Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Itse en pidä nolona
Samaa mieltä. Tämä hallitus voi selventää tilannnetta ja sanoa ettei edellisen hallituksen tavoitteeseen päästä ja hiilineutraaliustavoitetta voi siirtää myöhemmäksi, välittämättä ilmastoänkyröiden vastalauseista.
Paljon painavampi juttu kuin nämä isäntien ”en hakkoo tänään vuan hakkoon huomenna” -suojelut
Saksassa, Ranskassa ja Puolassa ovat juuri niitä suojelumetsiä, kun sitä tiukasti suojeltua ei ole yhtään aaria. EU ei vaadi enempää Suomelta kuin näiltäkään mailta, joten Suomen metsistä kitumaiden ja joutomaiden kanssa on suojeltu 25 milj.ha eli 100%.
Yrittääkö Kemerat nyt tehdä omaa suojeluohjelmaa Suomelle?
Kun Suomessa on tiukasti suojeltua metsää kitumaiden kanssa 60% koko Unionin tiukasti suojellusta, niin ompa siinä Saksalla kirittävää, kun nettihaulla ”Conservation forests in Germany” ei löydy mitään mainintaa niistä sujelualoista, mutta jo löytyy kun hakee ”Conservation forests in Finland”.
On 1 January 2022, a total of 2.94 million hectares of Finland’s forests were protected 13 per cent of the forest area. The area of protected forests increased by 57,000 hectares from 2019. At the beginning of 2022, Finland had a total of 2.94 million hectares of protected forests.
Viilut sitten pakataan rekkoihin ja viedään Pärnuun.
Kevään lakkoilu ja viennin pysäyttäminen oli varmasti yksi niitti lopetukseen.
Alekesi Beljakovin ohjeistus ay-liikkeelle oli, että palkankorotusneuvotteluissa pitää aina vaatia maksimaalisia palkankorotuksia (kukapa sellaista ei haluaisi) ja jos työnantaja ei niihin suostu aloitetaan lakkoilu ja AKT katkaisee viennin.
Lähde:Teollisuusliiton tilastot.
Tässä tiedot yrityksestä.
Suomessa palkat ovat lähes 2-kertaiset Ruotsiin verrattuna ja tuonkin jälkeen Ruotsin kruunu on devalvoitunut vielä noin 10%.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Palestiinalaislapsista voi tulla uusia vapaustaistelijoita lienee syynä, ettei heitäkään säästellä.
Pelkurimaiset johtajat piiloutuvat nyt naisten ja lasten taakse, kun pelkäävät tulla tapetuksi.
Näkyy unohtuneen, että terroristijäsjestö Hamas aloitti sodan ja Hizbollah on Iranin johtama armeija Libanonissa, jonka tehtavä on Israelin ja juutalaissten tuhominen.
Israel vain puolustautuu.
Milloinka otat esille Venäjän kouluiskut?
Levytehtaat, sahat ja sellutehtaat joutuivat ostamaan ylihintaista puuta pitääkseen tehtaat pyörimässä ja saadakseen toimitussopimukset täytettyä.
Ylihintaista?
Firmojen kannattaisi myös sahaus siirtää halvemman kustanustason (palkat) Viroon ja Ruotsiin. Bonuksena vielä ettei näissä maissa ole koskaan katkaistu ventiä, kun ei ole beljakovilaista ay-liikettä.
Södra nosti peruskuusitukin hintaa jopa sata kruunua kuutiolta eli lähes 9 euroa. Näin kuusitukista maksetaan, läpimitasta riippuen, jopa 1 200 kruunua eli noin 105 euroa kuutiolta. Mäntytukin hinta nousi 70 kruunulla. Havukuidun hinta kohosi 50 kruunulla ja lehtikuitupuun 30 kruunulla kuutiolta. 3.9.2024
Havukuitupuun keskimääräinen, kuorenalainen tienvarsihinta ylitti Virossa syyskuussa 70 euroa kuutiolta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cc6f3dc8-7bfe-4a42-9774-9098c64bf1e3
Miksi Suomi haluaa olla hiilineutraali juuri vuonna 2035?
Sipilän hallituksen aikana tavoite oli, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2045. Rinteen hallitusohjelmassa tavoite olikin monen yllätykseksi kiristynyt vuoteen 2035.
