Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hesarilla taitaa kaikille uutisille olla keskustelupalsta samoin Verkkouutisilla.
Kauppalehdellä on keskustelupalsta monesta aiheesta.
Ylellä ei ole eikä myöskään Ilmasto- ja Luontopaneelilla.
Mielenkiintoinen juttu tuon Hesarin kanssa. Toissa päivänä en saanut yhtään kommenttia läpi ja eilen sitten lähetin ne uudelleen, kun olin ne tallentanut ja kaikki julkaistiin.
Lisäksi mainostin Metsälehden keskustelupalstaa, että kannataa käydä lukemassa ja kommentoimassa sielläkin.
Tänään sitten taas takkuaa.
suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän arvio lähivuosina on noin 80 milj. m3.
Viimevuonna hakkukertymä oli 68,6 milj.m3 ja hakkuusäästö 22 mij.m3.
Jos tänä vuonna metsien kasvu olisi 106 milj.m3 ja hakkuukertymä 80 milj.m3 ja siihen lisättynä 13,6 milj.m3 (metsään jäänyt kuollut runkopuu), niin poistuma olisi 93,6 milj.m3 ja hakkuusäästö 12,4 milj.m3.
Tämän vuoden haakkuukertymä ei nousse viime vuoden hakkuukertymästä, joten hakkuusäätö nousisi 24 milj.m3:iin ja Metsämaa ylittäisi vertailutason reilusti.
Tämä luku on jo lähellä biodiversiteettistrategian tavoitetta joka sanoo, että tiukasti pitäisi suojella 10 prosenttia ja sen lisäksi 20 prosenttia osittain.
Tämän 30% metsien suojelutavoitehan, jota olen jo moneen kertaan hokenut, tulee näin vahvistetuksi, että Suomella se on koossa jo ilman lisäsuojelua.
Kaikki nämä valheelliset uhkat ovat siksi julmetusti nyt esillä, että Suomen pitää toimia nopeasti ennen kuin paljastuu, ettei mitään tarvitse tehdä.
Varsinkin ennen sitä, kun Suomi ilmoittaa siirtävänsä hiilineutraaliustavoitettaan vuoteen 2050.
Onko risuparta tietämyksesi noin huonoa nykyisistä hakkuukäytännöistä?
Sehän näkyy jo aloituksesta lähtien.
Valtava määrä lajeja on uhanalaisia.
Suomessa on uhanalaisia lajeja 2667 lajia, joista metsälajeja 833 ja joista kangasmetsälajeja on 40% , lehtolajeja 45%, harjumetsälajeja 9%, paloalueiden lajeja 3%.
Lehtojen uhanalaiset lajit ovat hoidossa niin lehtojen suojelualueilla kuin talousmetsissäkin, sillä niitä pitää hoitaa hakkaamalla etteivät vain pääse vanhenemaan vanhoiksi metsiksi Suomen luonnon hoitamalla tavalla, sillä silloin lehtojen lajimäärä ja monimuotoisuus romahtaa. Etelässä estettävä lehtojen kuusettuminen ja pohjoissa pidettävä puusto harvana, että valoisuus säilyy.
Harjumetsät ja paloaluiden uhanalaiset lajit taas kuuluvat siihen 1500 uhanalaisen lajin ryhmään, joiden ainoa uhkatekijä on Suomen luonto, kun se pyrkii umpeen kasvavaan niiden elinympäristöt. Suurin yksittäinen elinympäristö on perinneympäristöt, joissa häviäisi kaikkiaan 650 lajia, jos umpeen kasvamista ihminen ei estäisi.
Sitten jäisi 200 uh-lajia vanhoihin kangasmetsiin, jotka voisi tuottaa kasvattamoissa ja siirtoistuttaa kaikenlaisiin metsiin. Vanhojen metsien suojeluarvon voisi määritellä paremminkin visuaaliseksi, että niissä pääsee ihailemaan suomalaista jylhää ikivanhaa aarniometsän luontopyyppiä, joita on jo suojeltu nähtäviksi Suomen kansallipuistoissa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/969df792-accf-4ec7-8046-b2a3302d6d17
Vielä tämä, että Suomen maatalous ilmastopäästöjen vähentäjänä on maailman kolmanneksi paras, sanoo Taalas.
Ja Suomen luonnon ja metsien monimuotoisuus on maailman paras.
Useiden Euroopassa harvinaisten lajien kannasta suuri osuus pesii Suomessa: jopa 80 prosenttia Euroopan jänkäsirriäisistä ja puolet mustavikloista pesii meillä.
