Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Siinä olivat vesinäytteet hanavedestä, Hukkajoelta ja lähijoelta.
Osaaako joku neuvoa miten kuvakaappaus tapahtuu tähän kirjoituslaatikkoon. Minulla tuo kuva on G-mailissa.
MTV:ssä uutisoitiin tästä oululaisesta tutkimuksesta, että ”nyt vihdoin on selvitetty Hömötiaisen kannan romahduksen syy ja se on varttuneiden metsien väheneminen”. Ei siis vanhojen metsien, vaan puustoisten varttuneiden talousmetsien yli 150 m3/ha metsien.
Mitään kenttätutkimusta ei tehty, vaan on verrattu eri tietolähteitä kuten esimerkiksi talvilintulaskennan historiatietoja ja niistä tämä lopullinen totuus olisi selvinnyt.
Annetaanpa Raakkututkijalle puheenvuoro…
Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii metsäalan, suojelutahojen ja tutkijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.
Tein tässä pikaisesti nojatuolitutkimuksen Hukkajoesta, jota on vaikea kumota eikä tarvitse sovittaa yhteen mitään.
-mitään rajoituksia ei ollut raakkujen pyynnille ennen vuotta 1955
– mitään rajoituksia ei ole ollut hakkuille eikä maan muokkaukselle koskaan
– mitään rajoituskia soiden ojituksille ei ole ollut eikä turpeen nostollekaan, kun sellainenkin on ollut valuma-alueella
– eikä mitään ojitusten kiintoainesieppareita ole ollut koskaan
– eikä mitään rantakaista vaatimuksiaakaan ole ollut koskaan– eikä mitään joen ajoylitysten rajoituksia ole ollut koskaan
Ja silti Hukkajoki on Suomen paras raakkujoki, jossa on lisääntyvä raakku- ja tammukkakanta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/e0d7ef00-a283-41f9-84d1-171c105a279f
Lainaus linkin kohdasta 2.3.
GFC-tiedoissa puiden peitto on määritetty alueeksi, jossa kasvi puusto on korkeampi kuin viisi metriä, ja puiden peittohäviö määritellään puustoksi vaihtohäiriö tai puiden peitteen täydellinen poistaminen jotka voivat johtua ihmisen toiminnasta (puunkorjuu) tai luonnollisesta syitä (palo, myrsky, sairaus). Suomessa puiden peittohäviö 2001–2018 johtui lähes yksinomaan puunkorjuusta (M¨a¨att¨anen et al., 2022, lisämateriaali). ”jCAhz ChMk0b”Tiedot puiden bruttopeittohäviöstä vuosittain tuotetaan class=”jCAhz ChMk monispektriset satelliittikuvat (Landsat 5 TM, Landsat 7 ETM+, Landsat class=”jCAhz ChMk0b”8 OLI) ja se annetaan noin 30 × 30 m resoluutiolla puupeitteen katoamisosuutta on mitattu vuodesta 2000 lähtien ja puskurissa jäljellä olevan häiriintymättömän metsämaan pinta-ala vyöhykkeet laskettiin (vuoden lopussa) 2005 ja 2018. analyysissä mitattiin metsäpeite ja metsäpeitteen muutos 300 metrin puskurivyöhykkeen sisällä (Piirainen ym., 2023) laskettuna noin jokainen transektiviiva vähentämällä jäljellä oleva metsäpeite vuonna 2018 metsäpeite vuonna 2005.
Viimeinen vertailuvuosi on tarkoituksella valittu, kun vuonna 2018 tehtiin Suomen kaikkien aikojen hakkuuennätys.
Päätehakkuupinta-ala vuonna 2023.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lajin talviaikainen kuolleisuus kasvaa varttuneen metsän vähetessä. Hömötiaismäärät sen sijaan säilyivät keskitalvesta kevättalveen parhaiten alueilla, joilla oli enemmän varttunutta metsää.
Kyse siis varttuneista metsistä, jotka metsätilastojen mukaan ovat lisääntyneet koko ajan, kun päätehakkuupinta-alat ovat pysyneen vakiona ja puuston määrä on kasvanut koko ajan.
Alla linkki, jossa päätehakkuualat vuosilta 1996..2014, jotka ovat olleet luokkaa alta 200 000 ha vuosittain. Vuonna 2023 päätehakkuuala oli 160 000 ha eli reilusti alempi pitemmän ajan keskiarvoista.
Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan/
Jakuu seuraavassa postauksessa.
Ranen linkissä kilpailulainsäädäntö estää hintakartellit ei painostuskeinojen käytön, jolla yritetään puolustaa metsänomistajien kokemaa vääryyttä sopimuksista, jotka ei perustu lakiin vaan mielivaltaan.
Kansalaisialoite voisi myös olla sopiva.
Allekirjoita suositus puukauppojen siirtämisestä, kunnes saadaan puuntuottajia tyydyttävä ratkaisu raakkuvesien suojakaistoista.
Tutkimus on tehty kirjallisista aineistoista kuten Lajitietokeskuksen Talvilintulaskelmista ei maastotutkimuksista.
Täysin 0-tutkimus.
Tässä Englannissa tehty maastotutkimus hömötiaisen pesintöjen onnistumisesta, jossa 30 pesästä 20 pesää ryöstivat sinitieaiset ja talitiaiset.
A study carried out between 1995 and 2000 courtesy of Maxwell (2002) highlighted perfectly the potential implications of competition on nesting Willow Tits. Here 30 Willow Tit pairs occupying both natural holes and nest boxes were observed with only 10 of these pairs successfully fledging young. Of the 20 unsuccessful pairs, 18 had their nest cavity taken over by Blue Tits and a further two by Great Tits.
https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/
