MS 170 sahan hinta 199e.
Aika kummallista tuo sellupuun hinnan painaminen alemmas, kun puuraakaineen hinta on sellun maailmanmarkkinahinnasta loppujen lopuksi olematon.
Kun pitkäkuituisen sellun maailmanmarkinahinta on 670e/tn, tekee 6m3 a15e/m3 puuraakaineen hinnaksi 95e/tn ja kun sellutehdas on omavarainen energiasta, joka sekin on puuperäistä, niin jääkö puun osuudeksi yhtään mitään?Menee näin.
Jos Suomessa palkkoja nostetaan 100%, niin paperista ja sellusta maailmanmarkkinoilla pitää saada 2 kertainen hinta korotuksten jälkeen.
Mutta jos muualla korotukset ovatkin 50%, niin suomalainen tuotanto loppuu tappiollisena.Nythän paperin hinta ei ole noussut 13 vuoteen yhtään, mutta suomalaisia palkkoja on korottettu 40% tänä aikana, niin eipä ole ihme, että suomalaiset paperitehtaat sulkevat oviaan, mutta muualla ne ovat kilpailukyisiä.
Kilpailijamaiden mukaiset palkankorotukset menneisyydessä olisivat olleet se oikea metsäteollisuuspolitiikka, jolla suomalainen metsäteollisuus olisi voinut pitää Kemijärvenkin hengissä.
Minulla samoin kuin Metsänvartijalla on turvemaiden ojanpenkoilla 0.5..1,0 m männyntaimia lukemattoman paljon.
Ensi keväällekkin on täydennysistutustarpeita lähellä olevilla jo pitemmälle ehtineissä männyntaimikoissa.
Kovaa työtähän se on, mutta pienempi pottitaimi ei ehtisi enää muiden mukaan.
Olen istuttanut myös parimetrisiä männyntaimia, joidenka juuret ovat olleet lyhyitä tynkiä, mutta niin vain lähtivät kasvamaan kosteassa hiekkamaassa eikä niitä erota muista kuin 2m korkeudella parin vuoden 10cm pituuskasvut.Punkaharjun Lustossa kasvavat douglaskuuset eivät ole kovinkaan laadukkaista eikä hyvin kasvaneita, jos vertaa siellä kasvaviin lehtikuusiin.
Pisimmät suomalaiset puutkin ovat pitempiä kuin samanikäiset d-kuuset.
Mustilan länsirinteellä d-kuuset jo 100 vuotiaina on järkyttävän kokoisia isoimat metrin halkaisijalta ja pituutta vajaa 40 m.
Pisimmät ovat reilusti yli 40m.
Mustilan pohjoisrinteellä on d-metsikkö, josta löytyy laadukakkaita, tyveltään karsiutuneita ja suoria malliyksilöitä.
Douglaskuusen paras kasvuikä on 200 vuoden kieppeillä.Raivaaja:
<<<Verohallinnon tiedoissa vuodelta 2012 keskimääräinen metsän tuotto per hehtaari esim.
Kittilä 8,17€
Inari 5,63€
Rovaniemi 20,10€
Raahe 36,12€
Savonlinna 148,80€
Metsänomistajalla hymy hyytyy kun isketään vuotuinen vero vielä tuohon päälle.<<<Vasta nostettiin viime vuonna pääomaveroa 28%:sta 30%:een ja yli 40 000 e tuloista 32%:iin.
Ja kun ottaa huomioon, että melkein 50 vuottaa saa kasvattaa metsää kuitupuun hinnoilla, niin tuo kuitupuutuotto hehtaarilta (kasvu 4m3/ha/v ja kantohinta 14,5e/m3)) olisi vuodessa mitättömät 58e/ha/v.
Ja kun tuosta vielä ottaa pois pääomaveron (0,7*32/100*58=13e), niin tuotoksi jää pahanen 45e/ha/v, joka on niin surkea summa, että ei edes ylitä tuota VersoWoodin ehdottamaa 50e veroa hehtaarista vuodessa.Lisäksi metsiä rasittaa jokamiehen oikeus liikkua ja marjastaa, jolle tietenkin pitää laskea joku hinta.
Minusta tuo metsämaksu on jo olemassa ja se on jokamiehen oikeus.
