Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sitähän se vähän on.
Mutta metaanipäästö vakiintuessaan poikkeaa CO2-päästöstä siinä, että päästö ylläpitää vain kertaluokan lämpötilanousua, mutta CO2-päästö aina lisää lämpötilan nousua.
Tuo analogia ei oikein toimi, sillä metaanin ’varasto’ sijaitsee ilmakehässä, missä se juuri aiheuttaa sen lämpöpakotteen eli ilmastovaikutuksen.
Tuo on hyvä huomio, että metaanivarasto on ilmassa ei poissa ilmasta kuten CO2-varastot. Tosin ole huomioinut aiemmissa postauksissa, että se kerta lämpötilan nousu vain pysyy vakio metaanipäästöllä ei nouse.
Ilmassa oleva metaanivarasto pysyy enallaan, kun päästö ja hajoaminen ovat yhtäsuuret. Metaanipäästö vain ylläpitää päästöstä aiheutunutta lämpötilan nousua, mitä se sitten asteissa onkaan, mutta ei nosta lisää enää vuosittain kuten CO2-päästö tekisi, koska CO2:n puoliintumisaika on niin pitkä verrattuna metaaniin.
Miksi pitää laskea metaanin kilomääriä, kun meillä on käytettävissä jo metaanipäästöjen CO2:n yhteismitalliset päästöarvot Luken laskemana?
Häkkiseltä kysyn, paljonko metaanin vuosivarasto on 60 vuoden kuluttua, jos metaanipäästö on 100/v ja puoliintumisaika 10 vuotta ? Eli metaanipäästö on ensimmäisenä vuonna 100, joka alkaa hajota 50/10v, 25/20v. 12,5/30v, 6,3/40v, 3,1/50v ja 1,5/60v.
Minä laiton luvut ruutupaperilla alekkain 7 kertaa eli 7 vuotta päästöjä 100/v antaa maksimi vuosivarastoksi 200, joka on siten maksimi varasto ja pysyy vakio 100-päästöllä tasolla 200/v ikuisesti.
Eli minun laskujen mukaan 60 vuoden päästä varasto on sama kuin 7 vuoden päästä päästön alkamisesta.
Tänne voi Häkkinenkin kommentoida.
Päästön kuten metaanin säilyvyys varastossa voitanee silti huomioida.
Eihän varastoja huomioida. Vain varastoon menevä päästö ja varastosta poisuva vanhin päästö.
Näinhän on tapahtunut puutuotteillakin päästö -1,66 Mtn vuonna 2023. Varasto väheni enemmän kuin sinne siirtyi puutavaran mukana uuutta hiilidioksidia.
Nautojen metaanipäästö 2023 oli n. +2,11 Mtn-ekv, joka meni varastoon ja varastosta poistui juuri sama määrä metaanin hajotessa.
Metaanivaraston suuruus nousee maksimiinsa puoliintumisajalla 10 vuotta noin 7 vuodessa ja varasto 2-kertainen alkuvuoteen nähden ja varasto pysyy vakio päästöllä tuon suuruisena ikuisesti.
Eli nautojen röyhtelymetaanin vuosivarasto on suuruudeltaan nyt noin 4,22 Mtn-ekv.
Maatalouden metaanista ei syntynyt päästöä, kun varasto pysyi ennallaan ja se on ollut viime vuosina muutenkin laskusuunnassa.
Juuri näin. Metaanin väheneminen tällä hetkellä olisi pieni nielu, mutta aika lyhyen ajan ehkä 10 vuoden ja taas oltaisiin tasapainotilanteessa.
Metaanipäästöä ei voi verrata CO2-päästöihin, kun CO2-päästö ilmassa ei hajoa.
Vakio metaanipäästöllä on ilmastoon muutosvaikutusta vain silloin, kun se alkaa (lämpeneminen)=nousee yhden yhden pykälän ja silloin, kun se päättyy (kylmeneminen)=laskee sen yhden pykälän. Väliajan ilmastovaikutus pysyy sillä yhden pykälän tasolla ja eikä metaanivarasto kasva ja metaanipäästöllä on nielu eli hajoaminen, joten ilmastovaikutus on plus miinus nolla.
Annelille, että metaanin ilmaston lämittävä vaikutus tapahtui jo kauan sitten muinaisuudessa silloin, kun Suomen nautakarjan metaanipäästötkin alkoivat. Nyt ollaan siinä tasapainotilanteessa, että metaania karja tuottaa vain sen verran kuin sitä hajoaa eli metaanipäästöillä on nielu eli hajoamainen eikä metaanipäästöllä ole tällä hetkellä lisäävää ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Karjan metaanipäästöille pitää laskea varasto, joka vuosittain täydentyy ja osa siitä hajoaa. Silloin voidaan päästöjen vaihtelu huomioida.
Tutkijapiireissä on kuitenkin arvosteltu metaanin ilmastovaikutuksen laskentaa voimakkaasti (5). Laskelmat eivät näet ota huomioon sitä, että ilmakehässä metaani hajoaa 10–12 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tämä tarkoittaa, että jos maitoa tuottavien lehmien määrä säilyy vakiona, ilmakehän metaanimäärä asettuu ajan myötä tasapainoon, jossa lehmät tuottavat sen verran metaania, kuin sitä ilmakehässä itsestään hajoaa.
Häkkisen linkistä poimittua.
Juuri niin kuin minä olen sen edellä kertonut, kun sain sen selvitettyä itselleni nyt metaanista keskusteltaessa.
Oletus, että nykyiset päästöt olisivat vakiot, ei trendinä pidä paikkaansa, sillä päästöt riippuvat niin märehtijämäärän kuin ruokinnankin muutoksista.
Oletusta siksi, että asiaa on helpompi selittää ilman turhia koukeroita.
Kyllä minulle on selvää että on vaihtelua ja viipeitä tulee metaanipäästöissä. Ei sitä tarvitse minulle ruveta selittämään.
Mutta se ei muuta lopputulosta.
Tuokin analyysi ei taida kestää kriittistä tarkastelua, sillä vakio metaanipäästö kumuloi ilmakehän metaanipitoisuutta, jollei se ole sama kuin metaanin hajoaminen samanaikaisesti, tai itse asiassa pienempi kuin hajoaminen, sillä hajoamisessa muodostuvalla CO2:llakin on khv.
Kasvihuonekaasuinventaariossahan lasketaan esim puutuotteille varasto, johon tulee uutta lisäystä ja poistuu vanhimmasta päästä ja näiden erotus on sitten nielu (varasto kasvaa) tai päästö (varasto pienenee).
Suomen märehtijöiden metaanipäästöt ovat jo jatkuneet niin kauan, että varasto on vakio. Sinne tulee päästöjä 2,3 Mtn-ekv vuosittain ja lähtee saman verran joka vuosi hajoamisen vuoksi pois.
Kerro miksi näin ei olisi?
KHKI:ssa pötsipäästöt ilmoitetaan ja ne ovat mukana Suomen kokonaispäästöissä lämmittämässa ilmastoa, kun näille henkäyksille ei ole laskettu nielua, joka on metaanin hajoaminen.
