Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Levytehtaat, sahat ja sellutehtaat joutuivat ostamaan ylihintaista puuta pitääkseen tehtaat pyörimässä ja saadakseen toimitussopimukset täytettyä.
Ylihintaista?
Firmojen kannattaisi myös sahaus siirtää halvemman kustanustason (palkat) Viroon ja Ruotsiin. Bonuksena vielä ettei näissä maissa ole koskaan katkaistu ventiä, kun ei ole beljakovilaista ay-liikettä.
Södra nosti peruskuusitukin hintaa jopa sata kruunua kuutiolta eli lähes 9 euroa. Näin kuusitukista maksetaan, läpimitasta riippuen, jopa 1 200 kruunua eli noin 105 euroa kuutiolta. Mäntytukin hinta nousi 70 kruunulla. Havukuidun hinta kohosi 50 kruunulla ja lehtikuitupuun 30 kruunulla kuutiolta. 3.9.2024
Havukuitupuun keskimääräinen, kuorenalainen tienvarsihinta ylitti Virossa syyskuussa 70 euroa kuutiolta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cc6f3dc8-7bfe-4a42-9774-9098c64bf1e3
Miksi Suomi haluaa olla hiilineutraali juuri vuonna 2035?
Sipilän hallituksen aikana tavoite oli, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2045. Rinteen hallitusohjelmassa tavoite olikin monen yllätykseksi kiristynyt vuoteen 2035.
Niimpä niin Otepäässä. Sahauskin pitäisi siirtää sinne, sillä siellä se kannattaa.
Vähemmän hakkuita enemmän lisäarvoa???
Suunta vain on ollut jo pitemmän aikaa se, että Suomesta tullaan viemään vain raakapuuta. Jokainen tietää miksi.
Metsäteollisuus on kärsinyt viimeisissä lakoissa yli miljardin.
Milloinka seuraavaksi Suomen vienti seis?
Näitä ylimääräisiä kustannuksia kilpailijamailla ei ole ja lisäksi puolta pienemmät palkat. Kaipolakin laitettiin kiinni, kun siellä palkkakustannukset olivat 10..15 milj. korkemmat kuin vastaavassa tehtaassa Ruotsissa.
Missä indeksissä esitetään, että Kainuussa ja Lapissa metsien monimuotoisuus olisi huonompaa.
Lapissa kaikki pintavedetkin ovat hyviä tai erinomaisia.
Kimmo Hantunen kirjoittaa Hesarissa.
Tällakin palstalla kieleinen sävy yleistä niin, että tällaisia uutisia eivät he miellään kuulisi eikä edes Hukkajoen vedenlaatu ole riittävä.Suomen luontokadosta ja metsäteollisuudesta uutisoidaan jatkuvasti kielteiseen sävyyn. Kielteinen uutisointi antaa väärän kuvan Suomen luonnon tilasta. Metsälehti uutisoi 21.12.2022, että Suomessa luontokatoa on vähiten maailmassa. Metsälehden artikkelissa todetaan, että Lontoon NHM (Natural History Museum) on rankannut Suomen maailman parhaaksi BII-indeksillä 96%, kun se on Tanskalla 44% ja Irlannilla vain 41%. BII-indeksillä lasketaan, kuinka luontotyypit ja lajisto ovat muuttuneet ihmisen vaikutuksesta. Indeksiluku kuvaa, kuinka iso osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy. Irlannin BII-indeksin luku 41% tarkoittaa sitä, että luonnon alkuperäisestä lajimäärästä on jäljellä vain 41%, ja 59% alkuperäisestä lajimäärästä on kadonnut. Indeksin mukaan Suomen ja Ruotsin biologinen monimuotoisuus on 95-96 prosentin tasolla. Lontoon luonnonhistoriallisen museon mukaan näin korkea indeksiluku kertoo, että luonto on monimuotoista ja että ekosysteemit toimivat hyvin. EU:n pari vuotta sitten julkaistu ennallistamisasetus sälyttää Suomelle suurimmat kustannukset luonnon monimuotoisuuden palauttamisesta, vaikka BII-indeksin mukaan Suomessa on luontokatoa vähiten EU-maiden välisessä vertailussa.
Vanhana metsurina myös minä tykkään vanhoista metsistä ja halaan vanhoja haapoja. Hienoon mustikkametsään liittyy paljon luontoarvoja, joita ei voi rahassa mitata. Enkä voi ymmärtää sitä, että rantametsät saa laillisesti kaataa vesirajaan saakka ilman kunnollisia suojakaistoja. Mutta kaikkien pitäisi ymmärtää se, että ilman metsänhakkuita ja metsäteollisuuden verorahoja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta romahtaa. Ja vaikka metsien hakkuut lopetetaan Suomessa kokonaan niin hakkuut siirtyvät muihin maihin, joissa metsiä ei uudisteta lainkaan. Suomen metsistä ja ympäristön tilasta pitäisi uutisoida myös positiivisia uutisia. Suomessa luontokatoa on vähiten koko maailmassa ja suomalainen luonto voi hyvin.https://www.hs.fi/alueet/art-2000010739334.html
Hankalin on vesistöjen tummumista aiheuttava veteen liuennut humus, jota ei saada oikein mitenkään pidätettyä.
