Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Portimon keino on paras.
Voi tietenkin porata juurenniskoihin reikiä ja laittaa niihin laimentamatonta rounduppia.
Näin haapa kuolee kesässä, kaulaamalla saa odotella vuosia.Pihkatappilla samat ajatukset kuin itsellä näistä vähän paremmin kasvaneista (räkä)männyntaimikoista.
Minulla on tulossa 10 vuoden sisällä puolikymmentä hehtaaria ensiharvennukseen, joka nyt on 15..20 vuoden ikäinen yhtenäinen taimikko tosin vähän tiheämpänä noin 3500 puuta hehtaarilla.
Nyt olen oksinut parhaita puita tuosta alasta 3,5..5m etäisyyteen tänä talvena kolmisen hetaaria, joista suurimmat ovat olleet P 10m ja RK 15cm tosin suurimmat räkäpuut ovat jo vajaa 20cm paksuja.Tämä linkki kannattaa jokaisen tallentaa koneeseen.
Voi katsella ilmastonmuutoksia menneilta ajoita.
Käyrä on Grölannista ja saatu jääkairauksista.Hyvin näkyy tuo viimeinen kylmä kausi 1500..1700-luvut , joka Euroopassa näkyi mm. siinä, että Lontoon läpi virtaava Thames-joki jäätyi joka talviseksi markkinapaikaksi.
http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
Porvarihallitus tulee, sillä SDP jää varmasti oppositioon vaalitappion jälkeen kuten jäi 1991.
Se mitä uudelta hallitukselta kipeimmin odotetaan on kilpailukyvyn palauttaminen, jotta vienti saataisiin vetämään ja kasvu käyntiin.
Julkisten menojen tasapainotus kyllä onnistuu keskustalta ja kokoomukselta, mutta perussuomalaisten osuutta epäilen ovatko valmiit riittäviin leikkauksiin.
Suomeen saadaan todella vahva porvarihallitus, kun ruotsalaiset ja kristilliset tulevat mukaan.Ainoa epävarmuus liittyy tietenkin oppositioon jäävän vasemmiston ay-änkyröiden toimintasiipeen, jonka jäljiltä Suomen hintakilpailuky on nyt kuralla ja siksi tarvittaisiin n.20% sisäinen devalvaatio, joka tarkoittaa palkkakustannusten saneraamista tuolla prosentilla.
Eilen uutisoitiin viime vuodelta valtion ja kuntien yhteen laskettu alijäämä, joka oli 10 miljardia kaikkien veronkorotusten ja leikkausten jälkeen.
Jo vuosiahan julkinen velkaantuminen on kieppunut siellä 10..12 miljardin välissä ja yksin valtion velka on kasvanut finanssikriisin jälkeen noin 50 miljardia euroa.Ja näita valtion omistusten myyntejä ei liene mitenkään huomioitu velkaantumisessa.
Kyllähän pitemmissä valtion lainoista Saksakin jonkinlaisen koron joutuu maksamaan esim, Suomen 10 vuotisen korko on ollut alle 1%.
Lyhyissä kuukauden lainojen koroissa Suomessakin on päästy nippa nappa alle nollan.http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/valtionlainojen-korot
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/pages/suomen_valtion_10_v_korko.aspxJos Suomen valtion koko lainamäärä n. 100 miljardia euroa olisi yhtä hyvillä ehdoilla lainattu, niin sillä tienattaisiin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Nythän Suomen Pankin, kun saa 22 miljardia euroa EKPltä, kannattaa ostaa pois markkinoita niitä lainoja, joidenka korko on useita prosentteja, laskea liikkeelle uusia alemmalla korolla.Suomi on saamassa EKP elvytyksessä 22 miljardia euroa suomalaisten velkakirjaostoihin jälkimarkkinoilta.
Nuo velkakirjat tulevat Suomen Pankin taseeseen, joille pankki voi sitten tehdä mitä haluaa eli mitätöidä ne, jolloin Suomen velka pienenee 22 miljardia tai myydä ne edelleen markkinoille ja pankki saa niistä rahaa 22 miljardia, jotka voidaan tulouttaa valtiolle.
Eli Kreikan erosta johtuvat mahdolliset tappiot ovat näin korvattu Suomelle EKP taholta ruhtinaallisesti.Tuo edellinen tänne kirjoittamani versio lähti siitä väärinkäsityksestä, että Suomen velkakirjojen omistajien pitäisi olla suomalainen taho, jotta siitä olisi Suomelle jotain hyötyä, mutta näinhän ei ole, vaan on aivan sama kuka ne omistaa vaikka ulkomainen taho.
Ostetut velkakirjathan päätyvät Suomen Pankin omistukseen EKPltä tulevilla rahoilla.
Ja eihän sillä ole merkitystä, kuka jälkimarkkinoilla Suomen velkakirjoja omistaa, sillä omistajathan voivat markkinoilla myydä ne milloin vain ja saada käteistä muualtakin kuin EKPn osto-ohjelmasta.Tässä linkki tuohon väärinkäsitykseen.
Tuossa ohi virtaavan joen yläjuoksulta löytyy paikkapaikoin laajojakin kuuselle hyviä maapohjia hehtaarien kokoisia hakkuiden jäljiltä olevia huonoja hieskoivikoita, joidenka alikasvuna on tuomivesakko, joka varjossa ei kasva kovin isoksi 0,5…1,5m mittaisesksi.
Vuosikymmenten aikana mitä siellä olen liikkunut, niin kuusen taimet eivät ole kasvaneet juurikaan ja latva on kaikissa taimissa monihaarainen ja pilalla.
Tuomiruoste vaivaa.
Muutoin paikoin joen varelta löytyy hyviä kuusikoita, joista löytyy 2 kuution vanhoja kuusia.
Siellä taas ei ole tuomia.
