Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Paljon pahempi on tilanne jossa valuma-alueella tehdään koko ajan pieniä hakkuita
Kun katsoo tuon Hukkajoen valuma-aluetta, jossa kaikki suot ovat olleet ojitettuja ja on ollut turvesuokin, niin tulee kyllä mieleen, että virtaavaan uomaan ei juuri turpeen kiintoaineita ole jäänyt. Sekin tulee mieleen, ettei noilla päästöillä jokeen ole ollut mitään haittaa raakuille eikä purotaimenelle, kun joki on Suomen paras raakkujoki.
Vihreä aatehan hybridivaikuttamisen muotona on lähtenyt Venäjältä Lännen horjuttamiseksi.
Herliineillä on hyvät suhteet Venäjälle ja sieltähän se kaikki tulee eli tuhota Suomen metsäteollisuus hyvällä tarkoituksella eli metsien suojelulla, sillä kaikkihan sitä kannattavat.
Samanlainen Venäjän vaikuttamisen muoto lähti liikkeelle 1970-luvun alussa, kun Neuvostoliiton (Venäjä) suurlahettiläs Aleksei Beljakov kävi ohjeistamassa Suomen ay-liikettä, että aina pitää vaatia ja lakkoilla mahdollismman suuret palkankorotukset, sillä kaikkihan niitä haluavat, mutta samalla niillä oli toinenkin se varsinainen vaikutustavoite (hybridi) eli korkeilla palkankorotuksilla menee hintakilpailukyky varsinkin metsäteollisuuden hintakilpailukyky maailmamarkkinoilla, kun tuotantoketju metsässä on kokonaan suomalainen ja näin hyvällä tarkoituksella ”palkakorotuksilla” samalla sabotoidaan Suomen taloutta ja tavoitellaan talousvaikeuksilla Suomeen vallankumoukselle otollista tilannetta.
Kekkonen passitti Beljakovin maitojunalla takaisin Moskovaan, mutta Beljakovin sanoma jäi elämään suomalaiseen ay-liikkeeseen, jonka hedelmät kypsyivät Holkerin hallituksen aikana. Vientiteollisuuden palkat nousivat 40% ja kilpailukyvyn palauttaminen pakkodevalvaatiolla 40% aiheutti sitten Suomen historian suurimman megalaman 600 000 työtöntä ja taloukatastrofin vailla vertaa, josta vieläkään ei ole toivuttu.
Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut Suomeen ”miljoonia” työttömiä historiansa aikana lakkoilulla repimillään aina kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014061218402043
Ja juuri noin, kun käpysonni turpeesta sanoo.
Turve on paras.
Ajatus taitaa olla se, että vihdoinkin kaikki metsän hoitoon liittyvät rajoitteet poistuvat.
Turhiahan ne ovat, kun rajoitteet ovat tulleet sen jälkeen, kun metsissä kaikki oli jo kunnossa 10..20 vuotta sitten.
Metsälajien uhanalaisuus on pysynyt tänä aikana ennallaan n. 10%:ssa, joka on erinomainen luku ja lahopuulajien uhanalaisuus on ollut iät ja ajat niinkin hyvä kuin 96%, jota on mahdoton parantaa millään hoidolla.
Niin ja kysymys on Suomen monimuotoisuus-indeksistä, joka on 96%.
Eihän Seppo Vuokko tuossa ”Roskaa” arvostelussa viitaa BII-indeksiin.
Luulisi siinä olevan paljon muutakin arviointia, josta tuo prosentti tulee kuin pellot ja maakiitäjäiset.
https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-15988-6_7
Tämä kantelijan puolustus-linkki kyllä ylistää vanhojen metsien monimuotoisuutta hotspoteina vain yleisesti erilasia metsiköitä erilaisilla puulajeilla ensijaiseti Kanadan metsissä eikä sisällä mitään konkretiaa kuten lajimäärien vertailuja vanhojen ja nuorempien metsäikäluokkien välillä ja tämä linkki oli kantajan todiste Seppo Vuokkoa vastaan vanhojen metsien ylivertaisesta lajimäärien monimuotoisuudesta. Linkissä ei ole mitään tieteellistä väitettä, että Vuokon väite Suomen metsien vähälajisuudesta kumoutuisi. Kyllähän Luontopaneelin taso on juuri sitä, mitä Vuokko on lausunut.