Humuspitoisuusrajan voisi määritellä raakku ja tammukka.
Hukkajoen vesi olisi normi ja siihen verrataan muita vesiä.
Jo silmämääräinen tarkastelu vesien tummuudesta keroo paljon.
Eivät näy jukaisevan minun ottamia vesinäytteitä lukijoiden kuviin, jotka laitoin jo monta päivää sitten ja jätin jo kyselyn sinne.
Hukkajoen vesinäytteen tummuus on samaa luokkaa kuin tämän lähijoen vesi, vaikka mitään turvemaiden ojitusvesien puhdistustoimia ei ole tehty missään valuma-alueella, jossa turvemaat ovat lähes kaikki ainakin kerran ojitettu.
Korjaus. 14.10 2024: Soitin toimitukseen ja ilmeni ettei kuvalähtys ollut tullut perille ja syy oli etten ollut merkinnyt pakollisen kenttään Teema* mitään.
Nyt Hukkajoen veden värilaadun voi tarkistaa lukijoiden kuvista.
Kyllä Luke on laskenut.
Katso tämän ketjun sivut 3…11.
Linkistä: Uuden tutkimustiedon perusteella turvemaiden ojituksen pitkäaikaispäästöt ovat suurempia kuin aikaisemmin ajateltiin.
Aivan. Muutama vuosi sitten nuo lisääntyneet päästöt Luke ilmoitti 13 000 tn/v typpeä (vanha oletus oli 500 tn/v) ja 500 tn/v fosforia, ovatkin taas tarkistuneet niin, että typpipäästöt ojitusalueilta ovat 8000 tn/v ja fosforin päästöt 580 tn/v. Sain nämä viimeiset luvut Luken tutkijalta.
Luke julkaisi viime syksynä ojitusalueiden typpipäästöistä tähän vihreään vyörytykseen juuri sopivasti:
”Puuston järeytyminen ja turpeen hajoaminen lisäävät ojitettujen soiden vesistöpäästöjä ”.Tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Jo ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3..4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavatkin typpeä, joka menee tietenkin ojitusalueiden puiden kasvuun ja lisää metsien hiilinielua.
Suomen 34 milj.hehtaarin maa ja vesipinta-alalle tulee sitten suoraa typpilaskeumaa 2 kg/ha/v mukaan 68 000 tn/v. Sisävesille suoraa typpilaskeumaa 2kg/ha*3,1 milj.ha = 6200 tn/v.Vaihdoin viestejä tutkijan kanssa ja selvisi, että typpilaskeumaa ei ollut huomioitu tutkimuksessa.
Samoin sain selville, että kivennäismaametsien vesistövaikutus on 1,3..1,5 kg/ha typpeä, joka ei nyt paljon poikkea ojittettujen soiden päästöistä.
Tästä voisi tehdä johtopäätösken, että ei kai noille turvemaaojituksille tarviste tehdä yhtään mitään ravinnepäästöjen suhteen. Ovat aika normaaleja. Kiintoaineiden kulkeutumisen estämiseksi vesistöihin sitten pitää tehdä jotain päästöjen vähentämiseksi ja samallahan siinä ravinnepäästötkin laskee.
Maatalouden typpipäästöt ovat 32 000 tn/v.
Tolopaiselle vastaan, että kyllä kaikki joltain ylempänä olevalta suolta lähteneet pienet purot ja norot aina kulkevat kivennäismaa tai savimaa alueiden läpi, joten vesissä on aina ravinteita, vaikka yhtään peltoa ei olisi valuma-alueella. Täällä näiden vesien purkautuminen tapahtuu suurempaan vesistöön yleensä turvemailla, kun suurin osa on turvemaata 70%, joidenka ojat ei syöpeydy virtauksesta, vaan päivastoin kasvavat umpeen. Tuossa edellisessä esimerkissä, jossa norolle kaivetaan uusi oja joen varteen 50–100m päähän, tietenkin maaperä oli turvemaata ei kivannäismaata.
Rukopiikki siis puhunut koko ajan kivennäismaaojista, jotka tietenkin syöpeytyvät veden virratessa ja niihin tehtävistä lietekuopista eivät tietenkään ole toimivia ajatellen ojavesien puhdistamista. Minä taas olen puhunut tyrvemaiden ojista ja niihin tehtävistä puhdistusratkaisuista, jotka eivät tietenkään syövy, kun turve ei syösy virtauksista. Että sillä lailla.
Tuossa yhdesssä ojituskohteessa, kun tehtiin penkkatie ylempänä mäellä kulkevasta metsätiestä alempana olevalle turvemaalle, niin kohdassa, jossa soravaara muuttui turvemaan alla hiesuksi, alkoi syöpyminen, joka korjattiin minun aloitteesta sitten vuoraamalla penkkatien oja turpeella. Loppui syöpyminen. Vettä tuli penkkatien ojaan vain 100m matkalla orsiveden purkautuessa kiviseen ojaan ja silloin sattuneista kovien sateiden yhteisvaikutuksena, mutta sekin vähä syövytti silttiä turvemaalla menevän penkkatien ojan 100m matkalta umpeen, joka korjattiin ja sitten ojaa syöpymiskohdassa vuorattiin turpeella 30m matkalta. Nyt on toiminut.
