Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vuokko: Suomen oloissa hiilen sidontaa rajoittaa ilmasto. Merkittävästi kasvit sitovat hiiltä vain kesäkuukausina
Ruotsissa keskimäärin lienee paljon pitempi kasvukausi, mutta metsien kasvu viime vuosina on olut lähellä Suomen tasoa.
Kun katsoo tuota Ruotsin metsämaan nielun kehitystä vuodesta 1991 lähtien, niin kivennäismaan nielu ja kuolleen orgaanisen materian nielu, ovat olleet kasvussa koko ajan. Vain hakkuusäästön nielu on vähentynyt lähes nollaan.
Suomessa taas kaikki metsänielut ovat hävinneet.
Eli laskelmat eroavat toisistaan suorastaan käsittämättömän paljon.
Ruotsin tavalla lasketun ”Suomen on jo hiilinielu” esitteleminen näkyy viilentävän hyvin näitä kuumentuneita Hesarin keskusteluja.
Joo kyllä 1990-alun lamassa punapääoma tuhosi itse itsensä ja tuhosi kaikkien muidenkin pääoman. Työttömiäkin tuli 600 000. Pyöristettynä voisi puhua noin miljoonasta työttömästä.
Erinomaisia uutisia. Trump tulleillaan ja Musk itse puheillaan ovat aiheuttaneet Muskille kymmenien miljardien tappiot Teslan kurssin romahdettua puoleen runsaassa kuukaudessa. Yhteensä 800 miljardia Teslan arvosta on kadonnut. Muskin kantorakettikin räjähti. Liekö enää tienestejä muita kuin Puolan maksamat 50 milj./v Ukrainan Starlikistä.
Tämä vasta hyvä uutinen. Saksassa Teslojen myynti romasti 2/3 alku vuonna, kun Musk sekaantui Saksan vaaleihin kannattamalla Saksan venäjämyönteistä AfD uusnatsipuoluetta.
Onko kouluissa talousoppitunteja ollenkaan? Kyllä sitä taloustietoa pitäisi antaa jo peruskoulusta lähtien.
Uusi oppikirja koululaisten taloustiedon nostamiseksi voisi olla nimeltään.
”Kuinka Suomen beljakovilainen ay-liike on historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä”
Jos jossain törmäätte sanaan ”beljakovilainen”, se on minulta lähtöisin.
Keskustelin Kauppalehden keskustelupaltalla taloudesta nimimerkillä ”Tolkka” 2000 ja 2010-luvuilla.
Sitä lisäkasvua ei kuitenkaan ole paljoa hakattu.
Metsien kasvusta neljännes on turvemailla ja sielläkin hakataan. Kantojahan jää karikkeena maahan koko ajan aina enemmän.
Ruotsissa on yksi metsämaanielun varastoluokka enemmän sijoittaa näitä kantoja. Heillä on kivennäismaan lisäksi luokka ”kuollut orgaaninen materia”. Siellä näkyy olevan Ruotsin toiseksi suurin metsämaan nielu vuonna 2023 -17 Mtn-ekv.
Ymmärtäisin, että Ruotsin ”orgaaninen maaperä” CO2-päästö =+7 Mtn vastaisi Suomen DOM+SOM turvemaita ja siellä CO2-päästöä +11,6 Mtn.
Täältä näkee Suomen metsämaan nielujen varastoluokat sivu 45:
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Häkkinen varmasti puhuu nyt luonnon metsien kannoista, joita tietenkään ei synny, kun samat puut elävät metsissä satoja vuosia.
Miksi Siuko Taavin talousmetsien hiilinielun laskelmassa kannot eivät olisi mukana?
Onhan kannot nyt vähän pitempi ikäisiä kuin neulaset ja varsinkin tervaskannot ovat ikuisia.
Siuko Taavi: Valtakunnan metsien viides inventointi, VMI5 laski Suomen tuulissa 1967 huojuvan 1448 milj. m3 puuta ja VMI13 vuonna 2021 ynnäsi 2552 milj. m3. Puuvarasto kasvoi 54 vuodessa 1104 milj.m3., keskimäärin 20,4 milj. m3/v. runkopuuta. Lisäten siihen kannot, juurakot oksat, latvukset jne., arvioidaan biomassan määräksi noin 35 milj. m3/v mikä sitoi 51 milj. t/v CO2 ekv.
Näkyy Siuko Taavi laskeneen Suomen metsien hiilinielua Ilvesniemen periaatteella 40/60 kertoimella 2,5*runkopuu-m3-määrä.
Hakkine:On aivan varma, että talousmetsäväiitämillä ei tuohon päästä.
Ei tietenkään päästä. Vanhoissa metsissä on samat puut satoja vuosia ja karikettakin on vain neulaset ja lehdet, sillä maahan tippuvat uusiutumattomat oksat ovat neutraali kairike.
Talousmetsissä tulee jatkuvan karikelisäyksen neulasten ja lehtien lisäksi 15..20 vuoden välein oikein karikeryöppy hakkuissa latvuksista, oksista, kannoista, juurista ja yms.
Hakkine:Joka 15 vuosi poistettava puusto 90 m3/ha vastaisi vuosikasvua 6 m3/ha. Jotta ne muutkin puut kasvaisivat niin vuosikasvun pitäisi olla paljon isompi. Oletusarvoilla sain vuosikasvuksi 11,5 m3/ha.
Tuo on paras todiste sille, että JK:n tukkisaanto asettuu pitkässä juoksussa jonnekkin 3…4 m3/v ja kokonaiskasvu 5..6 m3/v ja lopputuloksena kuusettuu. Tuo Lapinjärven koealan metsä kolmannen harvennuskerran jälkeen ei kyllä näytä siltä, että kasvaisi 12m3/v. Paremminkin voisi jo miettiä uudistamista.
Näyttää samalta kuin Paljakan suojelualueen kuusikko katsottuna näkötornista.