Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.iijokiseutu.fi/mykkasen-ylireagoima-diili-lahes-2000-maanomistaji/11349266
Miksi Tiirola ei nosta panoksia?
Antaisi julkilausuman, että hän suosittelee metsäomistajille puun myyntien siirtämistämistä, kunnes rantakaistoista sovitaan metsänomistajia tyydyttävällä tavalla.
Sertien rantakaistat riittävät raakuillekin.
Oulun Yliopiston tutkimuksesta:
Hakkuista kärsivät tutkimuksen mukaan muun muassa hömötiaisen kaltaiset lajit, jotka ovat hyvin riippuvaisia luonnontilaisen kaltaisista metsistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten hömötiainen oli yksi Suomen yleisimmistä pesimälinnuista.
Miten tällaiseen valheeseen on päädytty. Miten vielä muutama vuosikymmen sitten oli enemmän luonnontilaisia metsiä? Eihän niitä ollut yhtään, vaan sen jälkeen lähes kaikki suojelualueetkin on perustettu Suomeen.
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/5621656
Talvilaskennan mukaan hömötiaisen alamaäki alkaa vuonna 2000, jolloin Suomen metsät olivat kovassa kasvussa ja hakkuut suorastaan romahtivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenellä, jonka turkimuksen pitäisi olla hömötiaisen kannalta suorastaa ihanne tilanne hakkuiden vähennyttyä, kun sitä nyt suositellaan, mutta ei, kanta alkaa kuitenkin romahtaa.
Tutkijoilla ei näytä olevan mitään käsitystä Suomen metsätalouden historiasta, miten puuta on hakattu. Tämäkin tutkimus on roska-sarjaa.
https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.34535&year=2023
Ranen linkin tutkimuksessa oli hömötiaisia yhtä paljon talousmetsissä kuin kansallispuitossakin. Mtv uutissa kuulutettiin tästä Oulun Yliopiston tutkimuksesta, että nyt on löytynyt syy hömötiaisen alamäkeen.
Uhanalaiset metsätiaiset, hömö- ja töyhtötiainen, ovat niin ikään yhtä runsaita koko seudulla. Vanhojen metsien suosijoista puukiipijän ja sinipyrstön määrät eivät eroa toisistaan.
metsien ikärakenne on nyt sellainen että hiilinielu ei mitenkään voi pysyä ennallaan, kun niiden kasvu alenee lähivuosikymmeninä ikääntymisen vuoksi.
Onko näin Eteä-Suomen metsien osalta, kun siellä hakataan kasvun verran. Paremminkin voisi odottaa lähitulevaisuudessa kasvun kiihtyvän.
Pohjoisen Suomeen tuo voisi sopia.
Hömötiainen luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, koska sen määrät ovat vähentyneet hyvin nopeasti. Lajin pesimämäärät ovat pudonneet Suomessa kolmannekseen 1970-luvulta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lajin talviaikainen kuolleisuus kasvaa varttuneen metsän vähetessä. Hömötiaismäärät sen sijaan säilyivät keskitalvesta kevättalveen parhaiten alueilla, joilla oli enemmän varttunutta metsää.
Sama huomio kuin keturilla.
Niitä varttuneita metsiä 1970-luvulla ei ainakaan täällä ollut juurikaan, mutta nyt niitä on kaikkialla. Metsien puuvaranto on noussut 1970-luvulta 1600 milj.m3:stä nykyiseen 2600 milj.m3:iin.
Oulun Yliopistolla näkyy olevan oikein pakkomielle tuo hömötiainen. Siellähän tehtiin jo aiemmin tutkimus, jossa avohakkuut todettiin olevan syyllinen kannan rommahtamiseen.
Hömötiaisen kaltaisten lajien menestystä helpottaisi parhaiten tutkimuksen mukaan se, että avohakkuita vähennettäisiin.
Juuri tuolloihan 1950- ja 1960-luvuillahan niitä avohakkuita tehtiinkin. Miksi silloin ei kanta romahtanut 1970-luvulla, vaan oli suurimillaan.
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/5621656
Ikään kuin tällä tutkimuksella lytättäisin se englantilainen tutkimus, jossa sinitiainen ja talitiainen ryöstivät ja tuhosivat lähes kaikki hömötiaisen pesät, kun tämä asia otetaan esille ensimmäisenä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000010699539.html
Hesarin kirjoituksen viimeiseen Aki Ikosen kommenttiin eivät enää vastaustani julkaisseet monesta yrityksestä huolimatta. Ikään kuin se olisi viimeinen totuus tälle keskustelulle vanhojen metsien surkeista lajimääristä.
Aki Ikonen: ”””Martikaisen tutkimuksessa 232 kovakuoriaislajia on lahopuusta (dead wood) eläviä, ei vanhojen metsien lajeja (old forest). Kovakuoriaisten lajimäärä ei romahda vanhoissa metsissä.”””
