Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/5e76a95c-99db-4a88-b4fd-417bebaeb91e
Merkittävimmät kasvua lisäävät keinot ovat jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö yhdistettynä tehokkaaseen metsän uudistamiseen ja varhaishoitoon.
Kun mukaan otetaan tuhkalannoitus niin kasvulisäys olisi:
Lopulta noin 20–30 vuoden kuluttua tehostetulla metsänhoidolla voidaan saavuttaa jopa 10 miljoonan kuutiometrin kasvunlisäys.
Ainut mihin voisi harkita ”aiheuttaja maksaa” -sääntelyä olisi maankäytön muutosmaksu, jolla rankaistaisiin metsäkadon aiheuttajaa.
Tuo riittäisi, mutta Luontopaneelille ei riitä mikään.
Luontokadon aiheuttaja on metsätaloudessa epäselvä:
Lajikato, jota Suomessa ei ole, olisi luontokatoa. Soiden ojittaminen on metsäluonnon ennallistamista ei luontokatoa. Vesien tilan heikkenminen ihmisen toimesta on luontokatoa.
Mitä muuta luontokatoa Suomessa vielä on?
Tässä Ilmastopaneelin näkemys miten lisätään nieluja.
Nettonielua voidaan vahvistaa monin eri tavoin. Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi turvepeltojen vettämisellä. Se yhdessä turpeennostoalueiden jälkikäsittelyn kanssa vahvistaisi nielua kolme megatonnia, paneeli arvioi. Metsäkatoa vähentämällä ja metsitystä tukemalla nielua voitaisiin vahvistaa kahdella megatonnilla, suometsänhoidon toimilla ja lannoituksella nielu vahvistuisi vielä yhdellä megatonnilla.
Tuhkannoituksella 20 vuoden perspektiivillä voisi saada lisänielua paljon enemmän kuin tuo 1 Mtn.
Tuhkalannoitteiden tuottaminen edellyttää kyllä puuta ja turvetta käyttävien lämpövoimalaitosten säilyttämistä.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/luontopaneeli-luontolaki-tarpeen-luontokadon-hillintaan/#5dfaa1a5
Suomen luontokadosta se Kotiaho vaan jaksaa jauhaa.
Risto Isomäki on jo huomannut saman kuten Annika Kangaskin.
Lainaus Aarre-lehdestä” Lähes kaikki ojittamattomat suomme ovat de fakto suojelualueita.”
Sekä:”Tasan nollan Suomessa elävän sukupuuton uhkaaman lajin suojelu ei mitenkään voi olla yhtä tärkeää.”
Ilmeisesti isojen akkujen hinnat on tulleet alaspäin samaa tahtia kuten aurinkopanelitkin.
Akumateriaaleista ei ainakaan ole pulaa tehdä vaikka kuinka suuria akkuvarastoja, kun niiden hinta on ollut laskussa ainakin Terrafamen viimeisen osavuosikatsauksen mukaan.
Kuka tietäsi tulevaisuuden. Menneisyydessäkin (1930-luvulla) niitä kuivia kesiä on ollut ihan riittämiin. 1950-luvun puolivälissä oli kuiva kesä, jota tituleerattiin Sahara-kesäksi ja 1970-luvun alussa. Sanotaanko, että kerran 50…100 vuodessa on samanlainen kuuma ja kuiva kesä kuin 2018. Pohjois–Suomessa se ei aiheuttanut kuusille yhtään mitään, sillä edellinen syksy 2017 oli niin sateinen, että kosteutta kesällä 2018 maassa oli riittävästi koko kesäksi ja loppukesällä taas satoi. Se vaikutus täällä tuolla kuumalla kesällä 2018 kyllä oli, että männyntaimikoissa näkyi 2019 lähes metrin kasvuja. Vaikka olisi kuuma kesä, riittävä määrä sadetta pitää karnakuoriaiset kurissa. Ruotsissa viime kesä laittoi pisteen kaarnakuoriaistuhoille, kun satoi niin paljon.
Sanoisin, että turve tulee olemaan vihreän vedyn vaihtoehto.
Tuulisähköllä tuotettu vety on liian kallista säätövoimaa verattuna lämpölaitoksissa käytettäviin puuhun ja turpeeseen. Näitä lämpölaitoksia tarvitaan tuottamaan tuhkaa metsien sivubiomassoista, joista saadaan halpaa tuhkalannoitetta suometsien lannoittamiseen.
Visio olisi, että tuhkalannoitta riittäisi 100 000 hehtaarille vuosittain 30 vuoden vaikutusajalle, joka tarkoittaisi, että 3milj.hetaaria metsiää kasvavia ojitettuja soita olisi ikuisessa lannoitekierrossa, joka antaisi 6 ..9 milj-m3 lisäkasvun Suomen metsien kasvuun.
MJO. Sinne muodostuu muutenkin, vaikka turvetta ei nosteta. Turvesoilla voi olla kymmenien metrien ja tuhansien vuosien turvekerros, jota syntyy joka vuosi lisää.
Suomen soiden keskipaksuun on 1,45 m ja kasvu ylöspäin keskimäärin 1 mm ja tästä voi laskea, että suurin osa Suomen turpeesta on muodostunut viimeisen 2000 vuoden aikana.
Tietenkin on olemassa 10 000 vuottakin vanhaa turvetta jonkun suon pohjilla, mutta sitä on vain muutama prosentti.