Roskaa.
Tässä Johtopäätokset tutkimuksesta kohta 5.
Vanhat boreaaliset metsät ovat monimutkaisia ekosysteemejä, jotka ovat arvokkaita biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisyhteiskunnalle. Näitä ekosysteemejä kuvataan kuitenkin usein edelleen pelkistävällä tavalla, joka ei ota huomioon niiden rikkautta. Vanhat metsät ovat vakavasti uhattuina, ja monia toimenpiteitä tarvitaan kiireesti näiden metsien ja niihin liittyvien elinympäristöjen ja palvelujen suojelemiseksi.Täysin tehokkaan ekosysteemiperustaisen hoidon tulee korostaa vanhojen metsien kokoa, liitettävyyttä, monimuotoisuutta ja toimivuutta. Operatiiviset välineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin puutteellisia, ja niitä on kehitettävä nopeasti. Samoin ihmisen toiminnan näihin ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta on vähennettävä merkittävästi ja pikaisesti, myös alueilla, joilla vanhoja metsiä on edelleen runsaasti. Lukuisat vaihtoehtoiset hoitokäytännöt lyhyille avohakkuille ovat lupaavia ja voivat täyttää tämän tavoitteen. Vanhojen metsien hoidon ja suojelun parantaminen ylittää yksinomaan metsänhoitajien ja ekologien ulottuvuuden, ja siihen liittyy paljon laajempia sosioekonomisia näkökohtia.
Luontopaneelin kantelusta Julkisen sanan neuvostolle Seppo Vuokosta tuli vapauttava päätös.
Kantelun mukaan todellisuudessa vanhat metsät ovat boreaalisen metsäluonnon ”biodiversity hotspots” (monimuotoisuuden keskittymiä). Kantelussa viitataan edellä mainittuun vanhoja metsiä käsittelevään kirjan lukuun sekä suomalaiseen tietokirjaan Puiden asukkaat. Kantelija kaipaa lähdettä, johon Metsälehden kirjoituksen väite perustui. Lisäksi väite esitettiin kantelun mukaan tosiasiana, eikä se erottunut kirjoituksesta kirjoittajan mielipiteenä.
Ei löytynyt tuolle vanhojen metsien lajimäärä- hotspotille riittävästi lajeja Lajitietokeskuksen lajistosta. Kovakuoriaisiakin vain 1/4 avohakkuualueiden lajeista.
Aivan ilmeisesti hiilivarastoa joudutaan lisäämään metsiin tavalla tai toisella, jolla nähtävästi lyhyellä aikavälillä voi olla vaikutusta puun tarjontaan. Metsänomistajalle ylitarjonta laskee hintaa ja niukkuus puolestaan nostaa sitä, kuten olemme viime aikoina huomanneet.
Metsien hakkuusäästö 22 milj.m3 viime vuonna nosti metsien hiilivarastoja -1,3*22 -4,5+12,5 -3,5 = -24.1 Mtn. Maankäyttösektorille riittää EUn asettama 0-tulos viisivuoitiskaudelle 2021-25 ja Metsämaan vertailutasoon myös päästään, sillä jo sovittuja joustoja on riittävästi.
Lisäksi Suomen tulee siirtää hiilineutraaliustavoittettaan vuoteen 2050.
Korjasin laskelmaa 28.9 : 1,3*22= hakkuusäästön CO2-nielu…. -4,5= metsien kivennäismaapohjien CO2-nielu….+12,5= metsien turvemapohjien (CO2+CH4+N2O)-päästöt…. -3,5= pitempiaikainen puutavara
