Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Muutamia kohtia artikkelista.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli kertoi perjantaina toimittajille näkemyksiään ajankohtaisista metsäaiheista.
Paneelin varapuheenjohtajan, Suomen ympäristökeskuksen yksikönjohtajan Riikka Paloniemen mukaan hallituksen esitys vanhojen metsien kriteereistä rajaa ulkopuolelle runsaasti vanhoiksi luokiteltavia metsiä.
”Vanhat metsät ovat Euroopan rikkaimpia elinympäristöjä”, Paloniemi kertoo.
Kun vanhat metsät ovat rikkaimpia eliympäristöjä, niin onko sitten nuoremmat ikävaiheet lajien (esim kovakuoriaiset) määrällä mitattuna monin verroin rikkaampia?
Paneelin puheenjohtajan, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan ennallistaminen on iso savotta.
Ennallistaminen eli käytännössä ojien tukkiminen muuttaa suon märemmäksi, mikä voi tuottaa metaanipäästöjä. Toisaalta ojituksen jälkeen turve hajoaa, mikä puolestaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä.
Artikkelissa paneeli ylistää vanhoja metsiä arvokkaina, jolle Seppo Vuokko ei ole löytänyt mitään perusteita ja jättää sitten auki, miten soiden ennallistaminen vaikuttaa ilmastoon, kun pitäisi sanoa, että ennallistaminen lämmittää.
Tiedepaneeli on puhunut.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d7e448ff-5b34-4524-849e-8c39510dd44f
Jo oli taas haalittu aamutelevisioon kaksi luontoinfantiilia arvostelemaan hallituksen ilmastokokouksen ohjelmattomuutta. Suomen luontokato on pysäytettävä, vaikka Suomen luonnon ja metsien monimuotoisuus on arvioitu maailman parhaaksi BII-indeksillä 96%. Metsien hiilinielu on romahtanut ja hakkuita pitää vähentää sen korjaamiseksi, vaikka ne Suomen haakkusäästöt eivät vaikuta mitenkään CO2-päästöihin, sillä ne puut sitten hakataan jossain muualla. Eikä mitään mainintaa fossiilisten kivihiilen, öljyn ja maakasun käyttön rajoituksista. Uusiutuva turpeen käyttö kyllä pitäisi lopettaa, sillä se on uusiutuvaa samoin kuin puu, sillä siinä vain käytetään edellisen vuoden kasvusta osa eikä se lämmitä tätä ilmastoa. Mutta Norja saa kyllä rikastua ilmastoa lämmittävien fossiilisten öljyn ja maakaasun viennillä, mutta sama ei enää pädekään Suomeen.
Martikainen itse epäili, että siitä kovakuoriaistutkimuksesta voisi saada kolmen eri ikäisen kuusikon kokonaislajimäärät selville. Yllättävää oli, että ei-lahopuurippuvaisia lajeja oli joka ikäluokassa enemmän kuin lahopuuriippuvaisia.
Taulukossa 2 on ilmoitettu kovakuoriasilajeja mature 124, over mature 149 ja oldgrowth 168 yhteensä 441 ja tässä mukana myös ei lahopuuriipaiset, josta ei kyllä tule löydettyjen lajien lukukääräärää 553.
Toisaalla tekstissä sanotaan:
When the samples from nine sample plots in each category were pooled, the number of saproxylic species was 134 in mature, 167 in overmature, and 200 in old growth.
Yhteensä 501 lajia mutta missä ovat ei-lahopuulajit. joita pitäsi olla enemmän.
Toisaalata kun metsissä lajitietokeskusken mukaan on 1741 kovakuoriaislajia niin vanhoissa (kaikki kolme ikäluokkaa) kuusimetsissä oli 553/1741= 1/3 kovakuoriaislajeista.
Uhanalaiset metsätiaiset, hömö- ja töyhtötiainen, ovat niin ikään yhtä runsaita koko seudulla. Vanhojen metsien suosijoista puukiipijän ja sinipyrstön määrät eivät eroa toisistaan.
Olihan tässä vähän tuuriakin, kun paperiliitolla oli menossa 2-vuotinen sopimus ja Metsä-Goup teki miljardin tuloksen.
Sellutonniin menee 5,0 m3 puuta ja 30e/m3 hinnalla kantohinnan osuus on 150 e.
Kiinassa syyskuun sellutonnin hinta oli noin 5600 RMB (renmimbi) eli euroissa 0,13*5600=725 e/tn
https://www.investing.com/commodities/shfe-bleached-softwood-kraft-pulp-futures-streaming-chart
Puun kuitu menee selluun ja loput käytetään moneen tarkoitukseen. Metsä-Groupin Kemin biojalostuslaitos tuottaa sähköä 2 000 000 000 kilovattituntia eli 3% Suomen sähköstä, joka 0,08 euron/kwh (teollisuuden maksama hinta keskimäärin Suomessa) hinnalla on 160 milj. euroa.
Kuitupuun ostoista 30e/m3*7,6 milj.m3/v= 228 milj.e jo sähkö korvaa 2/3-osan.
Tiilikkajärven luonnonpuiston vanha osa on luonnontilainen ja sen monimuotoisuus BII-indeksi on tietenkin 100%, mutta ihmisen muokkaama Tiilikkajärven vanhan osan ympäristön biodiversiteetti-indeksi BII onkin sitten 105%..110%.
Nostokoukulle Punainen kirja 2019 ja Laajitieteikeskuksen lajiluettelo luettavaksi.
Taulukko 5 sivulla sivula 43.
https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true
Rajauksilla esim eliöryhmä/kovakuoriaiset, elinympäristö/metsät, elinympäristön lisämääreet/vanhat metsät
Löytyy 221 lajia.