Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Toisaalta nuo Ruotsin maanielut vuodelta 2011 olivat kivennäismaat -19 Mtn-ekv ja ”kuollut org”-13 Mtn-ekv yhteensä -32 Mtn-ekv ja hakkuusäästön 36 Mm3 nielu -32 Mtn eli
Yhteensä nämä -64 Mtn-ekv.
Ilvesniemen 40/60 periaatteella hakkusäästöstä laskien maanielut mukana olisi 2,5*36= – 90Mtn eli kerroin 2,5 olisi liian suuri. Jos käytetään kerrointa 1,8, niin metsämaan nielu olisi lähellä 1,8*36= -65Mtn-ekv.
Eli ruotsalainen laskenta ei mene ihan Ilvesniemen mallin mukaan 40/60, mutta tässä tarkentuisi suhteeksi 55/45 ja kertoimeksi 1,80.
Nyt ollaan asian ytimessä. Ruotsissa huomioidaan maapohjan hiilen korrelaatio eli pysyvä suhde metsän puumäärään nähden reilusti suurempana kuin Suomessa.
Korjattu laskelmaa.
Sen tiedän vanhojen ilmisten puheista, että 1930-luvulla on ollut vuosi, jolloin täälläkin maa oli lumeton huhtikuun alussa. Viimeksi sellainen kevät meidän aikana täällä oli vuonna 2015 tai 2016. Ei näiden kahden tapauksen välissä eikä viimeisen jälkeen ole ollut lumetonta jo huhtikuun alussa eikä tule tästä keväästään sellaista.
Eikö Scientist voisi laittaa suoran avautuvan linkin, jos kerran on löytänyt sellaisen eikä antaa jokin osoite ja katsele itse tuolta, jos löydät.
AJ:lle. Selvitetetäänkö tuolla sivulta 128 eteenpäin Ruotsin metsämaan suuria nieluja ”kivennäismaan” nielua ja ”kuolleen ogaanisen materian” nieluja jotenkin? Ruotsihan on laskenut maapäästöjä vuosittain suunnilleen +8 Mtn-verran viime vuoiin asti ja lienevät suhteessa Suomeen oikeat, kun Suomen vastaavat ovat +14Mtn-ekv:n.
Nuo Ruotsin kaksi suusta maanieluahan tässä olisi epäselvää, sillä ovat jo 35 vuotta olleet huomattava nielu eli maapohjan varastot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että voi jo kysyä, että vieläkö ne voi kasvaa, sillä niilläkin varastoilla tulee yläraja vastaan joskus.
Suomen talven lämpötilamuutokset määrää polaaripyörre, kun ajatellaan Golf-virran lämmitävä vaikutus pitkäaikaisena vakioilmiönä. Viime talvena polaaripyörre oli laaja ja hajosi kahdeksi pyörteeksi ja valui alas eteläisille leveysasteille. Talvi oli entisaikojen normaali talvi pakkasineen ja lunta paljon. Kevät oli myöhäinen ja kylvöt viikkoja myöhässä.
Tämä talvi kuten 2010-luvun puolivälin talvetkin on ollut lauha, kun vinha pyörimistahti on supistanut polaaripyörteen jo useaan kertaan pohjoisnavan ympärille pieneksi pisteeksi ja on vetänyt lämmintä ilmaa eteläisiltä leveysasteilta korkealle pohjoisille leveysasteille.
Maapallon havaittu 1,0 asten lämpeneminen taas tulee päiväntasaaja-alueiden pilvisyyden vähenemisestä, kun aurinko pääsee esteettä lämmittämään suoraan ilmaa ja merivesiä. Jääpeitteen pienempi pinta-ala pohjoisnavan ympärillä taas lisää avovesiä ja lämpöenergian haihtumista tehokkaammin, sillä avovesi kylmenee paljon nopeammin kuin jääpeitteinen. Termostaatti toimii ja merivesikään ei pääsee kylmenemään liikaa.
Polaaripyörteen hajoaminen voi tuoda hyytävät terveiset Pohjoisnavalta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0a715329-4e71-45ea-bf78-29f5659d654a
Aikamoinen yllätys.
Sain Lukela postia. Luke tutkii Ruotsin hiilinielun laskentamallia.
Suomessa ei ole tehty laskelmia kasvihuonekaasuinventaariosta, joka olisi tehty samalla tavoin kuin Ruotsissa. Luke on käynnissä Ruotsin ja Suomen metsämaan hiilinielujen laskentatapojen vertailu. Tavoitteena on julkaista raportti vielä tämän vuoden aikana aiheesta. Käymme keskusteluja myös Ruotsin kasvihuonekaasuinventaariota tekevien asiantuntijoiden kanssa menetelmien vertailemiseksi ja yhteistyö lisäämiseksi.
Asian vastuuvalmistelija: Juha Mikola
Minun hakkuissa sertifikaatit ovat riittäneet. Jättöpuuryhmät aukolle ja tihentymät harvennuksiin. Ylispuuhakkuut pienen puron varrella ja suojakaista 10m joen rannalla.
Tärkeä ympäristö lienee esim. lähde. Yksi sellainenkin läytyy, jota on käytetty kaivona, mutta hakkuissa sitä ei tarvinnut huomioida, kun sattui olemaan niin märässä paikassa ettei ympärillä kasvavut puita ja kesällä on niin sakean pitkän heinikon sisässä, että on vaikea vielä löytää.
Koneen säätiö” Sertifikaatit eivät riitä”.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9ba3d8cb-83e7-480f-8f4d-9edf8545a18d
Ruotsista ja Saksastakin laatija.
Ruotsilla ei edes ole hakkusäästöä mainittavasti, mutta Suomella se on ollut nyt kahtena viime vuonna n. 17 Mm3.
Saksalla taas päästöt ovat +700 Mtn- ekv/v, kun Suomella ne ovat n. -50 Mtn ja Ruotsin mallilla laskien ja maapäästöt epävarmoina pois lukien Suomen hiililinielu olisi samaa luokkaa eli Suomi olisi jo hiilineutraali.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/4c478877-3a2a-4733-96e2-88475962e07b
Hollanti on rikastunut turpeenpoltolla vuosisatojen aikana.
Suomessa Venäjän käsikassarat (Kiljuset ja Braxit) ovat estäneet Suomen turpeenkäytön ja rikastumisen turpeella.
