Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Trumppi vetää USAn pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja julistaa USAhan energian kansallisen hätätilan. Saksan oikeisto on luvannut rakentaa uusia maakaasuvoimaloita, jos voittaa vaalit.
USAssa on maailman suurin öljyntuottaja ja tänä vuonna on tehnyt oljyntuotannoennätyksiä, mutta siitä huolimatta öljyn hinta on pysytellyt 70..80 dollarin haarukassa, kun Opec-maat ovat vähentäneet tuotantoa. Bidenin uudet sanktiot varjolaivastolle vaikuttavat öljyn hintaan nostavasti, mutta iskee Venäjän talouteen kunnolla.
Trumppi on luvannut lisätä öljyn tuotantoa ja vaikka tämän uuden öljyn markkinoille tulo ei tapahtune kovin nopeasti, niin on spekuloitu, että Saudit voinevat rommauttaa öljyn hinnan lisäämäällä omaa tuotantoa puolustaakseen öljyviennin markkinaosuuttaan ja samalla vaikeuttaa USAn öljyn tuotantointoa.
Öljyn hinnan painuminen sinne 40..45 dollariin romahduttaisi Venäjän talouden ja tyhjentäisi Putinin sotakassan.
Toivottavasti tämä skenaario toteutuu tämän vuoden aikana.
Putinin oligarkilta synkkä ennustus Venäjälle
Oleg Deripaska uskoo Trumpin vaalivoiton tarkoittavan öljyn huomattavaa halpenemista.https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c6d487f7-9a3f-4d90-af34-250071bff876
Turvepellot ovat mukana Maankäyttösektorin Viljelysmaa-luokan laskennassa ei Metsämaan.
Tästä linkistä sivulla 45 Taulukosta 1,7 selviää monta tällaista rakenteellista asiaa.
Maankäyttösektori on jaettu 6 luokkaan.
– Metsämaa
– Viljelysmaa
– Kosteikot
– Rakennettu alue
– Puutuotteet
– Epäsuorat N2O-päästöt
Linkki: https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/51aacdd5-7d6b-49d0-9097-4c32501d122a
Nyt on lyöty sellaiset rätingit pöytään, jota voi sanoa provokaatioksi.
Tuokin linkin Saksan Lulucf-laskennan tiedot ovat prikulleen vasta jukaistun Suomen laskennan mukaisesti esitetyt eli yhteistyötä on ollut.
Ja tarkoitus on ampua alas koko Lucf-laskenta suurentelemalla päästöjä niin, että nielutavotteisiin ei yllä edes EUn kaikkein metsäismmät maat Saksa, Ruotsi eikä Suomi.
Jokainen ymmärtää, että metsien hakkuita ei tulla rajoitaamaan taloudellisita syistä, sillä hakkuiden vähentäminen lisää työttömyyttä ja laskee verotuloja ja koko EU kamppailee velkaantumista vastaan ja sotaa nielee varoja.
Metsiä tullaan hakataan enstiseen malliin.
Ruotsilla se Metsämaan vertailutasonielu oli jotain -35 Mtn-ekv 2-kertainen Suomeen nähden, jotka pitäisi saavuttaa jokaiselta vuodelta tällä vuosikymmenllä. Ei onnistu.
Sähköauton tulo ja ilmaston lämpeneminen on tosiasioita.
Ovathan ne totta, mutta lämpeneminen todisteiden valossa on suurimmaksi osaksi luonnollista. Ihmisen osuutta lämpeneminestä selitetään Korttajärven Mannin ylösalaisin kääntämällä lämpötilagraafilla.
Ainakin kaksi IPCC:tä lähellä olevaa tutkijaryhmää liitti suomalaisten tutkijoiden Korttajärven pohjamudasta kairaaman sedimenttiaineiston osaksi omaa ilmastohistoriallista malliaan.
Michael Mann, siis alkuperäisen jääkiekkomailan isä, pitää yhä kiinni väitteestään, että Korttajärven pohjalta löytyi oikea lätkämaila.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/714/
Hakkuusäästön arviolla 21 milj. m3 käyttäen päätyy lukuun 15,75 milj. tn CO2-ekv. (21 milj. m3 x 0,75 tn/m3). Ei ihan Luken lukema mutta lähellä sitä.
