Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Voinee käyttää hirvieläinten metsästykseen.
Sahurilta vielä kysyisin, kun maan muokkauskin on suoritettu, onko maa pukannut vesakkoa ja ruohikkoa kovasti?
Jos ei, niin kyse ei ole tuoreesta kankaasta, vaan ehkäpä kuivasta kankaasta.
Se selittäisi heikon kasvun.AJ:
Kurki: kasvukausi Lapissa on noin puolet lyhyempi kuin eteläisimmässä Suomessa. Myös korkeus merenpinnasta vaikuttaa lämpösummaan. Kasvu on lämmön, veden ja ravinteiden yhteisvaikutus. Siksi mm. ojittamaton suo kasvaa heikommin kuin ojitettu.”Laitoin kuvan kuukausi sitten tuonne Lukijoiden kuviin, sivu 3 ”Männikkö Levillä”.
Näyttää se mänty kasvavan lämpösummasta huolimatta tuolla puurajallakin ja vielä korkealla.Voisiko aloittaja täsmentää millainen maapohja tuolla puukuviolla on.
Onko räme, ojitettu räme tai suo?
Onko kangas, kuiva, tuore?
Onko muokattu, muokkaamaton?
Onko simenlähtöinen taimikko?En yhtään ihmettele sitä että kivinen tai kallioinen, kuiva, typetön maapohja juuri ja juuri puuta jaksaa kasvaa, sillä niitä löytyy kyllä missä päin Suomea tai mailmaa tahansa.
Tuo kuva Osaran aukeilta kyllä näyttäisi jo kertovan että kiertoaika 60 vuotta ja 500 m3 pitää hyvin paikkansa.
Lämpösumma ei Suomen alueella aina puurajalle asti ole juuri minkäänlainen kasvuarajoite, vaan kasvu on kokonaan kiinni maapohjasta.Metsäkupsa:
”Metsään ja yleensä omaisuuteen kohdistuu usein verotuspaineita jostakin suunalta.Onko kyseessä sitten”kateusvero”,”omistavan luokan vero”ym.Usein veroa metsäomaisuudelle vaatineet vasemman laidan kannattajat,joilla itsellä metsät hankkimatta tai perimättä.”Jukisen sektorin viime vuosien perusteettomat palkankorotukset, jotka vaati verokertymän lisäystä 10 miljadia euroa/vuosi, ovat syy näihin uusiin verotehtailuihin.
Mitään kuntauudistusta ei tarvitsisi kaavailla Suomeeen, jos nuo palkankorotukset peruttaisiin.
Rahaa riittäisi vaikka mihin.Samaa mieltä olen aloittajan kanssa, että metsähoitomaksu ( minulle 100 e vuodessa on pieni maksu) kannattaa mielummin säilyttää, sillä se on jonkinlainen este uusille metsän veromuodoille.
Eilisessa Maaseudun tulevaisuudessa Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra ehdottaa metsämaksuksi 50 euron vuosimaksua hehtaarille eli 5000 euroa 100 hehtarin metsätilalle.
Yksityisajattelua tietenkin, mutta järjetön vero nykyiseen metsänhoitomaksuun verrattuna.
Jos tuollainen maksu tulee, niin sitten pitää masinoida puunmyyntilakko.
Rahaa yritetään nyt kerätä julkisen sektorin palkansaajille (700 000) täysin perusteettomiin 20% palkankorotuksiin, joita on tehty viime vuosina.
Ilmeisesti ei enää uskalleta ottaa velkaa ja pelätään velan korkojen nousua kuten etelän kriisimaissa.Järjetöntä että nyt on nostettu jukisen sektorin palkkoja 10 miljardia euroa/ vuosi sitten 2008, vaikka mitään uutta jaettavaa Suomen talouteen ei ole tullut eli Suomen BKT on nytkin tänä päivänä alle tuon vuoden 2008.
Eli näihin palkankorotuksiin tarvitaan seuraavan 10 vuoden aikana järkyttävät 100 miljardia euroa verotuloja Suomen supistuvasta BKT:stä, joka on tänä vuonna n. 190 miljardia euroa.
Bkt supistui joulukuussa vuoden takaisesta -2,3%.Ainoa ratkaisu on perua nuo palkankorotukset täysinä ainakin yli 3000 e/kk tienaavilta, josta saadaan säästöjä 5 miljardia euroa/ vuosi.
