Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Putinin tarinaa toistava papukaija.
This fool is trying to tell you that your country needs to ask its big neighbour first before being allowed to join any international organization.
Tuon kertoimien eroavuuden selittäisi ajallinen eroavuus:
Kun Suomessa tehdään harvennuksia 2 kertaa enemmän kuin päätehakkuita ja menetelmä on alaharvennus, joissa poistetaan keskimäärin pieniläpimittaisia puita ja jätetään elinvoimaisimmat, niin suhteethan pitäisi olla päinvastoin. Jatkuvassa kasvatuksessa, jota Lukekin suosittelee, poistuma olisi elinvoimaisimmasta päästä, joidenka massakerroin on suurin ja metsien hillinielu varmasti tuolla laskentamenetelmällä sitten romahtaisi vielä rumemmin.
Odotankin Luken laskelmia hiilinielusta sellaisesta tapauksesta, että kaikki Suomen metsät olisivat jatkuvassa kasvatuksessa.
Nyt on odotukset Luke palkinnut parissa tapauksessa. Kuinka luonnon suot ovatkin valtava ilmastopäästö metaanin vuoksi ja että kovasti hehkutettu suo-ojien tukkiminen onkin ilmaston kannalta vahingollista.
tuon laskelman puun rakennesuhteet eivät pidä paikkaansa,
Tämä oli esimerkkitapaus Visakallon hakkuutiedoista oliko ketjussa ” jatkuva kasvatus käytännössä”, jossa näin oli suhteet ja kun huomio, että kuusen oksat ovat tilavuuspainoltaan 900kg/m3, niin laskelma suurin piirtein pitää paikkansa.
Yleensä kuusikoiden muuntokerroin on korkein, mutta ei tietenkään tämän tapauksen luokkaa. Kaikkien puiden keskarvo Luken mukaan on 1,28.
Vastasin tuonne Hesarin keskusteluun näin.
Riittääkö Ilmastopaneelin nykyisen puheenjohtajan Jyri Seppälän fakta, että mahdollisuutta ostaa päästökiintiöitä muilta EU-mailta ei ole olemassa, kun todennettuja päästökintiöitä millään EU-maalla ei ole. Ja totuus on, ettei Suomi pääse hiilineutraaliustavoitteesen vuonna 2035, joten joko laki saa jäädä silleen tai se kumotaan ja tavoitetta siirretään sinne, missä se on muillakin EU-mailla, vuoteen 2050.
eli 1 m3 runkopuun omaavan metsäpuun kok.biomassa olisi 700 kg, mikä oletetulla keskitiheydellä 400 kg/m3 merkitsisi 1,75 m3:n kokonaistilavuutta rungon, latvuston ja juuriston ainespuulle. Arvona vaikuttaa uskottavalta!
Tarkistappa laskelmasi.
Runkopuuta 1m3 elävän biomassan (runkopuu,oksat, latvus, neulaset, lehdet, kannot ja juuret) kanssa on yhteensä 1/0,58= 1,72 m3. Tämän kuivapaino olisi 1,72*0,4= 0,69 tn, josta puolet on hiiltä (C) eli 0,35 tn, joka vastaa 3,67*0,33=1, 28 tn-CO2/m3(runkopuuta). Muuntoekrroin CO2-tonneiksi 1m3:lle runkputta on siis n. 1,3.
Hakkuusäästö 17,2 Mm3 sitoi siis 1,3 tn/m3*17,2 Mm3=-22 Mtn-CO2.
Ongelma tulee, kun Luke on saanut hakkuusäästölle 17,2 Mm3 vain CO2-sidontaa -13,2 Mtn ja kerroin silloin onkin 13,2/17,2=0,77 ei 1,3.
Luke kuten edellä olen sen jo esittänyt on laskenut nielun -13,2 Mtn kasvun ja poistuman erilasilla muuntokertoimilla kasvulle 1,245 ja poistumalle 1,34.
Hakkuun CO2-nielu 1,245*104= 129,5 Mtn
Poistuman CO2-nielu 1,34*86,8=116,3 Mtn
CO2-nielu 129,5-116,3=-13,2 Mtn.
