Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<<<Verohan tietysti vielä menee 17 eurosta, kun ensin vähnnetään menot. Puun ostajan maksamaan hintaan (17 €) ei puun myyntivoiton vero vaikuta. Eli sitä ei oteta huomioon, kun lasketaan kuinka suuri osuus sellun hinnasta tulee puun myyjälle.<<<
Mäntykuitu ainakin täällä harvennuksissa on alle 15 e/m3.
Vastahan puun myyntiveroa korotettiin, joka laskee puunmyyjän tiliä.
Puun myyntivero menee valtiolle ja kunnille työntekijöiden (700 000) perusteettomien palkankorotusten 25%=7000milj.euroa/vuosi maksamiseen. Perusteettomien siksi, että mitään uutta jaettavaa ei Suomen talouteen ole tullut 5 vuoteen.
Ja tuo perusteettomien palkankorotusten määrä 7000 milj.euroa/ vuosi tästä ketkestä ikuisuuteen on juuri Suomen kestävyysvajeen suuruinen.
Näitä palkankorotuksia voisi ihan hyvin myös kutsua ryöstöksi muilta suomalaisilta.Pitkäparralle:
Lainaan tuolta aiemmasta postauksestani tähän ketjuun.<<<Puun takaa.
Ymmärrät asian nyt virheellisesti kuten varmasti kaikki tämän lehden keskusteluun osallistujatkin.
Nyt puhut vain sellu-ja paperitehtaan työpalkoista.
Eihän ne ole kuin murto-osa koko paperin tai sellun tuotantoketjun palkoista.
Koko tutantoketjun (kannolta vientisataman laivaan) palkathan nousee, kun palkkoja korotetaan eli hakkuukoneen kujettajan, hakkuukoneen tekijoiden (Ponsse), puurekan kutjettajan, puurekan valmistajien (Sisu), kemikaalien valmistajien, satamassa ahtaajien, jne.Koko tuotantoketjun palkathan on mukana lopputuotteen maailmanmarkkinahinnassa eivät ainoastaan paperi-tai sellutehtaan työntekijöiden.<<<
Hyvä niin, että Oulussa riittää töitä.
Toivottavasti pitkään.
Tässä paperitietoa Euroopasta.Länsi-Euroopassa vuonna 2012 tuotettiin graafisia (kopio, paino) papereita 49,9 milj. tonnia, josta Suomessa n. 17%. Jos olisi kilpailukykyä, niin Suomihan voisi vallata ihan hyvin lisää markkinaosuuksia jopa Euroopasta. Mutta kun ei ole niin tuo Suomen 17% tulee koko ajan laskemaan.
Pakkauspapereissa ja kartongeissa Suomen osuus Euroopan tuotannosta on vaatimattomat 9%.Selityksessä, että Suomen paperin vienti Eurooppaan laskee siksi, että Euroopan kysyntä laskee ei oikein kerro koko totuutta, sillä Suomen tuotanto on pientä.
Jos olisi kilpailukykyä, niin Suomi olisi voinut ja voisi pitää markkiosuutensa tai jopa lisätä.Suomalaista selluahan viedään Kiinaankin, sillä onneksi sellun teko kannattaa Suomessa, kun sellusta on pulaa ja hinta on nousuut.
Paperin hintahan on polkenut paikallaan 15 vuotta ja sen tuottaminen suomessa on kannattamatonta juuri 15 vuotta koko ajan nousseiden palkkojen vuoksi.
Aivan samoin paperin vietäisiin Kiinaan ja Aasiaan, jos se valmistaminen Suomessa olisi kannattavaa.
Sellupohjaisten paperien kuten pehmopaperien raaka-aineen osuus loppuhinnasta taitaa olla 0%, sillä kantohinnan osuus sellussa maailmanmarkkinahinnasta 667 e/tn on n. 6..7% ja kun huomioidaan se että sellutehdas on energiaomavarainen ja myy energiaa ulos, joka sekin tulee mm. puusta, niin eipä taida jäädä puulle mitään hintaa.<<<Saksassa vuositulot on 2-3x suuremmat kuin suomessa, ja tämä on tosi.<<<
Saksassa n. 25% kaikista työpaikoista on matapalkka-aloja alle 10 e/h tuntipalkoilla.
Saksassa vastaavan palkan kuin Suomessa ostovoima on kymmeniä prosentteja parempi kuin Suomessa siksi, että hintaso on kymmeniä prosentteja alempi kuin Suomessa.<<<Mistä muuten johtuu, ettei laajoja myyrävahinkoja ole nyt ollut moneen vuoteen?<<<
Kyllä paikallisesti nyt lumien sulettua näkee viime talvisia myyrien reikiä heinäisissä paikoissa metsässä.