Järjetöntähän tämä on, sillä julkisen sektorin palkkamenot ovat n. 50 miljardia euroa vuodessa ja keskipalkka 3000 e/kk.
Ja nyt kun rahaa ei riitä näihin hirmupalkkojen maksuun, niin eikun veroja vaan kansalaisille.Kyllä tälle verohelvetille jo pitäisi saada loppu.
Asia pitää kärjistää nyt äärimmilleen ja ottaa nämä perusteettomat palkankorotukset julkiseen keskusteluun, että kansa pääsisi äimistelemään tätä hulluutta.
Viime perjantain Maaseudun Tulevaisuudessa tästä tapauksesta kirjoitettiin.
Lienee jo vanha juttu ja täälläkin käsitelty.
Kyseessä on Maaninkalaisen maanviljelijän energiapuuleimikon hakkuista nousut riita, jossa metsäkeskus haastoi hänet oikeuteen metsärikoksesta, jonka kanteen käräjäoikeus sitten hylkäsi.Jos nyt seuraavien vuosien aikana maapallon lämpötila lähtee laskuun, niin se tietenkin todistaa sen, että CO2:n määrä ei vaikuta maapallon lämpötiloihin mitään, sillä nythän on menossa kehittyvien maiden kautta aikain pahin CO2-tuprutus ilmahehään.
Eli nyt jos koskaan lämpötilan pitäisi nousta.Jos taas lämpötilan nousu jatkuisi ripeänä, sekään ei vielä olisi todiste CO2 vaikutuksesta, sillä onhan näin tapahtunut luonnollisesti jostain muusta syystä ennenkin monet kerrat.
Jos tästä eteenpäin kylmenee, niin kaikki hypetys hiilidioksidin tiimoilta kylmenee samalla.
Ja samalla on aloitettaava kokonaan uusi rummutus uuden jääkauden mahdollisesta tulosta jopa muutaman tuhannen vuoden kuluttua,
kun ollaan jo valmiiksi hyvin alhaisissa lämpötiloissa muutenkin.6tukki:
”Ainakin Grönlannista käsin on vaikea nähdä nopeasti lähestyvän jääkauden uhkaa…”Jos katsot tuota Grönlannin lämpötilakäyrää, niin huomaat että Keskiajan lämpökaudella siellä oli lämpimämpää kuin nyt ja aikaisempina lämpökausina kuten ”Minoan Warming”-aikana jään reuna Grönlannuissa oli 1000 km pohjoisempana kuin nyt.
Ja kun katsot tämän hetken tilannetta, niin ollaan lämpötilavaihteluiden alareunassa.
Se että Gronlannissa jää sulaa nyt jonkin verran ei liene merkki mistään, sillä onhan se sulanut ennekin.
Tuo Grönlannin tämän hetken jään sulaminen lienee aika mitätöntä siihen nähden, mitä se on ollut aiemmin monet kerran ja yhtä monesti on sitten kylmennyt näille pohjille, missä ollaan nyt.Huolestuttavaa on, että nyt ei noustakkaan enää pohjalukemista, vaan mahdollisesti tuo nousu on tässä ja lasku on alkanut.
Toivottavasti näin ei ole.
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2013/2/Suot-hidastavat-lampenemista/
Suot hidastavat lämpenemistä.
Joudutaanko kaikki suojelusuotkin tuhoamaan vielä?Jos tästä vielä kylmenee, sillä suotkin kylmentää, niin ollaankin jo lähellä jääkautta, kuten käytiin jo 300..400 vuotta sitten Pienen Jääkauden aikana.
Toivottavasti CO2 lämmittää ilmastoa sen verran (mikä ei ole lainkaan varmaa), että vältytään uudelta jääkaudelta.Miksi jo näin aikaisin 10 000 jälkeen viime jääkauden 4 sateen lämpösylkit ovat hävineet Grönlannin lämpötiloista ja jääty lämpötilasyklin pohjalle, kun nyt pitäisi olla menossa raju lämpötilanousu syklin huippua kohti?
Tuo heiveröinen lämpötilan nousu Pienen jääkauden jälkeen on pysähtynyt ja seuraavat vuodet näyttää kääntyykö laskuunkin.
Onko jääkausi tulossa jo parin tuhannen vuoden kuluttua?
Hyvin huolestuttavasti näyttää tuo Gönlannin lämpötila kehittyneen
viimeisen 800 vuoden aikana.http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png
