Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Puulla ja turpeella taitaa olla yhtä suuret päästöt tutettua enegiayksikköä kohden ja ovat samat verrattuna kivihiileen, joten turpeen käyttö ei poikkea puunkäytöstä, sillä suopohja säilyy uusiutuvana, kun laitetaan metsää kasvamaan. Kivihiilellähän ei näitä uusiutuvuuden mahdollisuuksia ole,

Jos joku polttoaine ei kuulu metsään niin sen voi siten poistaa siitä päästöjutusta.

Polttoaineet kuuluvat energiasektorille.

Eikö Tukholmakin lämmitä hakkeella. Suomessa hakkeen köyttö taitaa loppua, sillä kohta kaikki kattilat lämmitetään sähköllä.

Suomen metsämaan hiilinielu Ruotsin mallilla laskettuna 2023. Ruotsin metsien kasvu on vähän korkeampi n. 108 Mm3 ja Suomen 104 Mm3 ja taitaa olla kasvullista metsämaata vähän enemmän. Kokonaispuusto on korkeampi ja siksi käytän kerrointa kerrointa 0,9,
– elävä puusto 1,1*17,2 (Suomen hakkuusäästö 2023)= -19 Mtn. Kerroin 1,1 tulee Ruotsin 2020 hakkuusäästön 4,5 Mtn ja sen CO2-sidonnan -5 Mtn suhteesta 5/4,5=1,1.
– kivennäismaat -0,9*19 (Ruotsi linkistä alla)= -17,1 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali -0,9*17 (Ruotsi linkistä) = -15.3 Mtn-ekv.

Yhteensä -19-17,1-15,5= -51,6 Mtn-ekv. Ruotsissa nämä kolme metsämaan nielun varastoa ovat yhteensä (linkki)= – 39 Mt

Kun vähentää näistä metsämaan nieluista maapäästöt, jotka Suomessa olivat +14,2 Mtn-ekv ja Ruotsin +8 Mtn-ekv saadaan

Suomen metsämaan nieluksi -51,6+14,2= -37,4 Mtn-ekv ja

Ruotsin metsämaan nieluksi -39+8=-31 Mtn-ekv

Luken mukaan vuoden 2023 metsämaa oli päästö +1.1 Mtn-ekv.
Eroa Ruotsin mallin mukaan laskien hiilinielulle tulee käsittämättömät  -38,5 Mtn-ekv.

Kommenttina vielä, että Luken tutkija Ilvesniemen mukaan Suomen  ojitettujen turvemaiden päästöt +14,2 Mtn-ekv ovat niin epävarmat, että ne pitäisi jättää pois laskelmista pois. Eli näitä maapäästöjä ei tarvitse vähentää nielusta, joten Suomen metsänielu olisi noin – 51,6 Mtn-ekv, joka vastaa jo kaikkia Suomen nykyisiä päästöjä.

https://yle.fi/a/74-20140329

Suomi oli jo hiilineutraali Ruotsin mallilla laskettuna vuonna 2023.
Ruotsin metsien kasvu on vähän korkeampi n. 108 Mm3 ja Suomen 104 Mm3 ja molemmilla on suurin piirtein saman verran kasvullista metsämaatakin. Kokonaispuusto on suurempi ja siksi käytän kerrointa 0,9.

– elävä puusto 1,1*17,2 (Suomen hakkuusäästö 2023)= -19 Mtn. Kerroin 1,1 tulee Ruotsin 2020 hakkuusäästön 4,5 Mtn ja sen CO2-sidonnan -5 Mtn suhteesta 5/4,5=1,1.
– kivennäismaat -0,9*19 (Ruotsi linkistä alla)= -17,1 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali -0,9*17 (Ruotsi linkistä) = -15.3 Mtn-ekv
Yhteensä -19-17,1-15,5= -51,6 Mtn-ekv. Ruotsissa nämä kolme metsämaan nielun varastoa ovat yhteensä (linkki)= – 39 Mt

Kun vähentää näistä metsämaan nieluista maapäästöt, jotka Suomessa olivat +14,2 Mtn-ekv ja Ruotsin +8 Mtn-ekv saadaan

Suomen metsämaan nieluksi -51,6+14,2= -37,4 Mtn-ekv ja

Ruotsin metsämaan nieluksi -39+8=-31 Mtn-ekv

Luken mukaan vuoden 2023 metsämaa oli päästö +1.1 Mtn-ekv.
Eroa Ruotsin mallin mukaan laskien hiilinielulle tulee -38,5 Mtn-ekv.

Kommenttina vielä, että Luken tutkija Ilvesniemen mukaan Suomen ojitettujen turvemaiden päästöt +14,2 Mtn-ekv ovat niin epävarmat, että ne pitäisi jättää pois laskelmista pois. Eli näitä maapäästöjä ei tarvitse vähentää nielusta, joten Suomen metsänielu olisi noin – 51,6 Mtn-ekv, joka vastaa jo kaikkia Suomen nykyisiä päästöjä.

Ruotsin laskelma löytyy netistä haulla: ”Analyysi: Saiko Ruotsi itselleen jättimäisen hiilinielun rajuilla metsähakkuilla”.

Luke ei vastaa kysyttäessä oikeastaan mitään.

Metsien hiilinielulaskennassa kanattaa kiinnittää huomioita eroihin Ruotsiin nähden. Suomessahan raportoidaan kivennäismaiden nielu, joka oli 2023 päästö +1,1 Mtn-ekv ja Ruostsissakin se näkyy olevan. Ruotsin kuolleen orgaanisen materiaalin vastaavaa luokkaa Suomessa ei sitten ole.

Ruotsin kivennäismaanielu ja karikenielu on pysynyt koko mittausajan samana, Vain hakkuusäästön nielu on vaihdellut. Maapäästötkin ovat pysyneet samoina ja ovat oleet n. 8 Mtn luokka ja lienevät suhteessa Suomen päästöihin n.+14 Mtn-ekv aika oikeat.

https://yle.fi/a/74-20140329

Hakkuujalosteiden ei luulisi vaikuttavan tässä kohtaa, koska niillä on oma puutuotteiden hiilinielu hwp.

No ei tietenkään vaikuta, kun tässä vähennetään kasvun ja poistuman sitoma CO2. Hakkutähteiden karikesyötösta lasketaan varaston muutosten kautta nielulisät tai päästötja  samon puutuotteiden nieluvaikutus lasketan varastomuutoksista.