Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kasvatustiheys lienee sama kuin männyllä, sillä toissapäivänä täällä Kainuussa kävin katsomassa myynnissä olevaa metsäpalstaa, jossa oli 35 ha kuvio, jossa kasvoi 25 vuotias hyvin kasvanut 9..10m pitkä männyntaimikko, jonka sekaan oli istutettu kontortaa.
Eipä kontorta juuri erottunut yhtään edukseen mäntyjen seassa kasvaneena. Olivat kasvaneet pituutta ja paksuutta suurinpiirtein mäntyjen tahtiin. Mitään toista kasvukiehkuraa ei olleet ainakaan kasvaneet.
Mutta ikävä kyllä tällä auratulla kuviolla ainakin 95% kontortapuista oli ensimmäisen tukin matkalta lenkoja verrattuna mäntyihin, joissa lenkoisuus oli n.15-25%.Eli ensiharvennuksessa 10 vuoden päästä kaikki kontortat tulevat poistettavaksi, sillä eivät ole tukiksi kasvatuskelpoisia.
Lisäksi suuri osa puista yli puolet oli hirvien vioittamia eli kuorta oli syöty parhaimmillaan metrin korkeudelta puun ympäri.
Ja menneiden vuosien syönnit olivat nyt näkyvissä pahoina koroina, joka pilaa sitten suorankin rungon.En ymmärrä kontortan kasvatuksen innostusta Suomessa.
Kasvavat lenkoa, vaihtavat latvaa, eivätkä ole yhtään kovempi kasvuisia kuin suomalainen mänty.Lähetin kuvan ”Lukijoiden kuviin” näistä syödyitä kontortapuista eilen, mutta eipä näy vielä kuviin tulleen.
”Toinen este toimenpiteille löytyy merkittävien valtioiden asenteista (esim. Usa ja Kiina). Nämähän eivät vielä käytännössa ole tehneet mitään kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.”
Kiinasta en tiedä, mutta USA on jo nyt saavuttanut tuon vuoden 1993 tason CO2 päästöissä, joka Kioton sopimuksessa oli tavoitteena.
Tuo on saavutettu halvan liuskekaasun lisääntyneellä käytöllä hiilen käytön romahdettua.Aikamoista ironiaa, että maa joka ei ole allekirjoittanut Tokion ilmastosopimusta ja joka luopui päästökaupasta on tuon tavoitteen saavuttanut.
Mutta Eurooppa se askartelee kaiken maailman päästökauppojen kanssa, josta hyötyy vain huijarit, mutta päästöt sen kun lisääntyy.
Ja mikä hulluinta ihmisperäiset CO2- päästöt eivät aiheuta mitään lämpenemistä.
Tuossa lämpötilakäyrä ja CO2 päästöt Keski-Englannista vuodesta 1659 lähtien.Jabe:
”Loppuuko aika ilmastonmuutoksen torjumisessa? Onko ilmastonmuutoksen pysäyttäminen mahdollista? Mitä tapahtuu jos maailman keskilämpötila nousee kaksi astetta? Entä neljä? Mitä pitäisi tehdä, jotta ilmastopoliittinen päätöksenteko toimisi globaalisti? Onko ilmastokeskustelu aina poliittista? Sakari Sirkkasen haastateltavana on kansainvälisen politiikan tutkija, pitkän YK-uran tehnyt Tapio Kanninen. Kanninen työskentelee New Yorkin kaupunginyliopistossa, hän on asunut Yhdysvalloissa vuodesta 1979.”Ei kai juuri mitään tapahdu, jos lämpötila nousee 2..4 astetta.
Ei ainakaan viime jääkauden jälkeen tapahtunut mitään erikoista vaikka lämpötila oli välillä tuon verran korkeammalla.
Tuota kivikautista (8000…3000 eaa.) lämpöaikaa kutsutaankin ”kivikauden kesäksi”.
Sitä odotellessa.
http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
Itse revin taimikoista kaikki uudet ilmestyneet pienet haapavesat käsin pois ja ne jotka ei lähde käsin, niin puukolla sitten kaulaan kuoren.