Miksi nämä muuntokertoinet eivät ole sama tai tosin päin, että kasvun muuntokerroin olisi suurempi kuin poistuman.
Tätähän Lukelta kysyin näistä muuntokertoimista ja vastaus oli ”noin 0,7”.
Nyt on turvemaille lannoitusta hyvin saatavissa. Pitää olla 5 ha yhtenäinen ojitusalue ja hehtaarin lannoitus maalevityksenä amaksaa 450 e/ha ja tuki on 270 e/ha eli 180 e/ha. Minulla kohteita on ja vasta sovittiin ensi talveksi harvennushakkuun jälkeen ajourilta lannoitus parilla kohteella yhteensä 10 ha. Tälle talvelle lannoitus kiintiö oli täällä jo täynnä.
Pyydän anteeksi kommenttiani.
Lähetin tällaisen kysymyksen Luken Tarja Tuomaiselle:
Yhden esimerkki kuusileimikon (löytyy metsälehden ketjusta Hiilinielu) hakkuun biomassat olivat 1/3 (runkopuu), 1/3 (latvus ja oksat) ja 1/3 (kannot ja juuret).
Kuusen kuivatilavuuspainolla 0,37 tn/m3 1 m3-kuusipuuta sitoi hiiltä (C) 0,185 tn ja hiilidioksidia (CO2) 3,67*0,185= 0,68 tn.
Muuntorektoimeksi CO2/m3 tulee 3*0,68= 2.Miksi Suomen 2023 metsien runkopuun hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-sidonta oli vain -13,2 Mtn, jossa maapäästöt ja pitempiaikainen puutavara eivät ole mukana.
Muuntokertoimeksi tulee vain 13,2/17,2=0,76 tn/runkopuu-m3, kun se esimerkkitapauksen kuusikolla oli n. 2,0.
Jos oletaan, että kuusipuuta tuosta 2023 runkopuun hakkuusäästöstä olisi puolet, niin CO2-sidonta olisi 0,5*17,2*2=-17,2 Mtn eli enemmän kuin Luken laskemien kaikkien puulajien CO2-sidonta runkopuun hakkuusäästöstä +17,3 milj.m3.
Kysymys kuuluu miten tuo vuoden 2023 metsien hiilinielu on laskettu?Ja vastaus oli:
Hei,
kiitos mielenkiinnosta metsien kasvihuonekaasuinventaariota kohtaan.
Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli
kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7. Inventaariossa puuston
nettonielulaskelma tehdään jokaiselle pääpuulajille erikseen ja
luonnonpoistumalle, hakkuupoistumalle ja kasvulle käytetään niille laskettuja
omia biomassakertoimia. Puulaji- ja kasvupaikkakohtaiset kertoimet muuttuivat
VMI13:n ja VMI12:n välillä korkeintaan muutamia prosentteja.
Terveisin,
Juha Mikola, Tutkimuspäällikkö, Kasvihuonekaasujen monitorointi
Tarja Tuomainen, Erikoistutkija, Hiilen kierron hallintaAsian vastuuvalmistelija: Tarja Tuomainen
Mutta metsä ei voi pitemmän päälle kasvaa enemmän kuin maapohjan maksimikasvu. Tällöin maksettaisiin ”virtuaali” nielulle, joka tuhoutuu joko hakkuilla tai laholla.
Lannoittamalla metsiin voidaan saada nielua, joka maapohjan tuottoon nähden on ylimääräistä kasvua ja nielua ja siitä voi maksaa.
Kurki kyseli taas tuosta eri kertoimesta. Vaikea siihen on vastata, kun alunalkaenkaan kasvua ja poistumaa ei voi laskea samalla kertoimella. Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä. Se kerroin on sama jos hakkut ovat vakio ja pienemmät kuin kasvu.
Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä.
Luke on kyllä laskemut biomassakertoimet ja siinä ei ole mitään mieltä?
Nyt Häkkinen kertoo tietävänsä, jos hakkuut ovat vakio. Olettaan sitten että nämä hakkuut ovat vakio eli metsien kasvu 104 Mm3 ja poistuma 86,8 Mm3.
