Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Miksi niitä tulvajärviä pitää yrittää tehdä korkeimmille kohdille. Kyllä ne vedet sieltä alemmaksi tulevat jotain ojaa tai puroa pitkin ja tekee sen sinne alemmaksi. Jos minulla siellä alempana olisi turvepohjainen ojitettu metsää kasvava palsta niin oikein pyytäisin, että tehdään tähän tulvajärvi. Mielelläni otan kaikki tulevat ravinteet tänne metsien kasvuun.
Ostin metsäpalstan, jossa aika iso puro kulke palstan läpi ja joka on kaivettu korkealle reunavallille toiselta puolelta. Avasin kaivurilla valleja monesta kohtaa, jotta ruskea savinen tulvavesi pääsee ojasta nyt tasaisella maalla aina 100m päähän ojasta. Tasaista on. Viime talven tulva nousi kauas ojasta ja kesällä tulvan pohja pölysi kävellessä kuin kuiva soratie autolla ajaessa.
Kysyin oston jälkeen naapurin yhteismetsän johtajalta, jolta ostin betonirumpuja tähän tulvaojaan laskevaan pieneen noroon ylimenoa varten, että miksi teitä ei kiinostanut ostaa palstaa kun on teidän rajalla. Sanoi, että tuollainen tulviva oja vie kaikki ravinteet eikä siinä metsä kasva kovin hyvin. Ja minä kun ostin palstan juuri siksi, että palstalla oli laajalle tulviva puro, joka kasvaa hyvin kuusta.
Olette varmaan oikeassa siinä että kevättulvan mukana tulevaa mahdollista kuormitusta ei pysäytä mikään paitsi suo tai kosteikko.
Kyllä. Puron tulvakuormituksia voidaan vähentää ohjaamalla tuvavedet ojitetun lähisuon tulvajärven kautta, jota olen jo ehdottanutkin. Samoinkun tulvajärviä turvepohjaislle puroille ja noroille kaivamalla uudet uomat serpentiineille. Isompi luonnon suo olisi hyvä ylempänä olevan ojitusalueiden vesien laskupaikkana ja taisi olla niin, että Luken joku tutkija näki tämän jopa parantavan luonnon suon monimuotoisuutta. Näitä parannuksia voisi tehdä siinä vaiheessa kun vanhoja ojituksia kunnostetaan. Nyt vanhat ojitusalueet, joissa ojat ovat kasvamassa umpeen eivät ole ongelma niin TOC- kuin ravinnepäästöjenkään vuoksi. Ovat luonnontilsen suon päästöjä. Siitä hyvä esimerkki on Hukkajoki.
Vanhoja syntejä esimekiksi menneinä vuosina syntyneet turvekasaumat järviin laskevien purojen ja jokien suissa pitäisi korjata pois levittämällä ne esim turvepohjaisille rantamaille.
Itse uskon että laajatkaan suojakaistat eivät estä valumista vesistöihin keväällä kun sulavesi liikkuu roudan päällä.
Tuon väitteen todentaminen turhaksi vaatii vain vesinäytteen ottamisen Hukkajoen hakkuun ylä-ja alapuollta keväällä. Kaikki raakkujoet kestää kyllä hakkuut rantaan asti, kuten Hukkajoki Suomen paras raakkujokikin, mutta sertifikaatit vaativat kuitenkin suojakaistan.
Jos haluaa kirkkaat vedet, niin pitää palauttaa rikkipäästöt viime vuoikymmneten tasolle. Tosin happamuus laskee monimuotoisuutta vesissä.
Juurikin niin.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Linkissä on esitetty fosforipäästöjä vesiin.
Näkyy olevan luontoväen lehti
Missä on fosfori, jota irtoaa jokien kivennäismaapohjista ja järvien pohjasedimentistä kalojen tonkimana ja sisäisenä kuormituksena? Luulisi, että sitä on eniten. Mistä tulee fosforilaskeuma? No sitähän ei kannata kertoa, vaikka sitä on puolet metsien päästöistä. Entä sitten metsien päästö? Mistä se tulee? Hakkuutähteissä tietenkin on fosforia, mutta niiden lahoaminen on hidasta ja jäävät paikalle uuden puusukupolven lannoitteeksi. Muokkauksiltakaan ei juuri pääse mitään vesitöihin kun niille on suojakaista.
No pääasia tietenkin on, että metsälous tuottaa päästöjä ja niitä voi laskea Silvan metsälaskurilla.
Eloperäiseen aineksen sisältämä hiili, ja eloperäisen aineksen keskeinen rakenneosa. Hiili päätyy eloperäisen aineksen osaksi alun perin kasvien yhteyttämisen kautta.
Eihän hiili pelkkänä C-hiilenä esiinny vaan on eloperäisen aineen rakenneosa (puolet kuivapainosta). Hiiltähän humuskin eloperäisenä aineena sisältää. Näin minä sen ymmärtäisin.
