Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sivullinen:
<<<Holkeri ei ehkä ollut kaikkein paras talousmies, mutta pitää myös muistaa, kuka talousmies oli 80-luvun lopussa presidenttinä … vahvan markan ajaja Koivisto.<<<Venäjän kaupan romahdus oli jo suurimmaksi osaksi tapahtunut tultaessa vaalivuodelle 1991.
Se oli pieni lisä siinä talouskatastrofissa, mitä seurasi devalvaatiosta ja kellutuksesta.
Ilman markan devalvoitumista ei mitään romahdusta olisi tullutkaan.
Mutta kun palkat nousivat 40% Holkerin hallituksen aikana vientialat metsä ja metalli joutuivat syvään tappiokierteeseen 1990 alussa, kun maailmanmarkkinoiden kysyntä hiipui ja hintataso laski.
Holkerin hallituksen talouspotiikkahan oli alunperin "vakaan markan" politiikka, joka tarkoittaa kilpailijamaiden mukaista palkankorotuslinjaa eli saksalaisittain 1..2% vuosittain ja silloin vientiteollisuuden kilpailukyky säilyy eikä devalvaatioita enää tarvittaisi.
Mutta tuo talouspolitiikka epäonnistui surkeasti, sillä ammattiliitot repivät palkankorotuksia n. 10% vuosittain eli 4 vuodessa huikeat n.40%.
Palkankorotusten seurauksena markasta tuli noin 40% liian vahva Suomen viennille.Jatkuu:
Mutta nyt oltiinkin rahamarkkinoiden vapautuksen seurauksena tilanteessa, että valuuttavelkaa yritykset olivat ottaneet siinä määrin, että jos devalvoidaan saadaan Suomeen syvä lama, sillä valuuttavelan pääoma lisääntyykin devalvaatioprosentin verran.
Kukaanhan ei tuolloin halunnut devalvaatiota ei Koivistokaan paitsi Paavo Väyrynen siksi, että sen seuraukset Suomelle olisivat olleet järkyttävät kuten ne sitten olivatkin 600 000 työtöntä.
Monet ovat nielaisseet tämän Paavo Väyrysen syytöksen Koiviston ”vahvan markan” politiikasta sellaisenaan, jota se ei tietenkään ollut.
Mauno Koiviston talouspolitiikka oli ”vakaan markan” politiikkaa ei ”vahvan markan” politiikkaa, sillä suomalainen ay-liike aiheutti vahvan markan 40% palkankorotuksillaan ei Koivisto.
Koivisto ja pääministeri Ahohan yrittivät estää ulkoisen devalvaation palkkojen alentamalla, joka tietenkin olisi olisi ollut Suomelle ja suomalisille parempi ratkaisu kuin devalvaatio ja kellutus yhteensä 45% devalvoituminen markkaan, mutta sitähän ei tullut mitään ay-liikkeen torpatessa sen.
Eli suomalainen ammattiyhdistys vei vientiteollisuuden syviin tappioihin palkankotuksillaan eikä ollut enää valmis pelastamaan omia työpaikkojaan, vaan valitsi mieluummin raskaimman tien kaikille yritysten konkurssit ja 600 000 työtöntä.
Kiitämme ay-liikettä tästä tuhosta, josta kaikki suomalaiset joutuivat sitten kärsimään.Holkerin pääministeriydestä jäi sellainen kuva, että hän oli ulkona talousasioista koko hallituskautensa ajan ja senkin jälkeen.
Budjetteja paisutettiin nimellisesti 20% parhaimpina vuosina.
Palkat nousivat 40% 4 vuoden aikana, vaikka piti noudattaa ”vakaan markan politiikkaa” eli palkkoja nostetaan vain kilpailijamiden mukaan, ettei taas päädyttäisi devalvaatioon.
Kun vuoden 1991 vaalieen jälkeen keskusteltiin jo sovittujen palkankorousten perumisesta Ahon ollessa pääministeri ja yritettiin vältää devalvaatio, niin Holkeri tuli ulos vaatimaan, että palkankorotukset tulee maksaa, vaikka Suomen pankin johtajan alaan ne tuskin enää kuului.
Ja vielä enemmän ihmetytti Holkerin lausunto oliko vuonna 1990, kun jo katastrofi oli kaikkien nähtävissä, että ” tuskin koskaan Suomessa tullaan näkemään menneiden vuosien kaltaista hyvinvointia”.
Väkisinkin tulee mieleen sellainen hurja johtopäätös, että Holkeri kannattikin tuota katastrofiin johtanutta talouspoliikkaa eli hän halusi näyttää Suomen kansalle kuinka kokoomus nostaa suomalaisten elintasoa julkisia menoja lisäämällä ja sallimalla järjettömät palkankorotukset.Aivan sama tunne tulee Kataisen hallituksesta eli yritetään näyttää, kuinka kokomus turvaa hyvinvointiyhteiskunnan maksoi mitä maksoi.
Eli otetaan velkaa perusteettomiin julkisiin palkankorotuksiin ja Suomen teollisuuden kilpailukyky on menyt kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla ja tarvittaisiin 20..30% devalvaatio.