Viime kesänä sain loukuilla Viitasaarella noin 40..50 metsämyyrää hehtaarin alalta. Nyt keväällä ei ollut yhtään syötyä tainta. Jos tuo määrä olisi jäänyt talveksi, niin pahaa jälkeä olisi tullut kuusentaimille. Tosin vähäluminen talvi ei varmasti suosinut myyrien talvesta selviämistä.
Tuossahan on vain paperitehtaan palkat vertailussa ja vaikka Suomen koko tuotantoketjun palkat paperiteollisuudessa olisivat Saksan tasoa, niin silloinkin paperitehdas Suomessa oli kannattamaton, sillä etäisyys Suomesta keski-Eurooppaan jo vaatii sen että palkkatason on oltava 10..15% Saksaa alempi.
Näin se vain menee.
Muussa teollisuudessa tilanne on vielä huonompi Saksan eduksi, sillä tyottavuus paperitehtaassa on samaa tasoa molemmissa maissa, mutta muussa teollisuudessa tuottavuus jää reilusti Saksan tasosta.
Muulle teollisuudelle yhteivaluutassa palkkojen yläräjän määrää tuottavuus -15%, tunnettuus -10% ja etäisyys -10% eli Suomessa palkkataso voi olla enintään 3/4 Saksan tasosta.
Näin se vaan menee.
Kannattaa hyväksyä, että ei olisi käynyt kuten nyt taas.
Suomessa viennin vauhdittamisesksi ja vientivetoisen kasvun käynnistämiseksi tarvittaisiin 20..30% ( luvuissa muka alennus, jotta vienti varmasti käynnistyy) devalvaatio eli palkkojen lasku.Se että valtio nostaa kuluttajan veroja ja ostovoima siksi laskee, ei ole mikään peruste palkankorotuksille, sillä silloin käy niin, että työpaikat loppuu tai ne siirretään muualle.
6tukille:
<<<Yritys (Metsä Tissue) selvitti usean vuoden aikana vaihtoehtoja yli-ikäisille erikoispaperi-koneilleen (ruuanlaitto- ja leivinpaperit) Mäntän tuotantolaitoksilla. Useita
mahdollisia vaihtoehtoja selvitettiin sekä Suomessa että Manner-Euroopassa.
Kesällä 2010 yritys valitsi Manner-Euroopan vaihtoehdon läntisessä Saksassa Dürenissä.
Suomessa keskeytymättömän kolmivuorotyön työvoimakustannukset ovat 52 e/h ja keskeytyvän 35 e/h, Saksassa vastaavasti 35 e/h ja
27 e/h eli 20–30 prosenttia matalammat kuin Suomessa.<<<Tuossa yllä vuodelta 2011 vertailua (lainaus sivulta 50) rakennetaanko paperitehdas Suomeeen vai Saksaan.
Eipä juuri houkuttele investoimaan Suomeen.
Suomestahan on lähtenyt 15 000 paperialan työpaikkaa ulkomaille (paperin kulutus lisääntyy maailmalla koko ajan) nyt euroaikana juuri menetetyn kilpailukyvyn (palkankorotusten) tähden.Alla koko tutkimus, josta lainaus, nimeltä "Miksi Saksa menestyy".
http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B251.pdfTimpalle.
Paperin kulutus (linkki alla) kasvaa koko ajan maailmalla.
Suomessa on jouduttu sulkemaan paperitehtaita kilpailukyvyn puutteen tähden ei maailman laskevan kulutuksen tähden ja siinä on mennyt euroaikana (ei voi devalvoida kilpailukykyä takaisin) 15 000 työpaikkaa.
Ja syy tuohon on suomalaisten palkkojen nousu kilpailijamaita enemmän. Silloin kun metsä vastasi Suomen koko viennistä 3/4, niin tämä Suomen ikuinen ongelma, joka jatkuu ja jatkuu vieläkin, ”kilpailijamaita nopeammin nousevat palkat” veivät metsäteollisuuden kilpailukyvyn aina muutamassa vuodessa ja tuo kilpailukyvyn palautus tehtiin devalvaatiolla, jota vasemmistopuolueet ja ay-liike vastusti ”tulonsiirtona köyhiltä suurpääomalle”.
Tottakai se on sitä, mutta jos kilpailukykyä ei saa palauttaa devalvaatiolla tai ei voi paluttaa sitä kuten nyt euroaikana, niin metsäteollisuus lopettaa toimintansa Suomessa ja siirtyy muualle eikä niitä työpaikkoja sitten ole.
Eihän tässä ole mitään järkeä.
