Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei Risukko voi tietää enemmän kuin Briffa.
Eikä Briffakaan tiedä, kun hänellä oli tämä suuri huoli.
Meidän täytyy päästä eroon keskiajan lämpökaudesta”
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/17/ilmastokatastrofi-peruutettu-kasikirjoitus
Väitätkö ettei ihmisellä ole mitään vaikutusta tällä hetkellä käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen?
Sitä ei tiedä kukaan onko ihmisellä vaikutusta. Oli niin hämäräperäisiä Mannilla ja Priffalla ne lustotutkimukset.
Se nyt ainakin tiedetään, että Keskiajan lämpökaudella ei ainakaan ollut.
Nyt sitten katsotaan, kuinka paljon vielä pitää lämmetä, että niillä alueilla missä jäätiköt nyt vetäytyvät, puut alkavat kasvaa.
Jarkko Nikkilä: Helsingin kesien keskilämpötila vuosina 1931-1940 oli 16,8 astetta. Vuosina 2011-2020 vastaava lukema oli 17,1 astetta.
Sodankylässä kesien 1931-1940 keskilämpötila oli 12,9 astetta. Vuosina 2011-2020 kesien keskilämpötila Sodankylässä oli 13,6 astetta.
Ei järin paljon eroa, mutta eroa kuitenkin.
1930-luku oli kuitenkin globaali lämpökausi, joka ei johtunut ainakaan CO2-noususta. Sen jälkeen keskilämpötilat laski aina 1990-luvulle, vaikka CO2-pitoisuus nousi.
Löytääko MJO miten Nikkilä selittää nuo Keskiajan lämpökaudelle ajoiteut Alaskasta ja Chilestä jäätiköiden alta ilmestyneet 1,5m puiden kannot nyt niiden vetäystyessä?
MJO: Pitäisikö tarkastella ilmastoa maailmanlaajuisesti 30-luvulla, eikä pelkästään Suomen paikallista säätä?
No sehän sopii.
USAssa 1930-luku oli keskilännessä lämmin, kuiva ja pölymyrskyjä.
https://en.wikipedia.org/wiki/1936_North_American_heat_wave
Ja Austraaliassa.
Tumma kalliokko ja kivikko imee ja varastoi itseensä lämpöä, mikä estää jäätiköiden syntymisen.
Sieltäköhän ne löytyi ne 1,5m kannot jäätikön sulettua, jotka ajoitettiin Keskiajan lämpökauteen 800..1200 jkr. jonka Petkeleen tiedemiehet ovat lätkämailan varresta poistaneet.
Meidän täytyy päästä eroon keskiajan lämpökaudesta”
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/17/ilmastokatastrofi-peruutettu-kasikirjoitus
Beljakovilaisen ay-liikkeen aiheuttaman 1990-luvun alun 0,6 mijoonan työttömän jälkeen taloutta paimensi vuosikymmenen loppuun asti pääministeri Paavo Lipponen hokemalla joka päivä: ”Matalat palkankorotukset (kilpailijamaiden mukaiset) takaavat Suomelle hyvän työllisyys-ja talouskehityksen.
Talous tähti nousuun ja velatkin maksettiin pois.
Kunnes Lipposen heitettiin syrjään ja päästettiin beljakoivlainen ay-liike taas uutta lamaa rakentamaan, joka realisoitui sitten finanssikriisissä ja saatiin Suomeen 0,5 miljoonaa työtöntä.
Metsäteollisuupaikkakunnilla nenetettiin 20 000 metsäteollisuustyöpaikkaa.
Suomen beljakovilainen ay-liike on historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä.
Lajitietokekus ilmoittaa Suomesta hävinneiksi (RE) 309 lajia, joista metsäympäristöistä (M) 102 lajia.
Wikipediasta tulee n. 285 hvinnyttä eläinlajia n. 235 ja kasvilajia n. 50.
Ainakin RE-nisäkäslajit 4 kpl ja RE-kalat ovat 2 kpl ovat Wikissä ja laji.fiissä samat.
Mikähän ero olisi metsissä (M) 102 lajia ja metsissä (M)/ rajaa vain ensisijaisella elinympäristöllä 23 lajia.
Mielenkiintoisia noiden 23 lajien viimeiset havainnot ja syyt häviämiseen.
Neoxorides varipes ei edes ole hävinnyt kun havaintoja on viime vuosilta
Siis kun on 1m3 mitattua runkopuuta, niin latvusmassaa on arvioitu olevan 1m3 ja kantoja 1 m3.
Hyvin kasvaneen höttö kuusen (tilavuuspainolla 0,37 tn/m3) runkopuun 1 m3 CO2-nielu tulisi laskelmasta 1/0,33*0,68= -2,1 tn. Kertoimeksi tulee 2,1.
Lukelta kun kysyin tätä, niin kaikille puulajeille summattuna runkopuun 1m3:n CO2-nielu olisi -1, 28 tn eli 1,28:lla kertomalla runkopuun määrä saadaan koko elävän puumassan CO2-sidonta.
