Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Toivottavasti Hesari on tehnyt jo jutun tuosta Kärkkäisen ojitus casesta miten se päätty.
Voisi odottaa että Hesari nyt kehuisi Kärkkäisen suureksi ilmaston ja monimuotoisuuden neroksi, koska Kärkkäinen ensinnäkin poisti suon metaanipäästöt, jotka olivat moninkertaiset turpeen hiilensidontaan nähden ja lämmittivät ilmastoa. Toiseksi Kärkkäinen nyt kaappaa ilmaista lannoitusta typpi-. rikki- ja fosforilaskeuman muodossa ojitusalueelle näin kasvattaen metsien hiilinielua ja samalla vähentää ravinne, happamoitumis ja TOC ( humus) kuormitusta vesistöön ojien sammaloituessa luonnon soiden kuormituksen tasolle.
Lisäksi Kärkkäinen nosti suon monimuotoisuuutta aivan uudelle tasolle, sillä lajirunsaus metsissä on moninkertainen köyhälajiseen arvottomaan suohon nähden. Tietääkseni hömötiainen eikä liito-orava menesty suolla kovin hyvin jos lainkaan. Räkättirastasyhdyskunnallekin on tulevaisuudessa pesäpuita riitävästi ja lopuksi mikä vanha metsä sitten joskus, jota HCV-kartoittajat himoitsevat salaiseen rekisteriin.
Kiistokellarissa kyykkääjät on oma lajinsa.
Kas vain. Hurahtaneetkin kömpivät esiin koloistaan. Kukahan sitä teitäkin ruokkisi?
AJ: Tummeneminen on osittain luonnollinen kehitys jolle ei kai voida mitään. Uskoisin, että on kertaluokkaa suurempaa jos valuma-alueella on soita kuin jos on vain kivennäismaita.
Prikulleen näin on.
Keski-Suomen kumpuilevassa maastossa sadevedet pintaa valuvana vievät humusta ja ravinteita alas puroihin, jossa saattaa välillä olla suokin ja päästöt puhdistuvat tulvajärvissä ja aina parempi, että suo on vanhaa metsää kasvavaa ojitusaluetta, jossa puusto sieppaa ravinteet hiilinieluunsa ja humuspäästöt asettuvat luonnon suon tasolle.
Monesti näkee vesissä pojalähteen kohdalla tai lähteessä juuri samanlaiset kertymäkuviot rautaperäista humusta kuin mitä Metsuri-Motokuskin kuvassa on. Siitä heräsi epäilys.
Toiseksi Elyn virkamiehet eivät joko tunne lakeja tai sitten haluavat venyttää niiden tulkintaa ja herättää pelkoa metsänomistajien keskuudessa tekemällä rikosilmoituksia tapauksista jotka eivät riko lakia.
Ely on lähtenyt tähän valheelliseen luontokato ja hiilielu huumaan täydellä sydämmellä.
Kun katsoo tuota linkin kuvaa Hukkajoelta, niin näkymähän on ollut juuri tämä iät ja ajat eikä hakkuut joskus rantaan asti ole muuttanut mitään, sillä tuskin ovat olleet kilometrien mittaisia. Nythan sertit vaatii rannoille 10..20 m suojakaistan, jota voi poimintahakata. Se riittää eikä maksa mitään kenellekkään.
Väkisinhän suosta tulee vetinen kun ojat tukitaan.
Se mitä on näkynyt kuvia onnistuneesta ojien tukkimisesta, niin vesilammikoillahan ne näkyvät olevan ja niistä sitten tulee vielä vesistöön kiintoaineita vuosia kuten vasta ojitetuista suon kuivatuksisista ilman puhditusjärjestelyjä. Parempi olisi ollut jättää silleen, niin päästöiltä olisi vältytty.
Humusta on kaikissa vähänkin vettä läpäisevissä kivennäismaissa varsinkin sorassa. Humus on muodostunut metsänpohjan karikkeen hajotessa eikä siis ole aina turveojitusten kiintoaineen päästöjä. Vanha turvemaaojitus ei päästä humusta enempää kuin luonnontilaiset suotkaan. Keiteleen kuten koko Keski-Suomen vesistöjen valuma-alueella soita on vähän ja siksi suurin osa humuksesta vesitössä on muuta kuin turveojituksisilta tuevaa. Humus kuuluu luonnollisena osana reheviin vesistöihin.
https://www.betonitieto.fi/kirjasto-ja-sanasto/betonisanasto/humus.html
Metsuri-Motokuskin kuvassa näyttäisi olevan pikemminkin ruostetta kuin turpeen kiintoainetta. Olisiko noro syövyttänut jossain ylempänä jotain rautamultaa sisältävän kivennäismaan mutkaa.
Nykytila ja suojelu.
Keitele on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan hyvä, Ylä-Keiteleen osalta jopa erinomainen. Järveen kuitenkin laskee humuspitoisia vesiä (esim. Kivijärven ja Koliman vedet yläpuolelta). Veden humuspitoisuuden kasvu lisää ravinnepitoisuutta, joka edelleen kiihdyttää vesistön kasvillisuuden kasvua ja rehevöitymistä: vesi samenee ja kalakannat saattavat pienentyä. Haittaa aiheutuu niin ekologisesti kuin vesistön virkistyskäytönkin kannalta. Jotta vedenlaatu edelleen säilyisi hyvänä, tarvitaan ympäröivien kuntien yhteistyötä päätöksenteossa sekä tarkkuutta lupa-asioissa, esimerkiksi turvetuotannon osalta.Löysin tuon kuvan sivulta 11 ja kävin kommentoimassa.
Kun Paikkatietoikkunasta katselee Keiteleen valuma-aluetta ja rantoja, niin eihän siellä tahdo löytyä ojitettuja soita ollenkaan. Edes murto-osaa siitä mitä Hukkajoen valuma-alueella on. Valuma-alue on kovia maita ja turvemaita liekö 5% pinta-alasta.
Voiko Metsuri-Motokuski kertoa lähijärven nimen, josta lukijoiden kuvan sivun numeron.