Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Yksityishenkilö, oman kertomuksensa mukaan kysymysautomaatin tapaan, tykittää oikeita asiantuntijoita.
Eivät oikein vaikuttaneet asiantuntijoilta.
Hannan ja Huskun taso jää arvailtavaksi. Heiltähän ei ole mitään tiedonjyvästä saatavissa.
Ehkä keskustelussa kannattaisi muistaa häiriödynamiikka: luonnontilainen metsä ei ole välttämättä vanhaa, jos siinä on käynyt äskettäin häiriö uudistamassa metsää.
Luonnontilainen metsä sisältää tietenkin kaikki sukkession vaiheet myös aukot ja taimikot. Mosaikki on sama kuin talousmetsissä mutta valtavasti suurempana ja pitempi jaksoisena. Paloalueet vuosittain voivat olla enimmillään tuhansia…. kymmneniä tuhansia hehtaareja.
Muutama vuosi sitten meni murskyssä nurin Kuusamon Kylmäluomassa tuhansia hehtaareja. Suurimmat aukot 100 ha luokkaa.
Nyt kuitenkin on ollut kyse vanhojen metsien (old growth) lajimäärästä.
Kaikki kolme ryssäntrollia ilmottautui.
Yritin kovasti lypsää tietoa Lajitietokeskukselta vanhojen metsien (old growth) lajimääristä.
Provosoin Seppo Vuokon näkemyksellä ” Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.”
Ja vastaus oli: ”Seppo Vuokko ei ajattele muuta kuin putkilokasveja. Se on hänen tekstiensä suurin ongelma. Niitä “lahonsyöjiä” on aika paljon eivätkä ne menesty talousmetsissä. Eikä Vuokko huomioi, että nuorissa talousmetsissä runsaat valoa ja häiriötä vaativat kasvit löytyvät myös luonnontilaisilta alueilta harvinaisempina.”</div>
Vastaus minulle ”Kerropa muutama metsälaji, joita ei luonnonmetsästä löydä?”
Ja vastaan. En tiedä mitä tarkoitat luonnonmetsällä, mutta vanhoissa metsissä (old growth) tukija Siitosen ym mukaan ei-lahopuulajit (kovakuoriaiset) katoavat aukkovaiheen jälkeen 1/4-osaan vanhoissa metsissä (old growth).
Linkin sivu 33 ”Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.”
Lajitietokeskus tietää lajiryhmästä ”hyönteiset ja hämähäkkieläimet”, johon kovakuoriaiset kuuluvat, että niitä olisi vanhoissa metsissä rajauksella CR, EN,VU,NT ja LC ja M=metsät ja v=vanhat metsät yhteensä 546 lajia, kun niitä metsissä on kaikkiaan 6280 lajia.
Ja sitten on ollut hiljaista.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) on syyttänyt suomalaista mediaa Venäjän äänitorvena toimimisesta.
Ei iltapäivälehdet ole olleet Venäjän äänitorvena mitenkään, mutta Kiljunen tässä näkyy olevan, kun vetoaa oikein ihmisoikeussopimuksiin rajan aukaisemiseksi, johon roistovaltio Venäjä ei voi itse vedota, kun ei ole YK Ihmisoikeusjärjestön jäsenkään. Jo 1948 Neuvostoliitto äänesti vastaan YK:ssa koko ihmisoikesjärjestön perustamista vastaan. Ei Venäjällä ole ihmisoikeuksia, mutta niitä voi käyttää hybridivaikuttamiskeinoina kuten Kiljunen.
Tilaisuudessa Kiljunen sanoi, että Suomessa tavallaan palvellaan Kremlin eli Vladimir Putinin hallinnon tahtoa, kun me pidetään se raja kiinni.