Tätä TOC:tä ja rautaa tässä linkissä syytetään vesien tummuuden aiheuttamiseta.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112723000099?via%3Dihub
Tässä tutkimustuloksia luonnon soiden ja ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden kiintoainepäästöistä TOC (orgaaninen hiili) ja typpipäästöistä. Taulukko 1.
Luonnon soilta vesistöön kiintoainepäästöt ovat eri tutkijoiden mukaan samaa luokkaa kuin ojitetuilta soilta 10 000..15 000 (TOC) ja luonnon soiden typpipäästö taas 1,0 ..2,4 kg/ha/v eli lähes samat kuin mitä tulee Luken antaman tiedon mukaan, että 5 milj.ha ojitetuilta suomailta N-päästö on 8000 tn/v eli 1,6 kg/ha/v.
Ei ihme, että Hukkajoellakin raakut ja tammukat pärjäävät loistavasti talousmetsäalueella, sillä ravinnepäästöt ja kiintoainepäästöt ovat samat kuin luonnotilaisella valuma-alueella.
Eli ojitus eikä metsätalous ole lisännyt ravinnekuormaa eikä kiintoainepäästöjä (tummuus) yhtään luonnontilaiseen valuma-alueeseen verrattuna.
Ei niitä metsätalouden vesistövaikutuksia kannata vähätellä. Ei taida olla vuottakaan kun tuli tutkimus että vanhatkin metsäojat tuovat vesistöön merkittäviä määriä ravinteita.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Esimerkiksi typen osalta ojitettujen suometsien typpi-päästö on alle typpilaskeuman ja fosforipäästöt nousivat 500 tonnista vain 580 tonniin.
Missä ongelma?
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112723000099?via%3Dihub
Tässä Härkösen linkissä kerrotaan vesien ruskettumisesta vain yksi syy, rikkipäästöt ovat laskeneet ja vesien noussut pH näkyy vesissä orgaanisen aineksen nousuna koko Euroopassa
Happosateethan kirkastivat vesiä Suomessakin kristallin kirkkaiksi.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/0dc8018d-9d14-4c94-8910-0d95b786c1ce/content
Rehevän ojitetun suometsän maapäästöt näkyy olevan +2,5 tn-ekv/ha/v ja karun metsän nolla.
Jos noita reheviä soita on 2 milj.ha, niin päästö on +5,0 Mtn-ekv.
Miten Luke sitten on laskenyt ojituilta turvemailta tulevan maapäästöjä +12,5 Mtn-ekv?
Turvemaiden vesiohjeissa mainitaan, että turvemailla on puilla usein kaliumin puutetta, joka heikentää puiden kykyä käyttää turpeen hajotessa vapautuvia ravinteita hyväksi ja lisää niiden huuhtoutumista (fosfori ja typpi). Tätä voidaan estää tuhkalannoituksella.
Niin tuohon oli syynä ison puuston haihdutus, kun maapohja kuivuu syvemmältä. Ratkaisu tietenkin voi olla tuhkalannoitus, mutta myös kaikkien puiden poitaminen eli avohakkuu ja uudistaminen.
Avohakuussa ravinteikkaan ojitetun turvemaapohjan turpeen hajoaminen on vähäisempää kuin verrokki alueella eli myös turpeen kiintoaineiden (orgaaninen hiili) määrä vähenee ja samalla ravinne päästötkin.
Katso linkin taulukko 8. https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Sain nämä ravinnepäästöt Niemiseltä 2 vuotta sitten,että kaikilta ojitetuilta suomailta fosforin päästöt olivat 580 tonni/v ja typen 8000 tn/v. Muutama vuosi sitten nuo lisääntyneet päästöt Luke ilmoitti 13 000 tn/v typpeä (vanha oletus oli 500 tn/v) ja 500 tn/v fosforia, ovatkin taas tarkistuneet. Tästähän tämä vanhojen ojitusalojen ravinnepäästöjen kauhistelu on lähtöisinkin ”saattavat olla moninkertaisia kuin mitä on luultu”.
Esimerkiksi typen osalta ojitettujen suometsien typpi-päästö on alle typpilaskeuman, niin missä ongelma?
Lisäksi Ojasen (ks linkki alla) mukaan karujen suo-ojitusalojen turve kasvaa lähes luonnon soiden tapaan eli siellä ei edes turve hajoa eikä sitten voi vesiä ruskistaa, jos se ruskeus on vain hajoamisesta johtuva.
Samassa linkissä ravinteikkailla suo-ojituksilla näkyy olevat useita tutkimuspisteita, jossa CO2-sidonta on jopa -5 tn/ha/v. Miksi näitä paikkoja ei tutkita ja vihjailla, että ojitusalueiden päästöt saattavat olla mitättömät.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
On tämä vyörytys uskomatonta ja ratkaisu kaikkeen on jatkuva kasvatus.
