Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Trumplla näkyy olevan Putinin painostuskeinot käytössä, kun sanoo Zelenkeylle, että Ukraina aiheuttaa ydinsodan, jos ei suostu rauhaan.
Jos Kurki tai joku muu
En jaksa ruveta pitkiä englannin kielisiä tutkimuksia kääntämään. Vie liikaa aikaa.
Se minulle on selvinnyt Suomen metsien hiilinielun laskusta jo riittävästi, että jostain syystä poistumassa on raskaammat puut, jotka sitovät enemmän CO2 kuutiometriä kohden tai poistumassa on biomassaa per runkopuu enemmän, jonka johdosta runkopuuna ilmoitettu hakkusäästö vastaa vain runkopuun hiilensidontaa, joka saadaan kertoimella 0,77*17,2= – 13,2 Mtn. Pelkän runkopuun ilman karikkeita CO2-kerroin on Luken mukaa 0,73 eli lähes sama.
Ruotsissa lasketaan näin.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Linkissä vuonna 2020 hakkuusäästö oli 4,5 Mm3.
Elävän puuston nielu on -5 Mtn.
Eli Ruotsissa kerroin 4,5/5= 1,1
Linkissä Ruotsin kivennäismaat näkyy olevan tasaisesti vuosittainen nielu n. -20 Mtn, mutta Suomessa se on romahtanut -10 Mtn/2000 päästöksi +1,1 Mtn vuonna 2023.
Ja sitten Ruotsissa on lisäksi kuollut orgaanien materiaalinieli, joka viime vuosina on ollut n. -17 Mtn luokkaa ja jota Suomessa ei ole lainkaan.
Ojitettujen turvemaiden määpäästöt ovat epävarmat eikä niitä pitäisi ottaa laskelmiin.
Ei taida Kurki tälle soiden ennallistamisasialle tapahtua ainakaan vähään aikaan mitään, kun on liian suuresta arvovallasta kysymys.
Nämä perusteetkin?
—Turvemaan vedenpinnan nostolla oletetaan olevan myös myönteinen vaikutus maaperän hiilitaseeseen.
Luken mukaan metaanipäästöt alkavat.
Valkeasuosta vielä, että turvetuotatoa on alueella ollut paljon ja ojitusalueet näkyvät kasvavan erinomaisesti metsää. Ilmeisesti kyseessä on Polvijärven pohjoispuolella oleva luonnon suo, joka on ojittamaton keskiosiltaan n. 20 ha, joka jo riittäisi puhdistamaan vesiä kunhan vain rajattasiin ojilla turvetuotantoalueilta leveäksi ränniksi Polvijärven suuntaan. Muun osan voisi pitää puuta kasvamassa vanhat ojat kaivamalla auki.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/1d2d9949-804c-4a0d-ad7d-0c4dd0930296
Mitä helevattua. Hyvin metsää kasvavaa suota ennallistetaan ja tehdään hiilinielusta päästö. Metsäkatoakin tulee 100 ha. Vedet tuskin puhdistuu yhtään nykyisestään, sillä luonnon soiden päästöt ovat samaa luokkaa ja maksaa vielä.
Lapinjärven koealan suurimmat puut kyllä näyttävät vähän samalta kuin suojelumetsien kuusten latvat. Ovat kuolemassa ja vaikutelma metsästä yleensäkin, että kasvu on hiipunut. Tuolla maapohjalla voisi näyttää tältäkin.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/rivi-istutusta/
Tuohon samaan kyllä kiinnitin itsekin huomiota, että puuston poistumassa pitäisi olla ainakin jaksollisessa metsässä heikommat latvukset ja juuret kuin jäävässä puustossa.
Luken mukaan metsän hiilinielu laski, kun runkopuun biomassakerroin laski latvusten osuuden pienennettyä ja että oksia ja kantoja käytettiin enemmän enrgiaksi ja karikesyöte näin aleni. Tällähän ei ole mitään tekemista metsin kasvun ja poistuman kanssa, jotka ilmoitetaan runkopuuna ja vähennyksen eli hakkuusääsästön CO2-nielu lasketaan kokonaisbiomassojen mukaan.
Ainakin yksi selittävä tekijä löytyy poistumassa, mikä nostaa muutokerrointa on että poistuman tilavuupaino olisi suurempi kuin kasvun.
Koivuahan poistetaan nopeakasvuisena taimikkovaheesta lähtien ja sen tilavuuspaino on havupuihin nähden reilusti korkeampi. Mutta koska koivunvesat ovat runkopuuna vähäinen osa poistumaa ei sen tilavuuspaino yksin voi kääntää painoa per kuutio poistuman hyväksi, kun sitten varttuneiden metsien harvennukset ovat alaharvennuksia.
mutta päästöä syntyy enemmän hakatulle puustolle, kun osa hakkuupuuston hakkuutähteestä maatuu ja ’päästää’ osan seurantavuotta, eikä hakkuupuu siten kasva koko kasvukautta.
Kuolleelle karikkeelle oksat mukaan lukien on oma varastolaskenta eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, pajonko runkopuuna ilmoitettujen kasvun ja poistuman CO2-kokonaissidonta on, joille näkyy olevan erilaiset muuntokertoimet, josta tulee 9 Mtn lisäpäästö verrattuna siihen, että kertoimet olisivat samat.
Nyt tilanne on erikoinen, koska runkopuun hakkuusäästön CO2-kerroin 13,2/17,2=0,77 on lähes sama kuin pelkän runkopuun, jolle Luke antaa muuntokertoimen 0,73.
Siis kaikki karikkeet, joita on n. 42% elävän puun biomassasta, jäävät pois.
Huomauttaisin, että metaani, riippumatta sen lähteestä, lisää ilmaston lämpöpakotetta, joten kaikki keinot sen ilmakehäpitoisuuden alentamiseen ovat tervetulleita.
Näinhän se on luonnontilasten soidenkin metaanipäästöjen kannalta.
Ojitus on poistanut metaanipäästäjä 6 milj.ha suo-ojituksilta, jotka ilman muuta pitäisi olla turvemaiden maapohjien päästölaskelmissa mukana nieluna.