Kiljunen taitaa olla kiljussa. Putinin tahtohan on pitää rajat auki ei kiinni, että voi ne miljoonat pakolaiset työntää Suomeen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8b06c151-16b1-40f0-a35f-f0863fbd6bcb
Kimmo Kiljusella on oma versio hybridivaikuttamisesta, jota Suomen iltapäivälehdet tekee. Ei ymmärrä, että Venäjän hybridivaikuttamisen vuoksi raja on kiinni. Hybridivaikuttamisesssa ensin on oltava se hyvä puoli, jota kaikki haluaa eli tässä se on halu auttaa pakolaisia ottamalla niitä vastaan, joita Venäjä itse tekee aiheuttamilaan sodilla niin suuret määrät, että se aiheuttaa vastaanottajamaissa vastustusta. Eihän Suomi voittaa ottaa miljoonia pakolaisia.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kertoo ”puhuneensa vapaasti” tapaamisessaan suomenvenäläisten kanssa: piti rajasulkua ”ihmisoikeusloukkauksena” ja venäläisten kiinteistöostot estävää lakia ”rasistisena”.
Outi Salovaara X:ssä :Onpa kiinnostava video! Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) kertoo suomenvenäläisten perustaman Aleksanterinliitto-yhdistyksen delegaatiolle ymmärtävänsä, miten väärin itärajan sulkeminen on, koska Kiljusen venäläisen vaimon on vaikea päästä Venäjälle.
https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26647&year=2024
Kanahaukka on silmalla pidettävä (NT). Vielä 10 vuotta sitten se oli elinvoimainen (LC= Least Consern).
Mistähän on saatu päähän, että uhanalaisuusluokka on laskettu syystä ” Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi”, Talvilaskenta ei näytä yhtään vähenemää esimerkiksi 1980-lukuun verrattuna. Päivastoin talvikanta on 2-kertainen vuonna 2023.
Ja sitten uhanalaisuuden syyt:
M – Metsien uudistamis- ja hoitotoimetMv – Vanhojen metsien väheneminen
Mistähän nuo syyt on saatu muualta kuin hihasta vakio vastaus, kun eivät näytä yhtään vaikuttaneet. Päinvastoin. Talvikanta on noussut 1950-luvulta 3-kertaiseksi vuonna 2023.
Kanahaukka rauhoitettiin 1980-luvulla ja rauhoituksesta huolimatta vielä 2007 ja 2013 kanta oli samalla tasolla eli olisi tapahtunut ilman rauhoitustakin. Viimeisen vuosikymmenen parannus paremminkin lienee tullut maaseudun autioitumisen seurauksena eikä metsien uudistamis- ja hoitotoimt ole olleet missään roolissa.
https://laji.fi/taxon/MX.26647/endangerment
Nuo Saksan luvut ovat 2 vuodelle ja Saksassa sitten noin 3% palkankorotukset keskimäärin per vuosi. Eivätkä 5 päiväisen työviikon palkankorotukset ole vertailukelpoisia Suomen metsäteollisuuden 3-vuorotyöhön. Kaipolan sulkemisen aikoihin Saksan palkkataso metsäteollisuudessa oli noin puolet Suomen tasosta huomioituna Saksan pitempi vuosityöaika.
Mitäs pienistä, vaikka nuo Nostokoukun luvut Suomen ay-liike olisi ymmäränyt 1-vuotisiksi ja siksi 10% vaatimus tuntuu niin oikeutetulta .
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/c36b7ebf-3453-498f-bfef-98b2749af322
Siinä se suojelun tulos. Vähälajinen vanha tuhoutuva metsänäkymä, jota kovasti tavoitellaan ja ylistetään, kuinka arvokas se on.
Ei ihme, että 10-kertaiselle määrälle lajeja taloumetsät ovat ensisijaisia elinympäristöjä verrattuna vanhojen metsien esisijaisiin lajimääriin.
Suomen Luonnnsuojeluliitolle myönnetyt avustukset 400 000 lakkautettava. Esittää miljardien leikkauksia metsäalallle, johon Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi muutenkaan ei ole varaa. Oikea suunta olisi nostaa hakkuita, että saatasiin nostettua työllisyyttä ja saataisiin enemmän verotuloja.