Yhdeltä haapavesaa pukkaavalta tällaiselta alueelta, joka on muutama aari, olen myös vienyt sankoilla lehdetkin pois useamman vuoden ajan. Nyt alkaa vasta puhdistua.
Tamperelainen:
”Eikös tässä tilanteessa olis kaatokiilan paikka.Lyödään kireälle (vänkärin asettamisvaiheessa) ennen vas puolen kaatosahausta.Näin estetään lisääntynyt takakallistuma”Tietenkään kiilattuna ei tule lisäkallistumaa.
Kuten tuossa joku sanoi, että liikaa tavaraa kannettavaksi kiilat.Sen kaatokolon teen aina lähemmäksi pintaa kuin keskelle, tietenkin se vatii vänkäriltä sitten pitempää nostoliikettä, ettän puun painopisteen saa sirrettyä saranan yli ja kaatumaan.
Tamperelainen:
”On totta että matalalla kaatokololla saa vänkärille hyvän vipuvoiman(pitkän vipuvarren).Ajattelisin,että puun painopiste määrää saranan optimipaikan.Elikkä jos puun painopiste on kaatolon vastakkaisella puollella,niin tehdään syvempi kaatokolo.Siinä menettetään vänkärin vipuvoimaa,mutta puun paino saadaan lähemmäksi saranaa ”Juuri näin, jos puun painopiste on kannon sisällä, niin syvä kaatokolo vähentää vänkärin voiman tarvetta.
Jos painopiste on kannon ulkopuolella, niin pieni kaatokolo vähentää vänkärin voiman tarvetta. Se että syvemmällä kaatokololla tarvitaan enemmän voimaa korvautunee sillä, että sarana on lähempänä vänkäriä ja puun saa kaatumaan pienemmällä vankärin nostoliikkeellä.
Tuo syvemmällä oleva kaatokolo kyllä päästää puuta kallistumaan enemmän kuin matalampi, silloin kun vänkärin laippa puristuu sahausuraan ja puu on saranan ja vänkärin laipan varassa.Kaatokolo puun keskellä vaatii noin puolitoista kertaisen voiman vänkärin vääntöön kuin että kaatokolo olisi kauempana vänkäristä eli lähempänä puun pintaa.
Näin fysiikan lakien mukaan.
Kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002, niin markka kytkettiin euroon aliarvostuksella, joka oli Saksaan nähden n.15% Suomen eduksi.
Nyt kymmenen vuoden eroajan jälkeen Suomi on menettänyt tuon 15% kilpailuedun korkeammilla palkankortuksillaan ja on nyt jäänyt Saksan kilpailukuvystä n.15% .Eli kymmenessa vuodessa Suomen kilpailukyky rapautui 30% Saksaan nähden.
Jos Suomessa olisi pidetty palkat kurissa huomioon ottaen työn tuttavuuden nousu ja nostettu palkkoja Saksan tahtiin, niin nyt suomalaisella palkansaajalla olisi huomattavasti valoisammat näkyvmät kuin mitä nyt, kun talous taas heikkenee.
Kuten Stora-Enso tuossa viime viikolla ilmoitti metsäjalosteiden kysynnän heiketessä Suomi on se alue, jossa sitten supistetaan ensin, kun siellä on kilpailukyky heikoin.Kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002, niin markka kytkettiin euroon aliarvostuksella, joka oli Saksaan nähden n.15% Suomen eduksi.
Nyt kymmenen vuoden eroajan jälkeen Suomi on menettänyt tuon 15% kilpailuedun korkeammilla palkankortuksillaan ja on nyt jäänyt Saksan kilpailukuvystä n.15% .Eli kymmenessa vuodessa suomen kilpailukyky rapautui 30% Saksaan nähden.
Jos Suomessa olisi pidetty palkat kurissa huomioon ottaen työn tuttavuuden nousu ja nostettu palkkoja Saksan tahtiin, niin nyt suomalaisella palkansaajalla olisi huomattavasti valoisammat näkyvmät kuin mitä nyt, kun talous taas heikkenee.
Kuten Stora-Enso tuossa viime viikolla ilmoitti metsäjalosteiden kysynän heiketessä Suomi on se alue, jossa sitten supistetaan ensin, kun siellä on kilpailukyky heikoin.
