Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,391 - 4,400 (kaikkiaan 4,697)
  • Kurki Kurki

    Munullakin on tuollaista räkämänniköä kasvattavaa maapohjaa viitisen hentaaria, joista vanhin n.1,0 ha nyt 20 vuotias jäi aluksi tiheän koivuvesakon sisään ja ehtivät kasvaa 3..4 metrin mittaisksi. Tuo vesakko oli sellainen näköeste, että siinäpä ei taimien suoruutta osannut arvioida enkä osannut silloin edes kiinittää sellaiseen asiaan edes huomiota kuten nyt teen. Minulla nuo vanhimmat on vielä pahempia kuin ammatti-raivaajan linkittämä kuvan puusto, mutta suoraan kasvava aluskasvukuusikko näyttäisi sitten olevan se hyvälaatuinen kasvatettava loppupuusto, kun harventaa ensin räkämännikön nyt 10 m mittaisena ja sitten 15 vuoden päästä poistaa kokonaan.
    Tuo ensimmäinen hehtaari on kyllä opettanut kantapään kautta sen, että rehevällä maapohjalla männyntaimien suoruus on joka kevät arvioitava ja käänneltävä ruoraan lumen painamat ja pidettävä vesakko kurissa että suoruutta voi arvioida.

    Kurki Kurki

    Ranelta oikea analyysi Suomen tämän hetken ongelmiin johtaneista syistä.
    Ne syyt ovat juuri palkankorotukset, niin teollisuuden kilpailukyvyn menetyksenä että julkisen sektorin alijäämän kasvuna.
    Julkisen sektorin alijäämä 7000 miljoona on juuri sama summa kuin mitä palkkoja julkisella on nostetu vuoden 2008 jälkeen ja tuo summa pitää löytyä joka vuosi tästä vuodesta hamaan tulevaisuuteen.
    Alijäämä hoidetaan tietenkin velalla ja sitä velkaa tulee jo 10 vuodessa järkyttävät 70 miljardia nykyisten 100 miljardin lisäksi.
    Miksi ay-liike tekee tällaista?

    Kurki Kurki

    Timpalle:
    Ensiksi pitää tietää, miksi Suomessa on jouduttu devalvoimaan valuutta lukemattomia kertoja.
    Devalvaatio suoritettiin markka-aikana siksi, kun Suomessa palkkataso nousi kilpailjamaita enemmän vuosien mittaan ja valuutan arvon laskulla (devalvaatio) palutettiin sitten viennin hintakilpailuky.

    Näin jouduttiin tekemään Holkerin myös hallituksen jäljiltä, kun palkat nousivat n. 40% 4 vuoden aikana ja kilpailijamaissa kuten Saksassa vain 6..7%.
    Yritysten ottamat valuuttavelat kasvoivat devalvaatioprosentin verran ja kaatoi yrityksiä massoittain, josta seurasi pankkiriisi. Ilman devalvaatiota mitään niin järkyytävän syvää lamaa (600 000 työtöntä) ei olisi tullut, vaikka neuvostokauppa romahtikin. Nyt neuvostokauppa oli siinä ikävänä pienenä lisänä.
    Devalvaatio ja kellutus aiheutti 1990-luvun syvän laman ja samalla palautti vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja uusi vientivetoinen nousu saattoi alkaa nopeasti, sillä olihan puunjalostustehtaat vielä pystyssä.

    Kurki Kurki

    Puun takaa.
    Ymmärrät asian nyt virheellisesti kuten varmasti kaikki tämän lehden keskusteluun osallistujatkin.
    Nyt puhut vain sellu-ja paperitehtaan työpalkoista.
    Eihän ne ole kuin murto-osa koko paperin tai sellun tuotantoketjun palkoista.
    Koko tutantoketjun (kannolta vientisataman laivaan) palkathan nousee, kun palkkoja korotetaan eli hakkuukoneen kujettajan, hakkuukoneen tekijoiden (Ponsse), puurekan kutjettajan, puurekan valmistajien (Sisu), kemikaalien valmistajien, satamassa ahtaajien, jne.

    Koko tuotantoketjun palkathan on mukana lopputuotteen maailmanmarkkinahinnassa eivät ainoastaan paperi-tai sellutehtaan työntekijöiden.

