Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mönkkönen sanoo, että tutkimuksiin perustuen kaikki me tiedämme, että vanhojen metsien puute ja vanhojen puiden vähyys on keskeinen syy että meillä on niin paljon uhanalaisia lajeja.
Sitten hän esittää kuvan, jossa Etelä-Suomen vanhojen metsien määrä on laskenut 1990-luvun 5 %:sta nykyiseen vajaaseen 4 %:een.
Sekin tieto on olemassa, ettei metsälajien uhanalaisuus ole kasvnut 30 vuoteen yhtään vaan pysynyt ennallaan, vaikka vanhojen metsien määrä on laskenut Etelä-Suomessa 1 prosenttiyksikön. Tosin tuo tieto koskee koko Suomea.
Mönkkönen antaa ymmärtää, että vanhoisssa metsissä on lajeja paljon enemmän kuin talousmetsissä. Hän sanoo, että lajien määrä vaarantuu, jos luontaisten metsien määrä laskee alle 20% metsäalasta, mutta siitä nyt ei ole ilmeisesti tutkimusta missään, kun sellaisia ei esitetä.
Martikainen taitaa olla ainoa, joka on raottanut vähän tätä vanhojen metsien lajimääräsalaisuutta tutkimuksessaan kovakuoriaislajeista, joita vanhoissa kuusikoissa löytyi 553, kun kovakuoriaislajeja kaiken kaikkiaan Suomen metsissä on Lajitietokeskuksen mukaan 1618 lajia, joka vastaa 1/3 osaa kaikista kovakuoriaislajeista, jonka Siitonen vielä vahvistaa omalla lausunnollaan. Lisäksi Taulukko 5 vihjaa samaa, sillä miksi ensisijaisten lajien arvioitu määrä vanhoissa metsissä on vain 1/10 osa muiden lehtometsien arvioiduista. Jos vanhoissa metsissä lajeja on enemmän, luulisi että niitä olisi arvioitukin enemmän. Tietenkin talousmetsiä on paljon enemmän pinta-alaltaan ja niistä yhden satunnaisen hehtaarin vertailu yhteen hehtaariin vanhaa metsää, antaa varmasti tulokseksi, että vanhassa metsässä on enemmän lajeja. Ehkä Mönkkönen vertailee talousmetsiä ja vanhoja metsiä tällä tavalla, mutta kuitenkin kaikesta päätellen talousmetsien kaikkista satunnaisista hehtaareista yhteensä löytyy enemmän lajeja kuin vanhoista metsistä.
Annika Kangas hallituksen metsäasiantuntijaksi ilmasto- ja lunnonsuolelupolitiikassa, niin hallituksen ei tarvitse tehdä mitään uusia linjauksia nykyiseen harjoitettuun metsälalouspolitiikkaan. Oliko tämä huomio 30% suojelutavoitteesta myös Kankaan, että se on jo lähellä, kun huomioidaan kitumaat, jotka puuston vähäisyyden vuoksi jäävät hakkuiden ulkopuolelle.
Metsien parhaat kasvuvuodet voi kyllä ulottaa 70 vuoteen ainakin kuusella sille sopivalla kasvupaikoilla.
Seppo Vuokko: Yksi asia on jo todellisen tiedon kätkeminen kirjallisuusviitteiden taakse. Ei tavallinen lukija jaksa tai edes voi kaivaa esille kaikkia julkaisuja, joihin tekstissä vedotaan. Aivan ilmeinen tarkoitus on saada eduskunta ja hallitus hyväksymään luontopaneelin ehdotukset sellaisinaan siksi, etteivät poliitikot ehdi paneutumaan asiaan eivätkä ymmärrä mitään mutta eivät myöskään rohkene tunnustaa asiantuntemattomuuttaan. Minulle kyllä tulee mieleen, etteivät kirjoittajatkaan ymmärtäneet asiaansa.
Oikein naurattaa, sillä näinhän se on, että kukapa ministereistä nyt niin perehtyneitä näihin luontoasioihin olisi ja ovat siksi höynäytettävissä.
Ja tässä Vuokko vielä jatkaa ja kutkuttelee nauruhermoja.
Valitettavasti mikään Luontopaneelin väitteistä ei ole tutkimuksin oikeaksi osoitettu, ei 30 prosentin suojelutavoite, ei luonnontilaisten tai vanhojen metsien erityisen suuri monimuotoisuusarvo eikä edes luontokato. Mietintö antaa käsityksen, että ilman lisätoimia metsien luonnontila aina vain huononisi ja kaavion sivulla 8 mukaan johtaisi suorastaan metsien häviämiseen.
Kysyin Ulla-Maija Liukolta Punaisen kirjan Taulukosta 5 ja sain tiedon, että Punaisen kirjan verkkopalvelussa, välilehdellä Julkaisut ja lataukset/ Tiedostolatauksia, pitäisi löytyä excel-taulukko kaikista metsälajeista, joista voisi rajauksilla löytää nuo ”muiden metsien” ensisijaiset lajit. Minä en sitä sieltä löytänyt.
Pitänee vähän peruutella.
