Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<<<Onko tuo kurki tutkittua tietoa ettei pienpedot ja pöllöt muka voisi estää myyrähuippuja? Olen hiukan eri mieltä asiasta.
Ainakin voimakas lieventävä vaikutus koska myös pesiä tuhoutuu aina kun emomyyrä jää saaliiksi.<<<Liekö noita tutkimuksia?
Ainakin myyrähuippuja tulee tasaisin väliajoin jopa peräkkäisinä vuosina.
Itselleni noilla pienpeto- ja pöllömäärillä ei ole merkitystä, sillä yritän suojata taimikot pyytämällä loukuilla myyrät pois.
Eihän myyriä ravintonaan käyttäviä pöllojäkään voi mitenkään riittää joka taimikon reunaan, kun hiiripöllöparejakin Suomessakin on vain 500..6000 ja varpuspöllöpareja n.10 000.On muuten sen verran ikäviä kokemuksia taimikoiden myyrätuhoista, että mihinkään peto- ja pöllösuojaukseen en usko.
<<<Omatoimisten myyränpyytäjien havainnot ovat tosi arvokkaita. Onko Kurki sinun taimikkosi pienpetojen metsästyksen piirissä? Ja mitä lajeja metsästetään?<<<
Itse en metsästä. Ketun jälkiä kyllä näkee näillä kulmilla Kainuussa ihan riittämiin.
Kärppää tuskin kukaan metsästää missään ja se on vielä ketunkin riistaa.
Eli pienpetojen kanta lienee aivan normaali.
Toissa kesänä eli 2011 täällä Länsi-Kainuussa oli peltomyyriä jonkin verran. Omilta taimikoilta pyydystin loukuilla luokkaa 20..30 kpl/ha peltomyyriä. Eli myyriä oli aika vähän.
Viime kesänä täällä ei myyriä käynyt loukkuihin.
Eli tänä ja ensi talvena omat taimikot eivät ole vaarassa.Viitasaarella olen pitänyt loukkuja velipojan taimikoilla mielenkiinosta ja vuonna 2011 keväällä istutetulla kuusen taimikolla sitten osui runsaan myyräkannan aikaan mahdollisuus tutkia loukkupyynnin tehoa. Pyrin käymään noin kuukauden välein loukut tarkistamassa, mutta tietenkin näinkin pitkän matkan n. 250 km takana olevan taimikon tarkastusväli jää pakostakin liian pitkäksi, sillä syötit ehtii kuivaa ja homehtua jo viikossa.
Mutta myyriä sain loukuilla noin 350 kpl hehtaarilta, mikä määrä olisi riitänyt täystuhoon tuossa taimikossa, kun nyt tuli n.100 sadan taimen syönnit, jotka olivat etupäässä kesän vanhan taimen päätesilmun syönti. Nuo taimetkin kyllä kasvuun lähtee ja 90% taimista oli koskemattomia.
Ikävä huomio viime kesältä oli että loukkuihin kävi myyriä puolisenkymmentä ja se enteilee taas huipua tapahtuvaksi parin seuvaan vuoden aikana.
Kajaanissa oli myös viime kesänä loukkuja pyytämässä yhden ha alalla viime keväänä istutetulla mannytaimikolla.
Myyriä ei käynyt loukkuihin.<<<Hmm. Onkohan tutkijoilta jäänyt hutkimatta kuinka pahaa tuhoa varpuspöllö saa aikaan myyräkannoissa?
Se mokoma kun pyytää myyriä varastoon. Aikoinaan kun niitä mökillä oli, niin mokama oli tehnyt myyrävarastoja linnunpönttöihin.
Onkohan se uhka minkin, supin ja ketun kannanvahvuudelle?
Löytyisiköhän asiasta mitään tutkimustietoa?<<<Varmassti näin on että pöllöt ja pedot käyttävät myyriä ravinnokseen.
Mutta koskaan niitä ei tule olemaan niin paljon (silloin kun niitä eniten tarvittaisiin) luonnossa, että ne voisivat estää myyrähuippujen syntymistä ja myyrätuhoja.Kyllä Viitasaarella oli kesällä -11 metsämyyriä paikka paikoin paljon.
Pyysin myyriä noin hentaarin kuusen uudistusalalta kesän ja syksyn aikana aina lumille asti 350kpl. Pientä tuhoa vielä tuli talvella, mutta ei anna aihetta täydennysistutuksiin. Viime kesänä samalta aukolta tuli pyydyksiin puolikymmentä myyrää eli kannnat olivat romahtaneet.
Koska myyriä oli vielä noinkin paljon hengissä, niin ensi kesän jälkeen alkaa taas nousu ja ilmeseisesti huippu tulee jo kesällä 2014 tai sitten vuotta myöhemmin.Ennuste koskee tietenkin tuota aluetta Viitasaarella.
Vaikka yleisesti jollain suuremmalla alueella 2011 ei ollut myyriä, se ei tarkoita sitä etteikö tuon alueen sisällä pienialasesti olisi myyrähuippuja.Kyllä penkan tai kohouman tekeminen oli se sitten auraamalla tai mätästämällä on taimen kasvuulähdölle ensiarvoisen tärkeää.
