Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
En käynyt Hukkajoen toisella puolella, jossa aukkohakkuu oli. Ajourat molemmilla puolilla oli peitetty kuntalla, joka näytti koskemattomalta maanpinnalta. Kiertelin samaa metsäpalstaa varastopaikan ympärillä ja se selvitti miksi aukoksi laitettiin niinkin nuorta metsää.
Alue molemmin puoli oli istutettu kuuselle, joka on ollut väärä puuvalinta. Kuusten kasvu oli heikkoa kapeita vajaa kymmen metristä hyvä jos 10 cm rinnan korkeudelta ja latvassa 10 cm kasvu. Muutamia siemenlähtöisiä mäntyjä oli seassa, josta saattoi päätellä oikean puun alueelle, olivat kasvaneet hyvin 20 cm rinnan korkeudelta ja puolen metrin kasvu latvassa.
Vaikea sanoa miksi istutuskuusikko ei menestynyt. Onhan tuo vanha kuusikko Hukkajoen rannassa ihan normaalia. Murhivaaran rinteessä ylempänä näkyivät kuuset ja männyt kasvavan hyvin.
Vieläkään Paikkatietoikkunan latvusmallit eivät toimi, vaikka ilmoitin sinne kuukausia sitten ja sanoivat hoitavan asian.
Ensi kesänä seurataan ylityspaikkaa.
Eivät nuo telapiikit näytä kovin auttavan, kun urakkoitsijan vaatimuksesta läjitysajo piti tehdä metsätilan puolelta siksi, että sivusuunnassa kuorma saattaa lähteä liukumaan kun käännetään jäiseltä penkkatieltä ylempänä olevalle jäiselle metsätielle.
Turvemailla ojassa tai päällä ajaminen kuormalla ei onnistu muutenkaan olipa oja millainen hyvänsä.
Henkilökohtaisesti vastustan turvetta lähinnä sen noston haittavaikutusten vuoksi mutta on silläkin paikkansa.
Ennen vanhaan turvetta nostettiin lapiopelillä ja ajettiin hevospelillä talvella maanparannusaineeksi savipelloille ja vastaavasti savea turvepelloille. Roopit saatoivat olla syviäkin 2..3m suon pohjaan asti.
Suomessa turpeen nosto pitäisi tehdä samoin talvella isoina > 1 m3 paloina ja palat kuivamaan kesäksi vaikka kuormalavojen kaltaisille alustoille suon kuivemmalle reunalle. Nykykoneilla tämän kaltainen turpeen nosto ei liene mahdotonta tehtävä.
Ei olisi vesipäästöjäkään, kun laskuojia suolta ei tarvittaisi.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>
Olen ymmärtänyt, että Nostokoukun mielestä Ukrainan tulisi uhrata sotaan myös alle 25-vuotiaat nuoret miehensä ja lisäksi ne rapiat puoli miljoonaa miestä jotka ovat paenneet ulkomaille. Mitä järkeä?
Ukrainan väkiluku on 7-kertainen Suomeen nähden ja Suomellakin jatkosodassa oli rintamalla miehiä 500 000. Ukrainalla taitaa olla nyt vähän enemmän 600 000 miestä.
Lisäksi hyökkääjän miestappiot ovat yleensä luokkaa 5..10-kertaiset ja Venäjän ja Ukrainan väestön suhde 1:4.
Näiden numeroiden valossa miehet ensin loppuu Venäjältä?
Ukrainan on laitettava rajat kiinni ja vaatia kaikki käpykaartilaiset ulkomailta puolustamaan maata ja julistaa liikekannallepano, joka käsittää kaikki sotilaskuntoiset miehet. Kyllä Ukrainalla sotilaita rintamalle riittäisi, jos tahtoa olisi.
</div>
Tuo 14 metriä sen takia,
Tuo VJJ:n ajoura loivaluiskaisessa ojassa ei liene ongelmaton, sillä telojen pitävyys lumella sivusuunnassa on huono ja katsellaan alempaa. Kesällä puiden juuret penkassa ovat alttiimpia rikkoutumaan kuin tasaisella.
Normaali oja 13..15 m välein ja ajoura keskella jättää parhaat kasvupaikan ojanpenkan puiden juuret paremmin suojaan koneiden pyöriltä ja näitä parhaita puun kasvupaikkoja ojan laitoja on tällä ojavälillä maksimissaan.
Turvetuhka turvemaalle taitaa tosin olla yhtä tyhjän kanssa
Ei kai turvetuhkaa yksin levitetä mihinkään.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/504369/Metla-Tuhkaopas-esite-2012.pdf?sequence=1
Tuhkalannoitusruuduilta saatiin videolla tehtyjen mittausten perusteella moninkertaiset kasvut lannoittamattomiin verrattuna, jopa 8 m3/ha lisäkasvua per vuosi! Tähän työlajiin kannattaa panostaa kaikki tuhka mitä irti saadaan, ja on kannattava toimenpide ilman Metkan tukeakin.
Ilman kunnallisia lämpölaitoksia, joissa puuta ja turvetta poltetaan ei ole tuhkaa lannoitteeksi.
Kärkkäisen kirjoituksen osto Paytrailista oli helppo juttu.
Ojien laskeutusaltaat eikä valutuskentät ole hyviä kiintoaineiden sieppareita. Padotus, ojakatkot ja pitkä oja, jossa loivat luiskat ovat parempia. Mitään arviota ei ollut tulvajärvistä esim. veden kulkumatkan pidentäminen serpentiinimutkilla, jolloin virtavedet nouse ojasta laajaksi järveksi ja veden virtaus hidastuu ja ravinteet ja kiinoaineet jäävät järven pohjalle.
Vesien yleisestä tummumisesta oli se sama mitä jo kirjoiteltu muissakin ketjuissa. Happamoitumisen vähentyessä vesien tummuus on lisääntynyt, kun humus paremmin liukenee emäksiseen veteen. Tässä selitys niille, jotka muistelevat, kuinka vedet ennen olivat kirkkaita happosateiden aikaan ja sitten suo-ojitukset ja turpeen nosto pilasivat ne.
Ostettu lainaus Kärkkäisen kirjoituksesta.:Ruotsalaiset pitkät aikasarjat järviveden tummuudesta osoittavat, että järvivesien paras kirkkaus osuu yhteen happosademaksimin kanssa. Useat ruotsalaiset tutkijat puhuvat nykyisen vesien tummumisen olevan vähittäistä paluuta sille luonnonmukaiselle tasolle, joka vallitsi ennen 1500-lukua. Kun happosateita ei enää ole, luonnossa olevaan veteen liukenee nykyisin humusaineita entistä enemmän ja lähestytään vähitellen sitä tilaa, joka vallitsi ennen ihmisen vaikutusta. Paikallisesti ja lyhytaikaisesti happosateita tärkeämpi tummumiseen vaikuttava tekijä on tietysti maankäyttö mukaan lukien turvetuotanto ja ojitukset.
