Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän tuo 100m suojakaista vaikeuttaa jokihelmisimpukoiden suojelua merkittävästi, jos se otetaan käyttöön. Sitä samaa peliä kuin litto-oravan kanssa. Kukaan ei halua liito-oravaa omiin metsiinsä. Vesialueen omistajat tuskin haluavat metsilleen tällaista suojelua, jonka ovat päättäneet Mykkänen ja metsäyhtiöt, kun laki vaatii vain 10..15 m.
Havaintoluettelo alkaa vuodesta 1857.
Tuo Lajitietokeskuksen raakkujen määrä 2024 kpl on kautta aikain tehtyjen havaintojen summa ja tuo ”Esiintyminen”- välilehden havainnot vuosittaisia yksilöitä ei havaintopaikkoja.
Nyt tämän vuoden havaintojen määrään 24 tähän mennessä täytyy ainakin lisätä nuo Hukkajoen ylityspaikan ja yläjuoksulle siirretyt raakkuhavainnot, joita taitaa olla 10 000. Lisäksi ne raakut tulee laskea mukaan, jotka havaitiin siirron yhteydessä, kun tuhannet siirrokkaat eivät oikein mahtuneet yläjuoksulla jo olevien raakkujen sekaan.
Tämän ainakin pitäisi nostaa raakkujen uhanalaisluokitusta, sillä nyt on kaikille paljastunut salainen tieto, että Hukkajoessa onkin 200 000…300 000 raakkua ja kun ne lasketaan mukaan havaintoihin?
Jostain syystä Tornionjoen länsipuolen sivujoista ja puroista löytyy raakkuja, Suomen puolelta ei.
Voiko tästä Lajitietokeskuksen Maaailmankartasta tehdä sellaisen johtopäätöksen raakuista, että Ruotsin puolella Tornionjokeen laskevissa joissa olisi enemmän raakkuhavaintoja kuin Suomen puolella.
Suomessa raakkuhavaintoja oli vuonna 2022 208. Vuonna 2023 havaintoja oli 115 ja tälle vuodelle 24. Havainnnot eivät liene esiintymähavantoja, vaan raakkuyksilöitä, sillä luokkaan (EN) johtaneet kriteerit ovat ”yksilöiden määrä on laskenut merkittävästi”. Hukkajoella yksistään arvellaan olevan 200 000 raakkua ja kun nämä salaiset tiedot nyt tuli julkiseksi, niin ne pitänee lisätä vielä vuoden 2024 havantoihin. Arvio menee siis aivan uusiksi. Nouseekohan luokka?
Samaan aikaan kun tehty tutkimuksia raakkujoista Lapissa, niitä on löydetty lisää ainakin 12.
Eikös Hukkajoelta ole täyttä faktaa saatavilla. Joki jonka rannat parturoitiin -60 luvulla.
Juuri sitä tieteellistä tietoa on saatavilla Hukkajoen historiasta eli mitään suojakaistoja ei tarvita ja joen voi ylittää mistä kohdasta tahansa eikä siitä näytä olleen mitään haittaa raakkukannalle, mutta tämä tieteellinen tieto ei kelpaa luontojärjestöille.
Vain mielikuvatieto kelpaa.
Jos/kun puroon tai jokeen istutetaan raakkuja niin kysytäänkö rantametsien omistajilta mitään?
Tuohon raakkujen istutukseen pitänee saada luopa vesialueen omistajilta. Suojavyöhykkeeksi riittää nykyisen lain 10..15 m etelärannalla.
Linkki: https://www.vesi.fi/vesitieto/kuka-omistaa-vesialueet/
Livojoen kunnostus on monen osapuolen hyväksymä, mutta omistajista ei mainintaa. Tämän lähijoen kalastuskunta myöntää nyt kalastusluvat ja hallinnoi vesiä ja rantojen niittyjä ja 1950-luvulla huutokauppasi viljelijöille vuosittain rantaniittyjen heinikoita. Tässä vesien omistajia ovat lähialueen maanomistajat.
Livojoella kunnostetaan entistä metsätalouden uittoväylää nimenomaisena tavoitteena palauttaa raakku takaisin joen kunnostettavalle osuudelle ja luoda sen lisääntymiselle sopivat elinolosuhteet. Kunnostussuunnitelman ovat hyväksyneet sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukset, maisematyölupa on saatu Pudasjärven kaupungilta ja suostumukset maanomistajilta.
