Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Nykytila ja suojelu.
Keitele on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan hyvä, Ylä-Keiteleen osalta jopa erinomainen. Järveen kuitenkin laskee humuspitoisia vesiä (esim. Kivijärven ja Koliman vedet yläpuolelta). Veden humuspitoisuuden kasvu lisää ravinnepitoisuutta, joka edelleen kiihdyttää vesistön kasvillisuuden kasvua ja rehevöitymistä: vesi samenee ja kalakannat saattavat pienentyä. Haittaa aiheutuu niin ekologisesti kuin vesistön virkistyskäytönkin kannalta. Jotta vedenlaatu edelleen säilyisi hyvänä, tarvitaan ympäröivien kuntien yhteistyötä päätöksenteossa sekä tarkkuutta lupa-asioissa, esimerkiksi turvetuotannon osalta.Kun Paikkatietoikkunasta katselee Keiteleen valuma-aluetta ja rantoja, niin eihän siellä tahdo löytyä ojitettuja soita ollenkaan. Edes murto-osaa siitä mitä Hukkajoen valuma-alueella on. Valuma-alue on kovia maita ja turvemaita liekö 5% pinta-alasta.
Voiko Metsuri-Motokuski kertoa lähijärven nimen, josta lukijoiden kuvan sivun numeron.
Muutamia kohtia artikkelista.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli kertoi perjantaina toimittajille näkemyksiään ajankohtaisista metsäaiheista.
Paneelin varapuheenjohtajan, Suomen ympäristökeskuksen yksikönjohtajan Riikka Paloniemen mukaan hallituksen esitys vanhojen metsien kriteereistä rajaa ulkopuolelle runsaasti vanhoiksi luokiteltavia metsiä.
”Vanhat metsät ovat Euroopan rikkaimpia elinympäristöjä”, Paloniemi kertoo.
Kun vanhat metsät ovat rikkaimpia eliympäristöjä, niin onko sitten nuoremmat ikävaiheet lajien (esim kovakuoriaiset) määrällä mitattuna monin verroin rikkaampia?
Paneelin puheenjohtajan, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan ennallistaminen on iso savotta.
Ennallistaminen eli käytännössä ojien tukkiminen muuttaa suon märemmäksi, mikä voi tuottaa metaanipäästöjä. Toisaalta ojituksen jälkeen turve hajoaa, mikä puolestaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä.
Artikkelissa paneeli ylistää vanhoja metsiä arvokkaina, jolle Seppo Vuokko ei ole löytänyt mitään perusteita ja jättää sitten auki, miten soiden ennallistaminen vaikuttaa ilmastoon, kun pitäisi sanoa, että ennallistaminen lämmittää.
Tiedepaneeli on puhunut.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d7e448ff-5b34-4524-849e-8c39510dd44f
Jo oli taas haalittu aamutelevisioon kaksi luontoinfantiilia arvostelemaan hallituksen ilmastokokouksen ohjelmattomuutta. Suomen luontokato on pysäytettävä, vaikka Suomen luonnon ja metsien monimuotoisuus on arvioitu maailman parhaaksi BII-indeksillä 96%. Metsien hiilinielu on romahtanut ja hakkuita pitää vähentää sen korjaamiseksi, vaikka ne Suomen haakkusäästöt eivät vaikuta mitenkään CO2-päästöihin, sillä ne puut sitten hakataan jossain muualla. Eikä mitään mainintaa fossiilisten kivihiilen, öljyn ja maakasun käyttön rajoituksista. Uusiutuva turpeen käyttö kyllä pitäisi lopettaa, sillä se on uusiutuvaa samoin kuin puu, sillä siinä vain käytetään edellisen vuoden kasvusta osa eikä se lämmitä tätä ilmastoa. Mutta Norja saa kyllä rikastua ilmastoa lämmittävien fossiilisten öljyn ja maakaasun viennillä, mutta sama ei enää pädekään Suomeen.
Martikainen itse epäili, että siitä kovakuoriaistutkimuksesta voisi saada kolmen eri ikäisen kuusikon kokonaislajimäärät selville. Yllättävää oli, että ei-lahopuurippuvaisia lajeja oli joka ikäluokassa enemmän kuin lahopuuriippuvaisia.
Taulukossa 2 on ilmoitettu kovakuoriasilajeja mature 124, over mature 149 ja oldgrowth 168 yhteensä 441 ja tässä mukana myös ei lahopuuriipaiset, josta ei kyllä tule löydettyjen lajien lukukääräärää 553.
Toisaalla tekstissä sanotaan:
When the samples from nine sample plots in each category were pooled, the number of saproxylic species was 134 in mature, 167 in overmature, and 200 in old growth.
Yhteensä 501 lajia mutta missä ovat ei-lahopuulajit. joita pitäsi olla enemmän.
Toisaalata kun metsissä lajitietokeskusken mukaan on 1741 kovakuoriaislajia niin vanhoissa (kaikki kolme ikäluokkaa) kuusimetsissä oli 553/1741= 1/3 kovakuoriaislajeista.
Uhanalaiset metsätiaiset, hömö- ja töyhtötiainen, ovat niin ikään yhtä runsaita koko seudulla. Vanhojen metsien suosijoista puukiipijän ja sinipyrstön määrät eivät eroa toisistaan.
Sellutonniin menee 5,0 m3 puuta ja 30e/m3 hinnalla kantohinnan osuus on 150 e.
Kiinassa syyskuun sellutonnin hinta oli noin 5600 RMB (renmimbi) eli euroissa 0,13*5600=725 e/tn
https://www.investing.com/commodities/shfe-bleached-softwood-kraft-pulp-futures-streaming-chart
Puun kuitu menee selluun ja loput käytetään moneen tarkoitukseen. Metsä-Groupin Kemin biojalostuslaitos tuottaa sähköä 2 000 000 000 kilovattituntia eli 3% Suomen sähköstä, joka 0,08 euron/kwh (teollisuuden maksama hinta keskimäärin Suomessa) hinnalla on 160 milj. euroa.
Kuitupuun ostoista 30e/m3*7,6 milj.m3/v= 228 milj.e jo sähkö korvaa 2/3-osan.
