Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ukrainaan ja muutaman viikon päästä siitä halpaa venäläistä kaasua tulee taas Saksaan.
Saksahan saa nyt tavitsemansa kaasun muualta kuin Venäjältä. Yhtään kaasuputkea Venäjältä ei Saksaan edes tule. Ne pääkaasuputket räjäytettiin.
Metaanilla on elinikä ilmakehässä. Se tarkoittaa, että vakiosuuruinen metaanipäästö ei tuon ajan jälkeen voi enää lisätä ilmaston lämpenemistä (laskennallisesti)
Mitenkähän tällaisen ilmiön kuin metaanipäästöjen ilmastoa lämmittävä teoria menee, kun puoliintumisaika on n. 10 vuotta ja se hajoaa vedeksi ja CO2 20 vuodessa.
Ikuisesti jatkuva vakiosuuruisen metaanipäästön lämmittävä vaikutus nouee maksimiinsa 20 vuodessa ekv-kertoimella n. 90…100 ja pitää sen ikuisesti sillä tasolla.
Mikä on teoria tuolle Luken arviolle, että 100 vuodelle lämmittävä vaikutus laskisi 1/3-osaan, vaikka tuo 20 vuoden aikana syntynyt metaanivasto pysyy samana ikuisesti ? Linkissä alla tuo Luken laskelma ja vaikuttaako siihen sitten turpeen CO2-sidonnan vaikutus samalta ajalta, joka vähentää metaanin lämmitysvaikutusta. Eläinten pötsimetaanillahan ei ole tällaista vähentäjää.
Tietääkö Häkkinen sen selittää?
Hannes Mäntyranta: Pyytäisin kainosti, että lopettaisitte tämän pelottelun.
Uhkaukset eivät toteudu, koska ongelma on unionin yhteinen. Siinä, että unionin jäsenmaat maksaisivat toinen toisilleen sakkoja unionin kautta, ei ole mitään järkeä eikä se tule toteutumaan. Emme myöskään joudu ostamaan päästöoikeuksia, koska niitä ei ole kaupan. Ne voivat maksaa vaikka kuinka paljon, mutta kun niitä ei ole, rahaakaan ei kulu.
Totta, mutta tuskin toteutuu, sillä pelottelu kuuluukin luotojärjestöjen menetelmiin saada huomiota.
Itävallassa metsänielut myös ovat kadonneet ja metsien kasvu laskussa. Lahopuuta on n. 10 m3/ha.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/46edee54-858b-4d4c-ba21-fe2c74e62de2
Sveitsissä on puupula.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/80cf0824-eae9-4d6b-b903-9e08faf8a2e1
https://bg.copernicus.org/articles/20/3827/2023/
Paljon on tehty työtä.
Sitten Ilvesniemi tyrmää kaiken.
Ilvesniemen mukaan maaperän hiilivarantojen muutosten seuranta on kattavien lähtötietojen puutteellisuuden ja metsämaan pienipiirteisyydestä johtuvan suuren hajonnan sekä mallinukseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi siinä määrin epätarkkaa, että se pitäisi jättää huomiotta, jos hiilensidontakiintiöillä aletaan käydä kauppaa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5
Sen sijaan, kun suoalueilla tehdään muutostöitä niin metaani on otettava huomioon.
Ojitetuilta 6 milj.ha soilta, joista 1 milj.ha on jo muuttunut kivennäismaiksi ja jotka aikoinaan olivat luonnon soita ja päästivät metaania, metaanipäästöt ovat lakanneet ojituksilla. Kuinka paljon on arvoitus, mutta jos käyttää nykyisten 4 milj.ha luonnon soiden Luken laskemaa CH4-päästöä +12,4 Mtn-elv 100 vuoden periodilla, niin tottahan toki se olisi valtava nielu ojitusalueille. 20-vuoden periodille nielu olisi 3-kertainen eli -37 Mtn-ekv.
Vuonna 2023 (CH4+N2O)- päästöt 5 milj.ha ojitusalalta olivat vain +2,35 Mtn-ekv, jotka yhdessäkin ovat ilmaston kannalta merkityksettömiä.
Ojitettujen turvemaiden CO2-päästöiksi 2023 LUKE ilmoittaa +11,6 Mtn, jotka tässä linkissä kiistetään.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5
