Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
”Vuonna 2009 tehtiin meillä yhdelle alalle ojitus metsäkekuksen johdolla yhteishankkeena (sisälsi Kemera-rahaa). Tuossa tänään tarkistelin silloin kaivettuja ojametrejä ja kokonaiskustannuksia. Tuli siten varmistettua se epäilys, että edullisemmaksi tulee hoidattaa asia itse omin kustannuksin. ”
Olin mukana Kemera-rahoitteisessa yhteishankkeessa vuosi sitten ja siinä puolet ojametrimaksusta tuli kemerasta.
Miksi ei kannata?Toiseksi, nyt olisi kaivetettavaa n. 1000 m ojaa 100 km päässä metsäpalstalla, mutta ojankaivajaa ei vaan saa millään.
Itse en kehtaa lähteä omaa kaivuria haalaamaan tuonne saakka.
Ojituksen hinnaksi tulisi Kemerataksojen mukaan (ojametri n. 0,60e) jotain 600 euroa + koneiden siirrot.Minulla on ollut 15 vuotta akkukäyttöinen paimen ja yksinauhainen aitalanka alueella, joka on noin 1,5km päässä. Nyt langalla on pituutta n. 1 kilomerin verran ja sisällä on noin 5ha männyntaimikoita. Dieselin-henkilöauton akku kestää 4 viikkoa. Kannattaa olla tarkkana, että akku ei pääse kokonaan tyhjenemään, saattaa näet mennä pilalle. Lumien sulettua, kun autolla pääsee aidalle laitan aitaan virran ja syksyllä taas ennen lumien tuloa haen paimenen ja akun pois. Lisäksi saippuoin aitalankaa kerran kuukaudessa kahdessa rexona-saippualla. Talvella saippuoin lankaa sitten parin kuukauden välein.
Tänä talvena, kun tuolla alueella on ollut toimintaa ja joka viikko käytyä, niin aitaa en ole saippuoinut. Lisäksi hirvet ovat nyt parin viime vuoden aikana vähentyneet siinä määrin, että ei niitä ole näkynytkään.
Menneinä vuosina mielestäni aita on suojannut männyntaimikot hyvin ja nyt parin vuoden sisällä poistan aitaa ainakin 3 ha alalta vanhoja jo yli viisimetrisiä taimikoilta, joille hirvet ei voi enää mitään. Joudun kyllä lisäämään saman alan uutta taimikkoa aidan sisään jo ensi vuona.
Ajatuksena tuolle saippuoinnille on, että hirvi haistelee turvallaan nauhaa ja saa sähköiskun ja sitten pimeälläkin haistaa aidan paikan ja osaa varoa.Olen samaa mieltä siitä, että rämeellä turveoja ( turvetta enemmän kuin 1m) ei kuivata tai lisää kasvua ojan keskeltä kuin 7…8m molemmin puolin. Viime talven harvenushakkuun kantoja kun katselin alueella, jossa 15v sitten itsekaivamat uudisojat ja vanhojen ojien avaaminen ( vanha 50m välein suortettu ojitus1960-luvulla auraamalla) olivat 25m:n välein, niin parhaat vuosilustokasvut olivat heti ojan penkalla ja jo 5..6m päässä ojan reunasta ojan vaikutus näytti loppuvan.
Ojat olen tällaisille rämeille kaivanut aina suuriksi leveyttä yli 3m ja syvyyttä yli 1,5m ja etäisyys 25m.
Että toimisivat 100 vuotta.
Nyt 15 vuoden päästä ojat ovat pienentyneet siinä määrin että talvihakkuussa kuormakoneenkin ylitys sujui jo vaivatta.On vähän liioitelua väittää, että motokuski näkee puiden laadun paremmin kuin leimaaja. Jos olisin motokuski, niin mieluummin hakkaisin nauhoilla leimattua harvennusta, niin ei varmasti tule sanomista jättöpuista ja hakkuu tapahtuisi joutuisammin.
Näin oletan.
Tietenkinn edellyttäen että näkyvyyttä haittaavaa vesakkoa ei ole.
Tuohon viime talven leimaukseen kuului myös tiheikköpuronvartta 300 m, jonka leimauksen yhteydessä samalla raivasin ja kuusista karsin alaoksia näkyvyyden parantamiseksi.
Kova työhän siinä oli, mutta se minkä nyt näen lopputuloksena tyydyttää.Kyllä nykyisillä motovaloilla näkee hyvin minkävärisen puun ympäri sidotun leimausnauhan tahansa pimeälläkin.
En tosin kysellyt hakkaajilta mitä mieltä ovat tällaisesta leimauksesta, mutta eivät valittaneetkaan.
Itse arvioisin, että jätettävien puiden markitseminen jouduttaa hakkuuta, sillä eipähän tarvitse liikoja arvioida puiden laatuja, ja harvennus tulee tehtyä metsänomistajan mielen mukaan.Viime talven harvennushakkuussa, jota oli 6 ha, leimasin n. 5ha hakkuualasta. Metsä oli lenkoista n.12 ..18 m rämemetsää, josta merkitsin nauhalla suorimmat ja parhaat jättöpuut. En tiedä kannattiko, sillä tuo loppukin, joka jäi lemaamatta, on motomiehen jäljiltä ihan samanlaista kuin leimattukin. Se mitä opin tuosta leimauksesta oli, että ei kannata ottaa huomioon ajouria, vaan leimata koko alue, sillä ajouran paikka kannattaa jättää motomiehen harkintaan.
Leimaamalla voi tietenkin vaikuttaa jäävän puuston tiheyteen ja siihen, että parhaimmat ja isoimmat puut sitten jää varmasti metsään, ettei motomiehelle harvennuksilla tule kiusausta kaataa yhtä isoa, kun pitäisikin kaataa 3 pienempää eikä kuutioita tulisi yhtään enempää.Jos kuusen perimään saisi siirrettyä hallankestogeenin kuten männyllä on, niin pohjoisempanakin kuusen kasvatus oli helpompaa.
Tietääkseni joillekkin hyötykasveille on jo tehty tällainen geenisiirto.Hakkutähteillä on parantava vaikutus myös puolukkasatoon puolukkatyypin kankailla. Monesti näkee kuinka puolukoita on runsaasti juuri lahonneen ja sammaleeseen painuneen ison oksan tai latvuksen kohdalla.
Taneli:
”Niin tai näin, en kannata JK:ta metsässä.
Metsälakiin se pitää kuitenkin saada, että loppuu se marina ja saadaan mahdollisimman paljon metsää edes jonkinlaisen hoidon piiriin.”En kannata minäkään.
Ja tuosta hoidosta JK-metsistä epäilen, että taphtuneeko mitään, sillä sen varjolla voi olla edelleenkin tekemättä mitään.Hemputtaja:
”Laissa riittää pelkkä uudistumisvelvoite, joka ei tietenkään ole ihan helppo määriteltävä.”Juuri tuota pykälää myös tarvitaan JK-metsissä, sillä kaikissa tapauksissa sitä uutta taimikkoa ei sinne metsään kyllä synny luonnostaan.
Reikäperkausta teen kuusille, siksi että täällä Kainuussa ja Viitasaarellakin kesähallat ovat se syy, jos aukko uudistetaan kuuselle.
Vasta sitten, kun kuuset ovat 6..7m niin uskaltaa poistaa vesakkosuojauksen eli pääkasvain on jo sillä korkeudella että halla ei keskimäärin yllä niin korkealle.