Itse ojitusmätästin yhden matalaturpeisen kohteen niin, että edellisen ojan täytin pintaturpeella ja pinalle koko alueelle sitten tuli ojanpohjasta tasainen hiekkakerros eli yritin tehdä alueeesta tasaisen.
Tasainenhan siitä ei tullut, vaan paikka paikoin oli silmin havaittavia laajempia 20..50 cm kohoumia.
Kävi näin että istutetut männyt näillä kohoumilla lähtivät erittain hyvin kasvuun, mutta kohoumia alemmilla paikoilla taimia ei meinannut saada kasvamaan useiden istutusten jälkeenkään millään opilla.
Vaikka maapohja kauttaaltaan oli enintään kostea vettäläpäisevää hiekkaa, niin vasta kovalla lannoituksella onnistuin saamaan lanttopaikkojen taimet kasvuun, mutta taimet jäivät pahasti jälkeen muun alueen kehityksestä.Jo vanhemmissa kangasmetsissäkin olen myös pannut merkille että, jos kankaalla on vaikka 50 cm alempana oleva aarin pari lanttopaikka siinä ei kasva yhtään puuta. Kohta kyllä kasvaa puolen metrin korkuista mustikkavarvikkoa ja marjavuotena antaa hyvän mustikka sadon, mutta luonto siina ei puuta kasvata.
Eli olipa metsäpohjan kohouma pienempi tai laaja, niin siellä puu kasvaa hyvin, mutta jo 10 m päässä 50 cm alempana olevassa lanttopaikassa ei yhtään mitään.
<<<Mitä on ostopalstojen mukana tullut auralla tehtyjä uudistamisia,niin on ollut kyllä kasvu huimaa esim. yhdellä palstalla on 25 vuotiasta männikköä ja alakas olla jo harvennuksen paikka.
On kyllä niin kauhia vitikko alla että pitäs ruveta sitä tässä pikku hiljaa raivaamaan. <<<Aurausaloilla istutettu kovassa kasvussa oleva mänty kasvaa 95 %:sti lengoksi.
Kannattaa perata taimikko ja tarkistaa onko vielä mitään tehtävissä.Taimien tuleva suoruus tulisi varmistaa jo alle 2 metrin pituisena.
<<<Mistä löytyisi tukeva teleskooppivarsi pystykarsintaan?
Karsintaan sopivia teriä kyllä löytyy.
(oliskonan kuulunut laite osioon?) <<<Minulla on ollut käytössä 3,5…4 m pitkä koivusta tehty varsi.
Sillä saa hyvin lumen päältä viiteen kuuteen metriin karsittua.
On riittävän jäykkä eikä maksa mitään.
Kuljetan varren auton peilistä ja ja takakontista tulevien narujen varassa.
Lisäksi on erillinen jätkovarsi, joka kinnitetään kahdella 8mm pultilla, jolla yltää 8 metriin.
Sahaan sillä ylempänä oleva kaksois latvoja pois.Vielä Satapiille, että minulla on eri ikäisiä taimikoita 20 ha ja joka vuosi tulee n.1ha uutta metsänparannuksen kautta tai aukkohakkuusta..
Tuon räkämänntytaimikon lisäksi totuuden nimessä täytyy sanoa, että loytyy myös nuorempia laadukkaita männyntaimikoita, kun oppia tuosta ensimmäisestä perustamastanii taimikosta on tullut kokemuksen kautta.Kateelliset onnittelut Satapiille.
Nuoren männikön, joka on kasvanut noin hyvin ja vielä suorana ilman latvanvaihtoja, haluaisin itsekkin omistaa.
Mutta tuo kasvatus ei aina onnistu.
Ei ainakaan minulla.Olisiko niin että pohjoisrinteetkin tuolla Osaran maisemissa kasvaisivat kuitenkin paremmin, jos ne ovat aurattuja.
Haeskelin kansalaisen karttapaikalta noita alueilta vaarojen metsäpeitteisyyttä ja ainakin tuon Susivaaran pohjoisrinteellä näyttäisi kasvavan metsää samoin kuin etelän suunnalla.
Aurausvaot erottuvat hyvin ilmakuvasta.Voi olla, että tuo linkki ei pelaa, mutta kansalaisen karttapaikalta Susivaara loytyy Livojoen varresta.
Nyt ei tuolle alueelle tehdä enää mitään muuta seurataan.
Kyse on vain mänyntaimikkoon tulleiden aukkojen täydennyksestä n.50 kpl kuusen siirtotaimilla. Alkavat kasvaa pituutta sitten, kun männyntaimet antavat lämpösuojaa.
On alueella myös jo vanhempia 25 vuoden ikäisiä pienehkojä muutaman kummenen aarin kokoisia kuusi-istutuksia, jotka ovat 7..8 m pitkiä ja hallan ulottumissa. Nuo kasvoivat viime kesänä aivan mukavasti 50..70cm pituutta. Hallan kestävyys tulee siitä että maanpinnassa on jo pari astetta kylmenpää kuin tuolla korkeudella ja auringon noustessa vielä säteet loytävät korkealla olevan latvan pikemmin kuin lähellä maanpintaa olevan.
Nuo kuusialat ovat olleet vanhempien mäntyjen ja koivujen suojaamia, jotka viime hakkuussa poistettiin ja alueelle jäi vain edellä mainitut mänyn siemenpuut.