Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Uhanalaistilastoa ei ilmeisesti voida käyttää tilastollisesti harhattomasti metsän iän luokitteluun ja sitä kautta selittämään lajien määrää eri ikäisissä metsissä, jos v kuvaa sekä metsän ikää että sen luonnontilaisuutta luonnehtivaa lahopuuta? Kiitos Kurki asian esille tuonnista.
Sanoisin, että v kuvaa ensisijaisti elinympäristön vanhaa metsää, mutta sille on yhtä hyvä vaihtohto talousmetsä, jos siellä on vanhan metsän määrä lahopuuta.
Tästä voisi päätellä, että vanhoja metsiä pidetään arvokkaina vain lahopuulajien vuoksi.
Linkissä sanotaan lahopuulajeja (etupääsä kovakuoriaisia ja kääväkkäitä) olevan 4000..5000. Lajitietokeskus antaa rajauksilla kaikki lajit, uhanalaisuus CR, EN ja VU, metsät ja v= vanhat metsät yhteensä 385 lajia. Linkissä ensijaisesti lahopuusta riippuvia uhanalaisia on 190 lajia ja toissijaisten uhanalaisten kanssa saattais mennä aika lähelle Lajitetokeskusken luvun kanssa. Tässä v viittaisi aika hyvin lahopuulajeihin, mutta kaikista lajeista Lajitetokeskus rajauksella mukana myös NT ja LC lajit antaa vain 1185 lajia, joka jää kauas 4000..5000 lajista.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Kyselin Sisäministeriöstä Punaisen kirjan lajien elinympäristöluokituksien lyhenteistä ja tuli aika ikävä tieto vanhojen metsien v-lisämääreestä.
Se käy ei vain vanhojen metsien lisämääreenä, vaan myös nuorempien metsien ikäluokkien yhteydessä, joissa on paljon lahopuuta.
Siis lajin lisämääre (v) voi tarkoittaa myös nuorempaa metsien ikäluokkaa, joka korvaa vanhan metsän elinympäristönä kunhan, lahopuuta on vain riittävästi.
Suomi on tutkijoiden mukaan hyvin lähellä rikkoa muutaman vuoden vanhaa ilmastolakiaan. Useat tutkijaryhmät varmistavat ammottavan kuilun hiilineutraalisuustavoitteen ja sen saavuttamiseen vaadittavien päätösten välillä.Tutkijoiden laskelmien mukaan vuoden 2035 tavoitteen saavuttaminen vaatisi paljon nykyistä enemmän päästövähennyksiä, ja varmuudella tavoite voitaisiin saavuttaa vain vähentämällä teollisuuden puun tarvetta.
Ei kannata hirttäytyä omaan lakiin, vaan muuttaa uudella lailla hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050.
Tuota hiilineutraaliuslaskelmaa vuoteen 2035 ei ole esitetty missään.
Metsämaan vertailutasolaskelmaa vuosille 2021..25 Luke on jonkin verran valottanut ja siihen laskelmaan Suomella on erillisjoustoja.
Maankäyttösektorille riittää, että se on neutraali.
Tuskin Saksa ja Ruotsikaan saa metsämaataan vertailutasolle.
Suomen vertailutaselaskelman olen esittänyt ketjun sivulla 656.
keskimäärin 1 kg/ha vuodessa ja ojitetulta suolta keskimäärin 1,6 kg/ha
Ero on merkityksetön, kun otetaan kaikki typpilähteet mukaan. Onhan taulukossa myös arvot 1,4 kg (pohjoiseen) ja 2,4 kg.
Typpipäästö ojitusalueilta 1,6 kg keskimäärin on mitätön, kun pelloille sitä levitetään 10-kertoja enemmän.
Kortelainen linkki: https://core.ac.uk/download/pdf/14926595.pdf
Linkistä. Koskenee hakkuista tulevaa typpeä.