    Kurki Kurki

    Hiluxmetsurille sanoisin, että olet ymmärtänyt asian.
    Olen tämän asian ottanut muutaman kerran esille lähes samoin sanoin, mutta mitään edistystä en ole huomannut.
    Yksikin kommentti aiemmin oli, että paperin hinta muodostuu kokonaan puun hinnasta, sillä paperikoneen tuottavuus on laskenut työpalkkojen osuuden paperin hinnasta lähes nollaan.

    Kurki Kurki

    Metsuri-motokuski:
    <<<Se minusta on ongelma että meidän palkat ja etuudet eivät jousta kysynnän mukaan. Mukaan lukien raaka-aineet.<<<

    Totta että palkkaus voisi peruspalkka+bonuspalkka eli kun voitot nousee tulee bonuslisä ja kun taas voitto jää pieneksi, niin maksetaankin peruspalkka.

    Raaka-aineet kyllä elävät omaa elämäänsä, eihän niihin voi vaikuttaaa.
    Öljyn maailmanmarkkinahinta on kyllä kaikille tuottajille sama. Energiaverot tietenkin vaihtelevat maittain jonkin verran, mutta ei siitäkään kummosia eroja saada.
    Sellussahan puun osuuden voidaan sanoa olevan nolla, sillä sellutuehdas on energiayli-omavarainen juuri puun ansiosta.
    Kemikaalitkin ovat kaikille tuottajille maailmanmarkkinahintaisia ja suomalaiset kemikaalit tuotantoketjun suomalaista työtä ja yritysvoittoja.

    Pitkäkuituisen sellun mm- hinta näkyy olevan 667
    e/tonni.
    http://www.paperage.com/foex/pulp.html

    Minusta tuo hinta muodostuu tuotantoketjun (kannolta satamaan) palkkakustannuksista ja yritysvoitoista pelkästään esim. 90%/10%.
    Palkkoihin lasken palkan päälle tulevat sos.kustannukset (ovat palkansaajan turvaa) sekä kaikki ylimääräiset palkat (lomaltapaluuraha) ja ylimääräiset palkalliset lomapäivät (pekkaspäivät).

    Kun olet sitä mieltä, että palkat ovat vain pieni osa tuotteen esim sellun loppukustannuksista, niin mitä ovat nuo muut merkittävät kustannukset.

    Tuotantolaitoshan on myös suomalaista työtä ja yritysvoittoja esim suhteessa 90/10%, voitto olisi esim. 10%.

    Yllä olevan perusteella voidaan sanoa.
    Jos Suomessa kaikkien palkansaajien palkkoja kortetaan 100% ja kilpailija maissa pidetään ennallaaan, niin sellusta pitää saada 2-kertainen hinta huomioiden tietenkin tuottavuus. Ostaisko kukaan suomalaista 2-kertaa kalliimpaa sellua?
    Eikö riitä jo 10% kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset, kun tehtaat eivät enää tuotakkaan voittoa ja joudutaan lopettamaan.

    Kurki Kurki

    Liikanen varoitti ay-liikettä oikein televisiossa valtionvarainministerin ominaisuudessa oliko vuosi 1988 siitä, että työnanjajilla ei ole varaa 10% palkankorotuksiin vuosittain, mutta varoituksen sanat kaikuivat kuuroille korville. Holkerin hallituksen aikana palkat nousi Suomessa noin 40%, kun Saksassa samaan aikaan 6..7%. Korkeasuhdanne päättyi tuolloin vuoden 1989 puolivälissä ja silloin jo kallis suomalainenkin puujaloste vielä kävi kaupaksi, mutta jo saman vuoden lopulla vienti alkoi romahtaa, kun suhdanteet kylmenivät ja hintataso laski rajusti. Tästä huolimatta palkat jatkoivat samaa tahtia aina vaalivuoteen 1991 asti.
    Näin palkankorotusten vuoksi päädyttiin siihen, että markasta tuli liian vahva Suomen viennille ja päädyttiin pakkodevalvaatioon ja kellutukseen, joissa markka heikkeni n. palkankorotusten verran eli 40%.
    Devalvaatio aiheutti 1990-alun laman, sillä valuuttavelkaa oli otettu niin paljon, että se kaatoi devalvaation seurauksena valtavan määrän yrityksiä ja sitä kautta loi pankkikriisin ja Suomen työttömyys kasvoi huikeaan 600 000 työttömään..
    Tosin devalvaation hyvä puoli tietenkin oli kilpailukyvyn palautuminen ja se mahdollisti sitten uuden vientivetoisen nousun.
    Miksi ay-liike tekee tälläistä tuhoa koko ajan Suomen taloudessa eli sabotoi taloutta jatkuvasti palkankotuksilla. Vaikka kaikkien tiedossa on, että kilpailukyky pitää säilyttää eli nostaa palkkoja kilpailijamaiden tahdissa, jotta vienti vetäisi ja saataisiin jatkuvaa pitempiaikaista kasvua ja vaurastuttaisiin ilman näitä hirveitä devalvaation aiheuttamia elintasolaskuja.