Kannattaa jatkaa vielä pohtimista. Hakkuusäästö on runkopuuna laskettu. Siitä puuttuvat muut puun osat kuten latvus, oksat, kannot ja juuret.
Ihmettelen vielä laskelmia.
Niin minäkin.
13,7/20,7= 0,66 eli CO2-määrä jää alle keskimääräisen runkopuun (20,7 on runkopuuta) sisältämän CO2-määrän 0.734 ja vaikka olisi lakettu alemmalla puun tilavuuspainolla, niin missä on laskettu puun muiden elävien osien sisältämä CO2 eli latvus, oksat, kannot ja juuret? Ainahan puun koko elävä biomassa on suurempi kuin vain runkopuuosan. Kuusella 2-kertainen.
Lähetin Lukeen tästä kysymyksen Tarja Tuomaiselle.
Saksan Maankäyttösektorin referaatti perusteluineen näkyy olevan prikulleen sama kuin Suomen.
Onko harrastettu yhteistyötä.
Linkki: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/51aacdd5-7d6b-49d0-9097-4c32501d122a
Kun ehkä parin vuoden päästä tiedetään, mitä EU-sanktioita puuttuvista hiilinieluista mahdollisesti tulee, voidaan miettiä mitä tehdä.
No ei mene hiilinielujen kanssa Ruotsissakaan hyvin.
Metsien kasvu on Suomen luokkaa vähän yli 100 milj.m3/v ja hakkuut suurempia kuin Suomessa. Jos oikein ymmärrän näistä linkeistä, niin Ruotsissa hakkuut olivat 20 milj.m3 suuremmat vuonna 2023 kuin Suomessa.
https://nordicforestresearch.org/wp-content/uploads/2023/06/Nordisk-skogsstatistik-2023-mindre.pdf
https://www.skogsstyrelsen.se/en/news/sharp-decrease-in-fellings-in-2023/
Kai nuo Visakallon kuusikon eri osat on määritelty painon mukaan.
Maaperän hiilestä Luken nykyisistä laskelmissa puuttunee suurin osa.
Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella. Eli nämä määperän hiili korreloi maanpäällisen metsän hiilimäärää 40/60 suhteessa.
Periaatteella 40/60 laskien Suomen 2023 hakkuusästön 17,2 milj.m3 runkopuuta CO2-sidontakerroin on jotain 2 eli Suomen metsien CO2-sidonta todellisuudessa oli n. -35 Mtn.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Tuo haskkuusäästön 17,2 milj.m3/2023 CO2-nielu -13,2 Mtn on vielä suurempi mysteeri kuin maapäästöt +14,3 Mtn-ekv ja päästö oli +1.1 Mtn-ekv. Miten se lasketaan?
Tuo hakkuusäästö tarkoittaa pelkkää elävää runkopuuta eli tukkia ja kuitupuuta elävissä puissa plus muu pienmpi runkopuu, joka tulee kaikista 1,3m korkeammista taimistakin.
Hakkuusäästö 17,2 milj.m3 ei siis sisällä elävää latvusta, oksia eikä kantoja.
Yhdessä kuutiossa (1m3) runkopuuta hiiltä (C) on 200 kg. Se kerrottuttana 3,67 saadaan yhden kuutiometrin puutilavuuden CO2-sidonta, joka on 3,37*0,2= 0,734 tn.
Luken mukaan Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön CO2-sidonta on samaa luokkaa, mitä yksin runkopuu sitoo 0,734*17,2 =-12,6 Mtn.
Miksi ei mukana ole eläviin latvuksiin, oksiin, kantoihin ja juuriin sitoutunut CO2?
Visakallon hakkuussa kuusikossa suhteet olivat 1/3 (runkopuuta), 1/3 (latvuksia ja oksia) ja 1/3 (kantoja ja juuria)
Tällaisessa kuusikossa 2/3 osaa hiilestä on muissa puun osissa kuin runkopuussa.