KALLE-laskentamenetelmällä saatujen tulosten mukaan metsätaloustoimenpiteiden
aiheuttama typpikuormitus suhteessa koko metsätalousmaan pinta-alalta tulevaan taustakuormitukseen vaihtelee eri vesienhoitoalueilla 1–8 % välillä (kuva 6). Laskettu typpikuormitus jää taustakuormitukseen nähden vähäiseksi, koska metsätaloustoi-menpiteiden vuotuiset pinta-alaosuudet ovat vain 1–2 % koko metsätalousmaan pin-
ta-alasta.Nämä vanhojen ojitusten typpipäästöt nousivat tapetille viime vuosikymmenellä Luke ja Syken tutkimusten mukaan, jotka näkyy Suoseurankin taulukossa lukuina 3,1..4,3 kg/ha/v ja silloiset Luken ilmoittamat typen kokonaispäästöt olivat suo-ojitusalueille 13 000 tn/v, joista kysyin Niemiseltä, että mihin Luken raportti on kadonnut, kun minulla on se vanha linkki talletettuna, mutta aukaistuna on ilmoitus että ”hakemaasi sivua ei ei enää löydy”.
Tällöin Nieminen ilmoittaa, että tarkennetut N-päästöt ovatkin 8000 tn/v ja siitä laskien 1,6 kg/ha/v eikä oltu tehty mitään arvioita typpilaskumasta, vaan kaikki pantiin ojitusten syyksi tarkoituksella.
Mitään oikaisua Luke noihin vanhoihin päästölukuihin ei ole tehnyt ja niiden mukaan edelleen eletään ja toistetaan.
Linkissä nyt on keskitytty mainostamaan jk-hakkuita avohakkuiden sijaan, joista N- ja P-päästöt ovat sitten moninkertaiset kivennäismaiden hakkuisiin nähden.
Eli näitä mitättömiä typpi ja fosforipäästöjä ojituslueilta ollaan käyttämässä tarkoitushakuisesti suuren yleisön mielipiteen muokkaamiseksi myönteiseksi ojitusten ja avohakkuiden vähentämiseksi, vaikka typpilaskeuma 2..4 kg/ha/v on etelässä moninkeitanen.
Kun muistaa miten se meni rikkipäästöistä keskustelu, kuinka ne tuhoavat Suomen metsät (Lähde) 1990-luvun aikana. Todellisuudessa 1980-luvun kylmät talvet ja perään kylmä kesä, jäädyttivät metsämaapohjat monin paikoin niin, että routa ei sulanut koko kesänä ja se oli se syy metsien harsuuntumiseen.
Se yleinen totuus on yleensä pitkälle valhetta.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010859720.html
Lähetin tämän vastauksena Tonim Amnellille ja aiemmin ja nyt aamulla uudelleen, mutta vaikeaa on keskustella Hesarissa, kun ei julkaistu.
—————————————
Toni Amnell: ”””Olet kuitenkin toisella kannalla kuin tiedeyhteisö”””
Tuo tiedeyhteisö tuottaa ikävä kyllä roskaa kuten varmasti olet huomannut näissä keskusteluissa.
Lainaus Seppo Vuokon kommentista: ”””Suomen luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin julkaisut perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen.Näin kehuu luontopaneeli itseään, mutta sen julkaisut ja julkilausumat kyllä osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään. Luontopaneelin uusin julkaisu ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi” ja sen taustapaperi Suomen luonnon tila-ja tulevaisuus – skenaario luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista, Suomen luontopaneelin julkaisuja 4a ja 4b 2023, ovat vakuuttavan näköisiä, mutta suoraan sanottuna täyttä roskaa. Koska perusteet eli tiedot metsien tilasta ovat vääriä, ovat myös toimenpide-ehdotukset, ennusteet ja kustannuslaskelmat yhtä tyhjän kanssa.”””
Koko teksti löytyy haulla: ”Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa.”
