Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kehottaisin tutustumaan aiheen julkaisuihin, jossain niistä aihe on varmaan purettu tai kysyä aiheeseen perehtyneeltä Luken tutkijalta suoraan.
On kysytty, mutta yksityiskohtaista vastausta en saanut.
Löytääkö aSanta perusteluja tuolle Luken metsien kasvun ja poistuman erilaiselle muunto(biomassa)kertoimelle eli miksi ne eivät ole saman suuruiset tai vaikka toisin päin, kun nyt poistuman kerroin on suurempi ja aiheuttaa hiilinielun merkittävän alanemisen lähes 10 Mtn? Poistuman alaharvennuksissa poistetaan pinempi latvaisia puita ja sinne kasvun puolelle jäävät sitten kasvamaan suurempi latvaiset puut aina. Ymmärtäisin sen, jos olisi kyseessä jatkuva kasvatus, jossa hakataan aina suurempi latvaiset puut pois.
Esitin Häkkiselle tämän kysymyksen sivulla 779, mutta ei osannut vastata?
Voittajat kirjoittavat historian. Nyt Venäjä ja USA. EU:lle jäi taas kerran maksajan rooli.
Trumppi sanoo, että Putinin tulee joustaa.
Sinä meni voitto, uusi maailmanjärjestys ja etupiirit.
Ilmastolakia ei ilmeisesti saada muutettua, mutta mitään hallituksen toimenpiteitäkään ei tule sen saavuttamiseksi. Joten olkoon olemassa, siitä ei tarvitse välittää.
Keskuselussa Jani Mäkelän viesti oli, että neutraaliustavoitteeseen ei tulla pääsemään näillä laskelmilla.
Anderssonin ehdotus metsien iän kasvattaminen ei tuo mitään muuta kuin kasvun alenemista, sillä Lukehan jo kertoi, että metsien kasvun este viime vuosina on ollut metsien vanheneminen. Metsiä pitäisi siis hakata vanhasta päästä enemmän.
Krista Mikkoselle sopisi hakkuiden vähentäminen, tehtaiden sulkemiset ja laman syventäminen.
Tarkoitin tätä muuntokertoimista, että vuonna 2023 metsien kasvun kokonaisbiomassan CO2-sidonta lasketaan 1,245 kertoimella 1,245*104=-129,48 Mtn ja poistuman kokonaisbiomassan CO2-sidonta tulee kertoimella 1,34*runkopuupoistuma eli se oli 1,34*86,8= -116,28 Mtn.
Siis hakkuusäästöön 17,2 Mm3 CO2-nielu oli 129,48-116,28= -13,2 Mtn, kuten Luke ilmoittaa vuodelta 2023.
Poistuman kerroin oli reilusti suurempi kuin kasvun kerroin. Jos olisi ollut saman suuruinen esim 1,3, niin CO2 nielu olisi olut 1,3*17,2=-22,4 Mtn eli kertoimien vuoksi CO2-nielu jäi 9 Mtn pienemmäksi.
Selitys Lukelta tälle oli, että puiden latvukset ovat pienentyneet suhteessa runkopuuhun. Ilmeisesti vain kasvun puolella ilmiö on tapahtunut ei poistuman. Miksi näin?
Kysytään nyt Häkkiseltä?
Häkkinen kertoo tutustuneensa Luken laskentateoriaan ja uskoo heidän osaavan laskea.
Hän esittää kerrointa 1,3, niin mitenkähän sitten Luke sai vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nieluksi -13,2 Mtn. Eikö se ole jakaja?
Luken 2023 Metsien CO2-nielulaskenta on esitetty tämän ketjun sivulla 742.
Koska Häkkinen näkyy olevan kuulolla palstalla enemmänkin aikaa, niin kysytään häneltä, mitä mieltä hän on tästä Ilvesniemen 40/60 laskenta periaatteesta verrattuna Lukeen eli metsän maanpinnnan yläpuolisen puuston hiili korreloi maaanalaista hiilimäärää tuolla suhteella?
Suomen metsien puuvaranto 1960-luvulla oli 1500 Mm3 (runkopuuta) ja sen CO2-sidonta oli 2,5*1500= 3750 Mtn ja nykyään puuvaraanto on 2600 Mm3 ja sen CO2-sidonta 2,5*2600= 6500 Mtn.
CO2-nieluksi tulee 6500-3750= – 2750 Mtn
Luke laskee tuon metsien kasvun hakkuusäästön 1100 Mm3 CO2-nielun 0,77* 1100= -847 Mtn ja siihen lisää kivennäismaapohjan CO2-nielun ja ojitettujen turvemaiden maapäästön varastojen muutoksista , joidenka summa 2023 oli päästö n. +15 Mtn-ekv/v muutettujen laskentamenetelmien jälkeen. Oletetaan sitten maapohjan nielu nollaksi koko 65 vuodelta.
Aikamoinen ero metsänielussa Lukella ja Ilvesniemellä.
Jos minä tulkitsen oikein tuota Kurjen hakkuusäästölaskelmaa niin jos ei ole hakkuusäästöä niin ei ole maaperänieluakaan.
Kyllä minä sen tiedostan ja olen sen tännekin kirjoittanut monet kerrat, että ei päde pienillä hakkusäästöillä, mutta ainakin 10..20 Mm3 välillä kyllä.
Vielä tästä maaperän hiilestä 34 g/m2/v, että se syntyy jo 68 grammasta kuivaa biomassaa, joka vastaa jo 6cm*6cm *6cm puupalasta.
Tietenkin hakkuutähteet, kannot ja muut karikkeet myös mukaan, mutta sitten maanielulaskelma pitäsisi tehdä toisin kuin laskemalla varastoon meneva hiili ja sieltä poistuva hiili eli juuri kuin edellä esitin.
Ilvesniemen mallin mukaan 40/60 taas.
Silloin metsien runkopuun kasvu 104 Mm3 runkopuun CO2-nielu olisi 2,5*104= 260 Mtn ja hakuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu 2,5*17,2=-43 Mtn
Jarmo Kanerva laskee Suomen metsien CO2-sidonnaksi 250 Mtn.
https://kanerva.eu/fi/2477/suomen-hiilitase-lasketaan-vaarin/