Mutta nyt kun ei voi devalvoida kilpailukykyä takaisin Suomi kulkee kohti yhä huonompia aikoja.Harrastelija:
<<<Viimekädessä yritetään kiinteistöverolla rökittää näitä kakun tekijöijä ja kiristetään maata pystyssä pitävien narua :(<<<Vaikka viime syksynä työmarkkinoilla tehtiin 0-ratkaisu, niin palkkperintöä tulee tällekkin vuodelle julkisella sektorilla 1% luokkaa eli 300 miljoonaa euroa, joka olisi tuon kaavailun metsän kiinteistöveron suuruinen.
Kyllä näihin palkankorotuksiin saa keksia uusia veroja
kuten vesi-,jää- ja lumiveroja.
Saksalaiset lehdet kirjoittelavat ja varoittelevat jo Suomen talouden vaikeuksista.
Kokoomuslaisia ei koskaan pitäisi päästää hoitamaan pääministerin virkaa.
Harri Holkeri tuhosi ay-liikkeen avustuksella Suomen talouden 1980-hallituskaudellaan ja nyt se teki Katainen ja Stubb jatkaa.
Tästä umpikujasta ei enää selvitäkkään twitter-pääministerin lahjoilla.
Kaikkea sitä kuulee, että Katainen on vahvoilla uuteen EU-virkaan finanssikomissaariksi.
Mitään näyttöähän hänellä virkaan ei ole, kun on vasta sotkenut oman maansa finanssit.Täällä Länsi-Kainuussa ukkoskuuroista on kyllä tullut sateita paikallisesti kovastikkin, mutta sateet ovat kiertäneet tämän paikan eikä sadetta ole tullut 3 viikkoon. Pihakoivuista muutamat jo pudottelevat lentiään.
Kasteltu on 200 kloonivisakoivun tainta viime viikolla.
Muutamia keltaisia lehtiä jo oli ehtinyt ilmaantua.
Hintavia kun ovat, niin kastella piti.
Toissa päivänä satoi sitten 15 mm ja huomiseksi on luvassa myös sateita.Kyllä minunkin mielestä näin on, että nuokahtanut päälatvakasvain tai muukin ei lähde kasvamaan seuraavana vuonna vaikka jäisi vihreäksi.
Suurin osa nuokahtaneistahan muuttu ruskeiksi ja kuolee kuten tuossa lukijoiden kuvassa näkyy.
Tosin latvakasvain viime kesän ankaran hallan jäi henkiin monissa noin 1,0 m omissa kuusentaimissa, vaikka jo oli ehtinyt kasvaa 20..25 cm ja vaikka alemmat saman taimen kasvaimet kärsivät hallasta.
Tosin oli sellaisiakin viime kesän kovan hallan kestäneitä taimia, joita halla ei vioittanut lainkaan, vaikka viereisten taimien jopa 4..5 m taimien kaikki kasvaimet kuolivat.<<<Eipä tuosta muuta haittaa ole, kun tämän vuoden kasvun menetys.
Ensi vuonna kasvaa taas, ellei taas tule halla…<<<Kyllähän siitä haittaa on.
Pituuskasvu jää seuraavanakin vuonna lyhyeksi.
Tulee monilatvaisuutta.
Runkoon tulee ikävä oksatupas, joka näkyy hyvin tukkipuukokoisessa rungossakin.
Useammat hallavioitukset pensastaa.<<<Metsälain uudistamisen ja erityisesti uudistamisläpimitasta luopumisen todellinen syy on valtion lähestyvä suoritustila.
Valtion metsiä hakataan nyt sananmukaisesti kuin viimeistä päivää.<<<Valtio ja kunnat tarvitsee rahaa perusteettomiin palkankorotuksiin 7000 miljoonaa vuosittain.
Summa on sama kuin kestävyysvaje, jonka verran Suomen julkinen sektorin ottaa velkaa vuodessa.
Kymmenessä vuodessä velkaa tulee (velkaa palkankorotuksiin) järkyttävät 70 miljardia nykyisten 100 miljardin lisäksi.
Vuoden 2009 jälkeen palkkoja julkisella on nostetu 25%, mikä tekee tuon 7000 milj. euroa/vuosi tästä hetkestä ikuisuuteen.
Perusteettomia siksi, että BKT on -10% alemmalla tasolla kuin 2008, sillä mitään uutta jaetaavaa Suomen talouteen ei ole tullut.
Eikä näytä tulevankaan.
Onhan siinä ajattelemisen aihetta kerrakseen.
Suomi kaatuu julkisen sektorin perusteettomiin palkankorotuksiin.Myös UPM myy metsiään Kainuussa nytkin myynnissä 100 kpl ja Pohjois-Pohjanmaalla 25 kpl.
Kun UPM aloitteli myyntejä, ostin pari metsäpalstaa UPM:ltä Kainuusta vuonna 2010.
Juuri nyt UPM palstat ovat liian suuria minun kukkarolle ja pienemmät vähän ylihintaisia.
Hyvä vain, että myyjiä tulee lisää.
Ehkäpä hintatasokin laskee.Tarvittaisiin kuusi, joka kestää hallaa yhtä hyvin mänty.
Suomalaisilta jalostajilta sitä lienee turha odottaa.
Kuusen kloonaamisessakin ollaa kymmenen vuotta Ruotsia jäljessä.
Viime kesän kovan hallan jäljiltä löysin monet kuusentaimet, joihin ei halla purrut, eikä kasvupaikka ollut pohjoisrinne (halla jää lyhytaikaiseksi), vaan korkean metsikön varjostama eteläinen alava taimikko, jossa halla viipyilee pitkään.http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=816&index=718