    Kurki Kurki

    Metsuri-motokuskille.
    Näihän se on mennyt, että ”ensi vuodelle on ennustettu 1,5% kasvua ja seuraavalle 3,5%” ja sitten palkankorotukset ovat olleet kahdelle vuodelle 5% kuten raamiratkaisussa (tehtiin syksyllä2011). Raimo Sailas oli tuolloin neuvotteltaessa sitä mieltä, että tehdään 0-ratkaisu, sillä mitään takeita kasvusta tulevina vuosina ei ole.
    Ja niinhän siinä kävi talous kyykkäsi 2012 -1% JA 2013 -1,6%. Suomen ongelma julkisella sektorilla on perusteettomat (mitään uutta jaettavaa ei ole tullut) palkankorotukset vuoden 2008 jälkeen, sillä ne 7000 miljoona/v vastaavat Suomen kestävyysvajeen suuruutta.
    Sama ongelma on teollisuudessa. Suomessa palkkoja euroaikana on nostettu 30% enemmän kuin Saksassa, joka määrää euron arvon ja jonka seurauksena teollisuuden kilpailukyky on mennyt, sillä euro on liian vahva Suomen viennille. Nyt tarvittaisiin 20..30% devalvaatio, jotta vienti vetäisi ja talous alkaisi kasvaa. Tämä kilpailukyvyn menetys palkankorotuksilla on kyllä tajuttu työmarkkinoilla, siitä todiste on tämä viimeinen tupo 0-ratkaisu. Yhteisvaluutassa Suomessa ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa kuten ei voinut olla markka-aikanakaan Suomessa millään suomalaisella maakunnallakaan.
    Se menee näin:
    Jos Suomessa nostetaan palkkoja 100%, niin kokonaan suomalaista alkuperää olevasta tuotteesta esim. paperi pitää saada sen jälkeen 2-kertainen hinta maailmanmarkkinoilla.
    Jokainen ymmärtää, että palkat eivät voi nousta enemmän tuottavuuden kehitys huomioon ottaen kuin kilpailijamaissa, sillä jo 10% korkeampi korotus vie kilpailukyvyn.
    Suomalaisia paperitehtaita on suljettu juuri palkankorotuksista johtuneiden kilpailukykymenetysten jälkeen. Siinä on hävinnyt 15 000 suomalaista työpaikkaa sekä muussa teollisuudessa 100 000 työpaikkaa.
    Miksi ay-liike tekee tällaista?

    Kurki Kurki

    Näihän siinä käy. Organisaatioita leikataan, kun pitäisi leikata palkkoja.
    Julkisista menoista suurin osa on palkkoja.
    Onko ollut mitään järkeä nostaa palkkoja nyt vuoden 2008 jälkeen, kun mitään uutta jaettavaa Suomen talouteen ei ole tullut nyt laman aikana.
    Nuo palkankorotukset ovat 5 viimeiseltä vuodelta 25% ja rahassa se on vuosittain 7000 miljoonaa euroa tästä vuodesta eteenpäin, joka pitää löytyä joko verottamalla tai velkaa ottamalla.
    Tuo summa 7000 miljoonaa on juuri sama kuin Suomen kestävyysvaje.
    Jos palkankorotukset olisi jätetty tekemättä, niin mitään irtisanomisia ei tarvittaisi eikä kestävyysvajetta olisi.
    Näin se ay-liike aiheuttaa työttömyyttä palkankortuksilla.
    Paavo Väyrynen on ainoa poliitikko, joka tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota, vaatimalla julkiselle sektorille yt-neuvotteluita.

    http://yle.fi/uutiset/vayrynen_valtion_tulisi_aloittaa_yt-neuvottelut/7154213

    Kurki Kurki

    Millainen sekoitussuhde veteen tuo urea on ?
    Voiko itse tehdä tuon sekoituksen urealannoitteesta vai onko ostettava kaupasta.

Esillä 10 vastausta, 4,391 - 4,400 (kaikkiaan 4,697)