Mielenkintoinen keskustelu boorista, koska itsekkin olen paininut noiden taimien latvaoireiden kanssa koko sen ajan kun olen perustanut taimikoita eli 20 vuotta. Männyntaimikoissa on ollut koko 2000-luvun paljon latvan pääsilmun kuolemia ja kovakasvuiselle taimelle se tietää melkokoista mutkaa runkoon ja pilaa tyvitukin, kun kasvu jatkuu sitten sivuoksasta. Monesti myös päälatvakasvain jää lyhyeksi ja sille näyttäisi olevan selvä syy eli haavanversoruostetartunta pilaa pituuskasvun ja sivuoksat sitten kasvavat ohi ja pensastavat latvan. Vaikka olen tehnyt lannoituskokeita koemielessä RPK:lla, Pellonmets. PK:lla, kaliumilla, ja boorilla näissä männyntaimikoissa, en ole huomannut mitään eroa lannoittamatta jätettyihin taimikoihin. Ainoan selvän parannuksen, ei juurikaan latvahäiriöitä, olen havainnut talvien 2009 ja 2010 jälkeen, jotka olivat pakkastalvia ja päätelmä on, että männyn pääsilmu ei kestä lauhoja talvia, vaan sen elivoima tuhoutuu keskitalven pitkissä pluslämpötiloissa.

Sitä miksi laajempi myyrähuippu jäi vaisuksi on tutkijoiden arviotavissa.
Anton tietenkin tietään tämänkin paremmin kuin tutkijat, mutta ei varmastin paljasta tuota syytä meille.
Minun taimikoissani ennuste myyrähuipusta tosin meni nappiin Keski-Suomessa.
Tosin se menee näin, että tänäkin kesänä monissa taimikoissa myyrät lisääntyvät ennätys tahtia ja myyrähuippu ja tuhot tulee sitten ensi syksyn ja talven aikana.

Jatkoa edelliseen:

Viime kevään istutusalalla oli vioitettuja taimia n.10..15%, joista n. 20%
oli vioitettu siten, että kaikki silmut oli syöty ja lisäksi kaikki oksat ja
osa latvaakin. Yleensä vioitus oli pääsilmun syönti.
Kun huomioidaan pyyntimäärä 250 kpl/ha ja se että, jos ei olisi pyydety ja
myyrät olisivat saaneet lisääntyä vapaasti koko kesän, niin voi vain
arvailla mitkä tuhot 600 myyrää/ha olisi sitten tehnyt.
Eli myös tässäkin tapauksessa voidaan katsoa pyynti onnistuneeksi
torjuntakeinoksi.

Mysteeriksi jää edelleen, miksi myyriä oli heinättömällä ja paljaalla
mätästysalueella niinkin paljon ja että lisääntyivät 4kk samaa tahtia,
sillä myyriä loukuissa oli aina jokseenkin sama määrä lokakuulle asti ja
vasta marraskuun tuolokset näyttivät reilua pudotusta.
Kun nyt tarkastin toissa talvena hakkuussa maahan kaadettua kuusenlatvaa,
niin ei siitä ollut syöty yhtään silmua.
Joten mysteeriksi edelleen jää, mistä löytyi tuolla alueella syötävää ja
mitä se oli, jossa oli vain sammalta tarjolla. Oksakasat ovat tietenkin
hyviä suoja- ja lisääntymispaikkoja, mutta mikä sai aikaan myyrien
massalisääntymisen tuolla alueella, sillä näyttäisi siltä että myyrät juuri
lisääntyivät eivät tulleet muualta, sillä tuo 200 m. päähän metsään
ulottuvalta pyytöriviltä loppui myyrien loukkuun jäänti jo yhden
tarkastuskerran jälkeen.
Lämpökö oli se syy?

Tänä kesänä ja tulevinakin myös jatketaan samalla alueella myyrien pyyntiä
rohkaistuneena tuloksista.

”Kasvit käyttävät puolustukseen mm. myrkkyjä. Liekö tuota edes vaivauduttu tutkimaan mitä puuntaimet käyttävät. Luonnontaimet osaavat selvästi maistua huonolta. Luulisi tuon olevan tutkittavissa ja saattaisi sopivalla aineseoksella maku olla jopa muutettavissa pahemmaksi.”

Koivun taimen kuori tyvestä muuttuu myyrille tappavaksi parissa vuodessa istutuksesta.

Toiminee silloin kun myyräkanta on kohtullinen, mutta siitä huolimatta myyrähuipun aikaan myyrät syövät kuorta ja aiheuttavat taimeen lahovian, vaikka tietävät sen tappavan.

Työläs toimenpidehän tuokin myrkkyaineen ruiskutus jokaisen taimen juurelle mahdollisesti useammin kesässä on, että myrkky pysyisi taimessa vuosia.
Mieluummin pitäisi jalostaa taimet sellaiseksi, että ne itse tuottaisivat jonkun myyrille kohtalokkaan myrkyn.

Antonille sanoisin oman 20 vuotisen myyrätutkimukseni pohjalta, että myyrien käyttäytyminen eri olosuhteissa on sellaista ettei niiden määriin voi mitkään pienpedot vaikuttaa.

Viime kesänä minulla Keski-Suomessa myyrien loukupyynti 2 hehtaarilla.
Yksi hentaari oli istutettu vuonna 2009 ja toinen henhtaari viime keväänä 2011. Nämä kaksi hehtaaria muodostavat yhtenäisen aukon ja ovat istutettu kuusentaimilla ja ojitusmätästetty.
Vanhemmalla osalla näkyi jo vuonna 2010 kesällä metsämyyrän latvasilmusyöntejä.
Siksi aloitin viime kesänä koko alueella myyrien pyynnin n. 35 kpl/ha pyyntipisteitä, joissa kaikissa kaksi hiirenloukkua.
Viime kevään heinätön istutusaukko ihmeekseni oli täynnä punaselkäisiä metsämyyriä. Myyriä jäi tältä istutusalueelta loukkuihin 250 kpl/ha ja vanhemmalta jo heinäiseltä ja vesakkoiselta istutusalalta jäi vain alle puolet n. 100 kpl/ha loukkuihin.
Pari viikkoa ennen lumien tuloa lopetin pyynnin.

Nyt tänä keväänä huomaan, että viime kevään istutukkaista n. puolesta on latvasilmut syöty, mutta vanhemmalta istutukselta ei yhtään.

Mikä siis mahdollisti metsämyyrien räjähdysmäisen kasvun ja lisääntymisen tuolla viime kevään istutusaukolla ja miksi myyriä ei pyynnillä saatu sille tasolle alle 20 kpl/ ha, ettei vakavia vahinkoja taimille tulisi.

Olen nyt tullut siihen tulokseen että edeltävän talven aukkohakkuun oksakasat olivat metsämyyrälle oivallisia pesä- ja piilopaikkoja, jossa isojen puiden latvat tarjosivat tuoreita silmuja ruoaksi koko kesälle ja kun oksakasat tarjosivat ruokaa, niin mitään tarvetta ei ollut liikkua muulla alueella ruokaa etsimassä eli loukkujen syötit eivät houkutelleet riittävästi hyvin syöneitä myyriä.