Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Käynyt tutustumassa?
Olen itse niitä tehnyt.
ne metsänomistajat jotka keksivät että kun heittelevät raakut rannoille niin eipä niistä sitten enää mitään haittaa ole.
Näihän se on, että äärisuojelijan epäluuloisuus on suurin uhka suojelulle.
Jos liito-orava, valoselkätikka tai raakku olisi luokiteltu elinvoimaiseksi, niin niiden suojelu olisi turvattu.
Kevät- ja syystulvien aikana mönjä lähtee liikkeelle
Jos tuo 40 m perkaamaton oja on tasaisella rannalla ja tässä tapauksessa aika pieneltä valuma-alueelta tuleva vesimäärä, niin oja täyttyy ja tulva leviää laajalle alueelle eikä keväinen vesipatja vahingoita puustoa, kun kesäksi kuitenkin vesitaso laskee riitävästi maanpinnan alapuolelle. Hyvä olisi, jos vielä joen tulva nousisi rantaviivasta 100 m rantametsään, niin kaikki ravinteiset tulvavedet joen ja valuma-alueen jäisivät puuston ravinteiksi. Toimiva ratkaisu.
Lähijokeen tulee näitä pieniä ylihypättäviä puroja, joissa kevät tulvat nousevat ylös ojasta ja sateisina syksyinä myös, mutta talvella on vain pientä lirua. Ne laskevat suoraan jokeen ja vievät ojitusalueilta tulevat kiintoaineet ja ravinteet nyt suoraan jokeen. Mutta ne voitaiin kääntää tasaisella joen tulvarannalla kulkemaan joen vartta 50..100m päässä kaivamalla niille uusi uoma niin pitkälle joen vartta kuin pystyy ja kaikki tulvavesien ravinteet jäisivät rantametsille ravinteiksi. Ne olivat mojovia pienen noron varsia, joissa kuuset kasvavat suuriksi.
Tässä olisi yksi hyvä tapa puhdistaa vesistöjä, jota tietenkin rajoittaa se, että oja pitäisi kaivaa monen omistajan maiden läpi.
Jari Vauhkonen
”Pääkritiikkini kohdistuu siihen, että hakkuiden vaikutuksia pääteltäessä on käytetty pelkästään tuota 6–31 prosentin vaihtelun selittänyttä kiinteää osaa. Muut kantojen vaihteluun vaikuttavat tekijät oletetaan vakioksi. Tällöin kaikki hömätiaiskantojen muutokset selittyvät hakkuilla.”
”Mieleen tulee ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät tai muut lajit.”
Nostokoukulla vanhat tiedot puhdistusmenetelmistä.
Turvetta pitäisi nostaa vain sellaisilta soilta, jossa vedet voi johtaa jollekin alapuoliselle suurelle suolle, niin jo kosteikko toimii valutuskenttänä ja suokin monimuotoistuu.
Linkki: http://turveinfo.fi/ymparisto/vesienpuhdistusmenetelma-valitaan-tapauskohtaisesti/
Metsätalousalueella oleva Hukkajoki on vesien laadun mukaan parasta mahdollista, kun raakku ja tammukka siinä viihtyy erinomaisesti ja veden väri ei juuri poikkea tämän lähijoen väristä 29.9 2024 otettujen vesinäytteiden perusteella, vaikka lähijoen valuma alue on lähes kokonaan ojitettua.
Eihän Konneveden kuten Keski-Suomessa muutenkin monella valuma-alueella ole juurikaan yhtään ojitettua suota ja vielä veisialuekin on 2/3 osa valuma-alueesta. Mitenkä ravinnepäästöt typpi ja fosfori nyt niiltä maa-alueilta voivat kovin merkittäviä olla, kun jo laskeuma typellä on 2 kg/ha vesille, jonka maa-alueilla vielä puut käyttävät kasvuun.
Hyviä tapoja suovesien puhdistamiseen kiintoaineesta.
Suomen sisävesien pintavedet näyttäisivät olevan kekimäärin hyvät (väri vihreä). Kaakkoisen Suomen isojen järvien pintavedet ovat erinomaisia (väri sininen). Kuten esim. Saimaa.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000006224452.html
Aittojoen valuma-aluesta suurin osa on ojitettuja soita ja ojat laskevat suoraan jokeen. Hyvin näkyvät myös ojitusalueet kasvavan metsää, joten ojat ovat tarpeellisia ja ojien päästöjen vähentämiseksi kannattaa tehdä toimenpiteitä kuten AJ/17.9 ja 19.9 postauksissa on ehdotettu.
