Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kotimainen keskustelu väärästä nielupolitiikasta on vähän turhaa, kun oikeastaan parempaan ei nyt ole ollut mahdollisuuksia EU:n jäsenmaana.
Totta, kun vertailutasot määritettiin 2000-luvun loppupuolen vähäisten hakkuiden mukaan, jolloin oltiin tilanteessa, että metsäteollisuus loppuu Suomesta.
Suomi liittyi euroon 1999 markan aliarvostetulla suhteella, joka oli devalvaatio eli kilpailyky parani. Mutta ei mennyt kovin monta vuotta, kun sekin etu oli ulosmitattu, kun kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla metsäala jo vuonna 2005 joutui kustannuskriisiin ja UPM aloitti työsulun paperiliittoa vastaan palkkapolitiikan muuttamiseksi kilpailijamaiden mukaiseksi eli nostetaan palkkoja kilpailijamaiden mukaan. YPM hävisi lakon ja sari sairaanhoitajien palkkojen noston myötävaikutuksella viimeinen niitti Suomen metsäteollisuudelle tuli finanssikriisissä 2009, kun koko 2000-luvun laskenut ja metsäteollisuuden laskutusvaluuttana ollut dollarin arvo vielä tämän päälle romahti pariteetistä vuoteen 2009 mennessä 1,6 ja samaan aikaan Suomen metsäalan palkankorotukset olivat joka vuosi kilpailijamaita korkeammat, mutta kilpailukyky säilyi niukasti, sillä metsätuotteiden hinnat nousivat koko ajan.
Sitten finanssikriisissä 2009 metsätuotteiden hinnat romahtivat yhdessä laskutusvaaluutan dollarin kanssa, joka oli tuhoisa kaksoisloukku Suomen metsäteollisuudelle.
No eihän siinä voinut suomalainen metsäteollisuus enää selvitä kuivin jaloin, kun palkkoja oli 10 vuotta nosteltu kilpailijamaita enemmän joka vuosi. Muiden kilpailijamaiden metsäteollisuus ei kärsinyt finanssikriisista, sillä 2000-luvun ylikorkea hintataso jäi voittoina metsäyhtiöille puskureiksi, kun taas Suomessa metsäyhtiöiden voitot ulosmitattiin palkkoihin. USAssa dollarin heikkeneminen metsäteollisuuteen valuutta ei ollut vaikuttamassa mitenkään, kun se on markkinoiden laskutusvaluutta ja heikkeneminen vielä paransi kilpailukykyä.
Suomessa metsäteollisuuspaikkakunnilla menetettiin 20 000 työpaikkaa finanssikriisin jälkeen. Metsägroup kävi lähellä konkurssia. UPM päätti jättää pohjoisen Suomen ja siirtää toimintoja ulkomaille. Kajaani ja Kemijärvi lopetti. Pohjoisen metsät tulivat myyntiin.
Lähetin tämän vastauksen Aki Ikosen lainaamista Suoreuran Taulukon 1 luvuista.
Nyt aamulla lähetin uudelleen vastauksen, kun ei eilen Hesari julkaissut.
Aki Ikonen:”””Kaikki edellä ovat TN tiedot löytyvät Suoseurasta haulla ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus.”””https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010859720.html
Aki Ikosella on väärät luvut.
Tuossa Suoseuran taulukossa 1 on virhe ojitettujen turvemaiden osalta. Mika Niemisen tutkimus N-kuorma (3,1..4,1) kg/ha/v perustuu aiemmalle 13 000 tn/v kuormalle, joka nyt on tarkentunut 8000 tn/v, josta tulee 1,6 kg/ha/v.Kysyin Luken Mika Niemiseltä typpi- ja fosforikuormasta näin.
”””Tässä on vanha linkki, jonka Luke on poistanut. Siitä olen saanut nämä tiedot joskus vuosi sitten. Tutkija Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä ja 500 tonnilla fosforia.”””
Ja sain vastauksen:
Mikä Nieminen :”””Myöhemmin on nuo luvut tarkentuneet. Metsäojituksen päästöt on n. 580 tonnia fosforille ja 8 000 tonnia typelle.”””
Turvemaiden ojitukset puhdistavat typen laskeumapäästöt 1..4 kg/ha/v luonnon soiden tasolle ja yhdessä metaanipäästöjen poistumisen kanssa ojitukset ovat vertaansa vailla oleva Ilmastoteko.
Hyvä selvennys Kurki. Mutta jos ojitukset eivät ole rehevöittäneet ja tummentaneet vesistöjä niin mikä sitten ?
Tottakai kiintoainetta uudisojitusalaueilta on lähtenyt liikkeelle, senhän voi todeta jokainen omin silmin, kun ei ole tehty mitään niiden vähentämiseksi. Näitä purojen suiden turvekasaumia järviin pitäisi siistiä ja matalien järvien ruoppauksiin mieluummin ellallistamisrahat kuin ojien tukkimiseen.
Humus (TOC) taas on eri asia ja sitä näyttäisi tulevan myös luonnon soilta ja ojituslaueilta suurin piirtein saman verran ainakin linki ntaulukon 1. mukaan.