Kävin läpi näitä vanhojen metsien lajeja, kun Lajitietokeskus on ne yksilöinyt ja ensisijaiset ja toissijaiset elinympäristöt ovat niiden arvioissa. Esimerkiksi vanhojen lehtojen laji Vaihtolymykäs (LC) ja sen ensisijainen elinympäristö on tietenkin MI,v= vanhat lehdot ja toissijainen Mk,v=vanhat kangasmetsät eli vanhoista lehtolajeista 387 n. 150 elää vanhoissa kangasmetsissä. Samoin vanhojen kangasmetsien lajeista 881 noin n. 300 (1/3) esiintyy myös vanhoissa lehdoissa.
Punaisen kirjan taulukon 5 muiden metsien lajeja ”muut lehdot 2477 lajia” ja ”muut kangasmetsät 3149 lajia” ei ole ryhmänä listattu, joten niiden toissijaiset elinympäristöt eivät ole tiedossa.
Mutta jos niistä laskisi tällaisen arvion, että puolet lajeista esiintyy ensin luokkansa vanhoissa metsissä ja ja sitten puolen vielä esiintyvän myös muiden lehtojen ja muiden kangasmetsien kesken, niin vanhojen metsien lajimäärät jäävät sinne puoleen muiden metsien lajimääristä.
Tuo on kyllä enteellistä, että sieltä monimuotoisuuden kehdoista vanhoista metsistä löytyi niitä näiden elinympäristöjen ensisijaisia lajeja vain 1/10 osa muiden metsien ensisijaisista lajeista.
Eipä juuri mitään uutta. Aika syvältä savea nostetaan pintaan 4 metristä. Minä olen kaivanut 2 metriin turvekerroksen ollessa metrin luokkaa. Onhan tuota kivennäismaan nostoa tullut harrastettua jo 10 ha verran. Punainen savi turvepelloille ja turve savimaille ovat olleet peltojen kasvukunnon parannusmenetelmiä ja ovat vieläkin. Matalan turvekerroksen alle 1m piilottaminen turvepelloilla pohjaveden alapuolelle isolla kaivurilla yhden ha verran, ei vaadi mitään mahdottomia. Soiden pohjat on monenlaisia. Parasta on pehmeät punainen savi ja hiesu ja heikompaa kova vihertävä siltti.
Lajitietokeskuksen ja Punaisen kirjan vanhojen metsien erityispiirre/ indikaattorilajit on kirjattu samalla tavalla, mutta lajitietokeskuksen listaus on kattavampi.
Aki Ikonen taitaa olla oikeassa.
Kysymykseeni Ympäristöministeriöön
Vanhoissa lehdoissa on arvioitu 246 lajia ja Muissa lehdoissa 2477 lajia. Esiintyvätkö nuo Vanhojen lehtojen lajit Muissa lehdoissa ja päinvastoi, että Vanhoista lehdoista löytyy myös muiden lehtojen kaikki lajit? Vai onko niin, että vanhoista lehdoista löytyy vain nuo 246 lajia? Sama juttu Kangasmetsissä?
Ja sain Esko Hyväriseltä arvoituksellisen vastauksen ”Viittaamanne taulukon 5 luvuissa ei ole päällekkäisyyksiä. ”
Oikea vastaus olisi ollut ” kyllä kaikki lajeista riippuen (poikkeuksena kovakuoriaiset) nuo 2477 periaatteessa esiintyvät myös vanhoissa metsissä, mutta nämä 246 lajia esiintyvät ainoastaan vanhoissa metsissä ja lisäksi monet lehtolajit voivat esiintyä muissakin elinympäristöissä kuten kangasmetsät, suot, perinneympäristöt, kalliot.”
Kovakuoriaislajit ovat sitten poikkeus, sillä Martikaisen tutkimuksessa vanhoissa kuusikoista niitä löytyi vain 553 ja kovakuoriaislajeja on kaikkiaan kaikissa metsissä 1741.
Pohjoisilla leveysasteilla (ei vain Suomessa)vesistöt ruskettuvat siksi, että kesien lämmettyä pidentynyt roudaton aika ja lisääntyneet sateen irroittavat maaperästa humusta eikä mikro-organismit ehdi puhdistaa niitä nopeutuneen virtauksen vuoksi.
Viime vuosikymmeninä liuenneen orgaanisen aineksen määrät ovat nousseet järvissä Ruotsissa ja muualla Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.Yksi vaikuttaneista tekijöistä on lisääntynyt sademäärä ja lisääntynyt valuminen maasta.Veden viipymäaika järvissä lyhenee ja mikro-organismeille jää vähemmän aikaa humusaineiden hajottamiseen.Järvet muuttuvat näin entistä konjakinvärisemmiksi, sanoo Uppsalan yliopiston limnologian professori, professori Lars Tranvik.Lue lisää järvien tärkeästä roolista hiilikierrossa ja tulevista ilmastomalleista. Ruskeiden järvien takana oleva kemia
Linkki: https://www.extrakt.se/darfor-blir-svenska-sjoar-brunare-och-svarare-att-rena/