Kummankin lajin uhanalaisuuteen luokitus on silmällä pidettävä, joka ei edes ole uhanalaisuutta ja siihen on johtanut turpeennosto. Nostoalaa on keskimäärin ollut muutama 10 000 ha vuosittain 4 miljoonasta luonnon suoalasta, joten kyllä tässä haiskahtaa hybridivaikuttaminen. Turpeen noston kieltäminen siis on se varsinainen tavoite, kun turpeen nosto nostetaan uhkaksi näiden parin muuttolinnun olemassa ololle.
monen lajin yksilömäärät ovat laskussa, erityisen paljon vesilintulajistossa. Keskeinen uhkatekijä on rehevöityminen ja tummuminen, joka johtuu muun muassa turvemaiden käsittelyllä maa- ja metsätaloudessa.
Hukkajoen tumma vesi ei siis sovi vesilinnuille, vaikka parhaat lintuvedet ovat tämän yhden kunnan 1 ha viemärivesien saostusaltaat.
Birdlifen ja kaikkien luontojärjestöjen toiminta on käytännössä hybrivaikuttamista Suomen metsälouden alasajoon.
https://yle.fi/a/74-20083431#interactive%3C/p%3E%3Cp%3EMets%C3%A4lintujen
Ja tällaisia lintututkijoita meillä on.
Kultasirkun laulu on jo vaiennut Suomessa, ja peltosirkun viserrys uhkaa kadota seuraavaksi. Peltosirkun kanta on vähentynyt yli 99 prosentilla 30 vuoden aikana.
Kultasirkun metsästys Kiinassa on hävittänyt linnun Suomesta ja muualtakin, mutta sitähän ei sovi kertoa. Tämä on suorastaan luontokadon helmi Suomessa.
Peltosirkku myös muuttolintuna voi joutua talvehtimisalueellaan vaikeuksiin ja petosirkusta Lajitietokeskus sanoo, että uhanalaisuuteen johtaneet syyt Suomessa ovat ”muutokset ulkomailla” ja ”peltomaiden muutokset”. Suomen peltomaiden muutokset tietää jokainen. Pienviljelyn loppuminen syrjäseuduita ja viljelyn keskittyminen rintamaille. Mutta sitähän tässä ei mainita. Perinneympäristöissä (viljelystä pois jääneet pienviljelyn elinympäristöt) on 650 uhanalaista etupäässä ulkolaisia lajeja, joita ainoastaan ja vain uhkaa Suomen luonto.
Peiposta jää sanomatta on Suomessa elinvoimainen ja että havainnot ovat 2-kertaistuneet vuoden 2005 jälkeen.
Pajulinnusta jää sanomatta, että on elinvoimainen ja kanta on havaintojen mukaan on pysynyt ennallaan vuosikymmeniä.
Sitten Suomen lintulajeista 250 että 86 lajia on uhanalaisia ja 26 lajia silmällä pidettäviä. Luokitus silmällä pidettävä ei ole uhanalaisuusluokka.
Aleksi Lehikoinen sanoo” Metsälintujen määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla 1990-luvun lopusta lähtien”, mutta tyrmää kuitenkin ajatuksen, ”Hakkuut vaikuttavat useisiin metsän lintulajeihin, jotka eivät viihdy nuorissa ja hakatuissa metsissä. Peukaloinen ja mustapääkerttu ovat esimerkkejä lajeista, joilla menee hyvin, kun taas hömötiainen taistelee selviytymisestään.”
Peukaloinen ja mustapääkerttu ovat muutolintuja ja elinvoimaisia ja havainnot niistä ovat moninkertaistuneet viime vuosina. Totta.
Hömötiainen tosiaan taistelee selviytymisestään, joka on luonnnon laki, kun vahvemmat tiaislajit lisääntyvät ja syrjäyttävät sitä.
Lopuksi tietenkin metsätalous on kaikkien esille otettujen lintujen ”ahdinkoon” syyllinen, vaikka olisivat elinvoimaisia.
Ja vaikka linnustossa kaikki on kunnossa, niin ”Meillä on enemmän väheneviä lajeja kuin runsastuvia lajeja. Voi puhua lintukadosta”
Ei Saksalla ole myydä.
Hallituksen selvityksen mukaan metsien hiilivarasto on supistunut 41,5 miljoonalla tonnilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/74-20117984
Tohtaanjärven ja Kiminginjärven vedet Saarijärvellä ovat erinomaisia (sininen) ja muidenkin järvien pintavesi on hyvä (vihreä)
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Erikoista tässä on se, että turpeen nostosoita on ympäristössä yli tuhat hehtaaria.
Eli ei se turvesuo aina pilaa vesiä.
