Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ:n linkistä.
Huolimatta lehtojen pienestä pinta-alasta, niiden merkitys metsälajien elinympäristönä on suuri. Maamme 2 667 uhanalaisesta eliölajista 833 lajia on metsälajeja, ja niistä lähes puolet (45 %) elää ensisijaisesti lehdoissa. Lehtolajeista lähes puolet on sieniä ja noin kolmasosa selkärangattomia eläimiä.
Punaisen kirjan taulukon 5 mukaan lehtolajeja on arvioitu 2723 ja niistä uhanalaisia on 377. Vanhojen lehtojen arvioituja lajeja on 246 ja niistä uhanalaisia 95.
Lajitietokeskuksen mukaan lehtolajeja on kaikkiaan 4139 ja Lajitietokeskuksen mukaan uhanalaisia (CR), (EN), (VU) lajeja on 434. Lajitietokeskuksen mukaan vanhojen lehtojen lajeja on 384 lajia ja niistä uhanalaisia 148 lajia.
Lähetin tämän kysymyksen Punaisen kirjan taulukosta 5 ympäristöministeriön kirjaamoon.
Miten nuo arvioidut lajit on valittu esim. Metsät / lehdoissa Pun.Kirja 2019 sivu 43 taulukko 5?
Vanhoissa lehdoissa on arvioitu 246 lajia ja Muissa lehdoissa 2477 lajia. Esiintyvätkö nuo Vanhojen lehtojen lajit Muissa lehdoissa ja päinvastoin, että Vanhoista lehdoista löytyy myös muiden lehtojen kaikki lajit? Vai onko niin, että vanhoista lehdoista löytyy vain nuo 246 lajia? Sama juttu Kangasmetsissä?Esko Hyvärinen Ymp. Ministeriöstä vastaa:
Viittaamanne taulukon 5 luvuissa ei ole päällekkäisyyksiä. Arvioinnin menetelmiä on selostettu sekä Punaisessa kirjassa että yksityiskohtaisemmin arviointioppaassa, joka löytyy osoitteesta https://tietokayttoon.fi/<wbr />julkaisu?pubid=16401.
Vanhoissa lehdoissa on vähän lajeja ja vähän uhanalaisia.
Tässä säännöt, joita ei ole tarkoitettu noudatettaviksi
Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju.
Noudata hyviä tapoja.
Älä kirjoita henkilöistä loukkaavasti.
Poistamme epäasialliset ja metsäalaan liittymättömät viestit sekä organisaatioiden tiedotteet ja mainonnan.
Hukkajokea ei mainita tuossa AJ:n linkissä.
Taulukossa 9 sivulla 72 on paljastettu suurimmat raaakkujoet populaatioineen.
Suomujoki 200 000
Koutusjoki 132 000
Kiertämäjoki 111 000
Toramojoki 108 000
Kopsusjoki 61 000
Lutto 50 000
Lohijoki 50 000
Pikku-Luiro 50 000
Ruonanjoki 45 000
Siikajoki 43 000Uusia hyönteisiä lisää 2000, joista suurin osa luokitellaan uhanalaisiksi ja mukana uhanalaisia tuholaisiakin, joita niitäkin pitänee suojella oikein hartaudella.
Tässä Kuhmosta löydetytty tuholainen Pikakirjoittaja, joka Keski-Euroopassa on paha puiden tuholainen. Uudelleen löydösta iloitaan komenttikentässä. Eikö tuo olisi pitänyt nuijia heti hengiltä.
Uhkatekijä: Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi . Tieto yksilöiden määristä on hyvin epävarmaa, mutta sen verran tiedetään varmasti, että laji on kokonaan hävinnyt useista joista.
Tuo tarkoittaa, että viime vuosina kanta on vähentynyt merkittävästi ja siksi luokka oli erittäin uhanalainen (EN) ja se mukailee havantojen määrää kolmelta edelliseltä vuodelta tälle vuodelle, vaikka siinä sanotaan ettei havainnoista kannata tehdä johtopäätöksiä. Vuonna 2000 luokka oli pykälää parempi (VU).
AJ: Jonkun lajin uhanalaisuusarvion tekeminen sisältää paljon muutakin kuin havaintojen määrien laskemista. Lue Kurki se opas: tietokayttoon.fi > Opas eliölajien uhanalaisuuden arviointiin.
https://laji.fi/taxon/MX.212403/endangerment
Tuossahan kaikki Jokihelmisimpukan uhanalaisuuden syyt on selvitetty.
Luokkaan johtaneet kriteerit:
– Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi
Uhanalaisuuteen johtaneet syyt:
– Vesirakentaminen
– Ojitus ja turpeenotto
– Pyynti
– Kemialliset haittavaikutukset
Uhkatekijät tulevaisuudessa:
– Vesirakentaminen
– Muu tunnettu syy
– Ojitus ja turpeenotto
Hukkajoen jokihelmisimpukkaesiintymän osalta arvio on vailla mitään järkeä ja täyttä roskaa.
Mikään noista Jokihelmisimpukan uhanalaisuuden syistä ei toteudu Hukkajoella, vaan siellä kanta on erittäin erittäin elinvoimainen ja uusiutuva (EEU-LC).
Jos teon seurauksen toinen puoli on lain rikkominen, niin ei tällaista keskustelua pitäisi käydä,
Lajien osaltahan lakia rikotaan vain silloin, kun se on uhanalainen.
Tältä vuodelta raakkuhavaintoja Suomessa on kokonaista 24 kp ja 170 viime vuodelta 2024 kpl. Näiden lukujen perusteella raakku on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Vuonna 2000 raakun luokitus oli pykälän parempi vaarantunut (VU).
Nyt kun raakkuja tänä vuonna onkin havaittu silmästä silmään ainakin 10 000 ja että niitä tiedetään Suomessa olevan miljoonia, niin johan on ihme ettei luokitus nyt muuttuisi elinvoimaiseksi (LC).
Jos näin ei käy, niin voisi olettaa, että nyt on jotain pahasti pielessä.
Tässä lähijoessa oli raakkuja vielä 1950-luvulla ja ranta oli avoin suo ei siis minkäänlaista suojaavaa puustoa. Tässäkin Hukkajoen tapauksessa, jossa avohakkuuala on aika suuri 50 ha, rannoille jätetty lain vaatima suojakaista on riittävä. Ei siis tapahtunut niin, että koko Hukkajoen 10 km pitka ranta olisi hakattu avoimeksi molemmin puolin kerralla, vaan yleeensä sitä hakataan aina silloin tällöin ehkä 100 metrin kaista 5..15 m suojakaistalla toiselta puolen kuten tässäkin tapauksessa. Eikä tällaisilla hakkuilla suojakaistoineen ole mitään vaikutusta raakkukantaan. Ylimitoitetut suojakaistat vain vaikeuttavat raakkujen palauttamista jokiin ja puroihin, sillä vastustusta varmasti löytyy. Pitäytymällä nykyisissä kohtuullisissa lainmukaisissa suojakaistoissa raakkujen palauttamista vesiin pyydetään. Ja aina tietenkin on metsänomistajia kuten Rukopiikki sanoo, joille 45 m suojakaistakin sopii.