Martikaisen tutkimussa löytyi kovakuoriaislajeja 553 metsien kolmessa eri ikäluokassa mature, over mature ja old growth. Niista 232 oli lahopuusta riippuvaisia kovakuoriaislajeja ja niistä taas vanhoissa metsissä (old growth) oli 78% eli 180 lajia ja loput 52 muissa metsissä (matute ja intermediate in overmature). Lajitietokeskus antaa kovakuoriaislajien kokonaismäärälsi 220 vanhoihin metsiin eli elin lähes saman kuin Martikainen. Muissa metsissä oli sitten 553-180= 373 lajia.
Eli lajimäärä vanhoissa metsissä jäi puolee muiden etsien määrästä. Samoin nuo yksilömäärät muissa metsissä 2537 olivat reilusti suuremmat kuin vanhoissa metsissä 1838.
Kovakuoriaiset siis romahtivät kuusikoissa iän myötä, sillä avohakuualoilla, jotka puutuvat tästä tutkimuksesta, Siitosen ym mukaan oli 3-kertaa enemmän kovakuoriaisia näihin vanhoihin metsiin (old growth) verrattuna.Aki Ikonen: ”””Ihan noin mielenkiinnosta, mikä on ylikypsä metsä? Kypsällä ehkä tarkoitat hakkuukypsää?”””
mature= metsien ikä 101-120 v ja overmature= metsien ikä yli 120v= muut metsät, mutta puuttuu nuoremmat ikäluokat
old growth = luonnontilainen metsä= vanhat metsätSiitonen ym. sanoo tutkimuksen metsissä kovakuoriaisista, että niitä vanhoissa metsissä oli vain 1/4 osa avohakkuualueiden kovakuoriaisista.
Siitonen ym:”””Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.”””
Vanhat kuusikot kuten muutkin metsät ovat lajimäärillä mitattuna monimuotoisuudeltaan heikkoja nuorempiin ikäluokkiin verrattuna.
Kävin eilen vähän kattelemassa paikkoja Hukkajoella. Otin siitä ylityspaikalta vesinäytettä läpinäkyvään muovipulloon. Sitten kävin ottamassa pullollisen vesinäytteen tuosta lähijoesta, jonka valuma-alue on vähän reilummin arvioiden 95%:sti ojitettuja soita. Näytteet olivat niin lähellä toisiaan, ettei niitä voi erottaa.
Sitten vertasin niitä vesijohtoveteen joka tulee isosta luonnon lähteestä koko kunnan ja toisen naaapurikunnankin alueelle.
Vaikeaa on erottaa näitä kahta eri vesistöistä otettua näytettä kirkkaan puhtaasta lähdevedestäkään.
Eipä juuri tartte ojituksia ainakaan täällä veden laadun vuoksi ruveta tukkimaan.
Lähetän kuvan näytteistä, kunhan ehdin.
AJ: Tämä miksi luonnontilainen metsä on ”biodiversity hotspot” selittyy osittain sillä että niiden rakenteessa ja toiminnassa on satunnaisuutta paljon enemmän kuin talousmetsissä, joita hoidetaan kasvupaikan ja alueen metsänhoito-ohjeiden mukaan aina suunnilleen samalla sapluunalla.
Satunnaisuutta on paljon enemmän vanhoissa metsissä kuin talousmetsissä.
Tätä voi antaa tapahtua suojelluilla Natura-alueilla ei tietenkään talousmetsissä voi ajatella mitään satunnaiuutta. Tämäkään ei vastaa Vuokon ”Roskaa” väitteisiin mitenkään eli siihen, että vanhat luonnontilaiset metsät ovat monimuotoisuudeltaan lajimäärillä mitattuna köyhiä ekosysteemejä.
Karvianjoen molemmat rannat ovat peltoja lähes jokeen saakka ja jokea on 50 km mutkineen ylöspäin Rakennuskoskelta, jossa niitä uahanalaisia raakkuja tavataan ja nuo toiset simpukkaljit ovat vielä elinvoimaisia ja vesi kelpaa raakuillekin.
Mitenkähän totta lienee tuo puhtaan veden vaatimus raakuille?
Paljon pahempi on tilanne jossa valuma-alueella tehdään koko ajan pieniä hakkuita
Kun katsoo tuon Hukkajoen valuma-aluetta, jossa kaikki suot ovat olleet ojitettuja ja on ollut turvesuokin, niin tulee kyllä mieleen, että virtaavaan uomaan ei juuri turpeen kiintoaineita ole jäänyt. Sekin tulee mieleen, ettei noilla päästöillä jokeen ole ollut mitään haittaa raakuille eikä purotaimenelle, kun joki on Suomen paras raakkujoki.