En kommentoinut kasvua; nuo rehevät suot voivat olla ravinne-epätasapainossa eli kasvua ei tule ainakaan ilman tuhkaa.
Nyt on tainnut tuhkalannoitus tehdä melkoisen loikan, kun minäkin sovin 6 ha alan tuhkalannoituksesta ja mitä muutaman muun kanssa keskustellut, niin tuhkalla lannoitetaan. Eikä ihme, jos lannoitus maksaa 350 e/ha ja tuki sille 270 e. Toivottavasti tuhkaa riittää kaikille ja valmistusta olisi riittävästi, sillä teoriassa ainakin 100 000 hehtaarille sitä olisi vuosittain. Jos tuohon päästään, niin karummille ja ravinne-epätasapainoisille turvemaille saadaan ikuinen jatkuva lannoitus, sillä tuhkan vaikutus aika on 30 vuotta ja se tekee jo 3 milj.ha metsälaa 30 vuodessa.
Niin. Ojitus lopettaa soiden metaanipäästöt, joita tulee eniten märiltä saranevoilta ja LUKE on laskenut Suomen luonnon soiden 4,1 milj.ha kasvihuonekaasupäästöt (CH4, N2O) vähennettynä turpeen CO2-sidonta ja ne ovat +9,5 Mtn-ekv/v.
Linkin sivu taulukko 1.
Ojitusalueet puhdistavat typpilaskeuman joka vaihtelee 1..4 kg/ha luonnon soiden tasolle 1..2,4 kg/ha. Eivät siis lisää ravinnekuormaa ojitettuna enempää kuin luonnontilaisina. Fosfori päästöt ovat mitättömät luonnon soiden tasoa.
Ojitukset eivät ole pilanneet Suomen vesiä ja sen voi käydä toteamassa vesi piste fi karttapaikassa ja lukijoiden kuvissa vesinäytteet Hukkajoelta ja Oulujärveltä. Hukkajoen ruskea vesi on parasta mahdollista laatua, joka vesi piste fiissä on rankattut esinomaiseksi.
AJ:lta kysyn miksi hyvin metsää kasvavia rehevia soita (korvet) pitäisi ennallistaa? Niillähän kasvu voi olla 10 m3/ha/v.
Vastasin Toni Amnellille Hesarin kirjoitukseen, mutta ei ole vielä julkaistu tai ei julkaista, kun on jo toinen kerta tyrkyllä.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010859720.html
Toni Amnell:”””Olisit korvaamassa siis fossiiliset polttoaineet fossiilisilla polttoaineilla. Turve on myös fossiilista ilmastonmuutoksen kannalta, koska sen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia, joka on aivan liian pitkä aika.”””
Jopa on harhakäsitys turpeesta. Suurin osa Suomen turpeesta on kasvanut viimeisten 2000 vuoden aikana aina viime kesään saakka. Sen voi laskea soiden keskipaksuudesta 1,4m ja 1 mm paksuuskasvusta vuosittain.
Turvekerros kasvaa paksuutta joka vuosi lisää käytetyn tilalle eli suot ottavat CO2-päästön verran ilmasta hiilidioksidia jo seuraavana vuonna. Näinhän on puun poltossakin. Metsien ja turpeen kasvu ja käyttö kierrättää vain hiilidioksidia ilmasta pois ja takaisin.
Puu ja turve ovat uusiutuvia.Vain fossiilisten polttoaineiden CO2-päästö lisää hiilidioksidia ilmakehään ja jää lämmittämään.
Suomi olisi jo vapaa fossiilisista, jos ei olisi ollut luontojärjestöjä jarruttamassa.
Turpeen käyttö kuten soiden ojituksetkin ovat ilmastoteko.Pilvet talvella lämmittää pohjoisella alueella kuten nyt koko syksyn Suomessa. Täällä heti kun selkenee kuten viime yönä pakkanen nousee -15 asteeseen.
Pilvettömyys päiväntasaajan tienoinoilla lämmittää ilmastoa ympäri vuoden.
Mitä Husse täällä on selittänyt luonnosta kenellekkään?
Onko tuohon UV-säteilyn merkitykseen ilmaston muuttajana olemassa jokin linkki.
Viimeinen teoria nykyisestä lämpenemisestä on pilvien puute suurten merialueiden yllä.
En minä kiellä ilmastonmuutosta. En vain ole varma, mikä sen nyt aiheuttaa, sillä aiemminkin on ollut lämpimämpää kuin nyt eikä varmasti ollut ihmisen aiheuttamaa.
Kun nyt jäätiköiden vetäytyessä on paljastunut puiden kantoja eri puolella maailmaa, niin tällä interglasiaalilla on täytynyt olla silloin paljon lämpimämpää kuin nyt. Linkissä sanotaan, että Siperiassa on täytynyt olla 2,5..7 astetta lämpimämpää 5000…6000 sitten ja jäätikön alta paljastunut kanto todistaa sen, että metsää siellä yleensä olisi voinut kasvaa nykyiseen lämpötilaan nähden.
Ne, jotka jättävät tällaiset todisteet huomiotta, ovat helposti höynäytettäviä.