Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mutta käynee todisteeksi. Tuossa Kärkkäisellä on ollut avosuotakin, joka voisi olla märkää saranevaa sitä pahinta metaanin päästäjää.
Suomen nykyiset luonnontilaiset suot 4 milj.ha ovat ovat Luken mukaan seuraavan 100 vuotta metaani- ja tuppioksiduulipäästö +13,6 Mtn-ekv ja CO2-sidonta -4,2 Mtn, jotka summattuna antaa +9,5 Mtn-ekv päästön.
Eli luonnon suon ojittaminen on aina ilmastoteko.
Löytyy netista haulla ”Miten Suomen kasvihuonekaasuinventaarion tulokset muuttuisivat, jos ojittamattomien soiden päästöt ja nielut raportoitaisiin?”Artikkelista:””””Ojitusten vaikutuksesta ravinne- ja kiintoainepäästöihin on olemassa vahva tutkimusnäyttö, avi korostaa päätöksessään.”””
Tarkoittanee, että avilla olisi joku Luken tekemä tutkimus, jossa ojitus aiheuttaa nuo päästöt. Ei siis ole olemassa tämän tapauksen tutkimusta, sillä tuskinpa katselukäyntiä kannattaa Avinkaan ruveta väittämään tutkimukseksi.
LUKElla on kyllä tutkimuksia ja tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Jo ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3..4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavatkin typpeä, joka menee tietenkin ojitusalueiden puiden kasvuun ja lisää metsien hiilinielua.
Suomen 34 milj.hehtaarin maa ja vesipinta-alalle tulee sitten suoraa typpilaskeumaa 2 kg/ha/v mukaan 68 000 tn/v. Sisävesille suoraa typpilaskeumaa 2kg/ha*3,1 milj.ha = 6200 tn/v.
Kivennäismaametsien vesistövaikutus on 1,3..1,5 kg/ha typpeä, joka ei nyt paljon poikkea ojitettujen soiden päästöistä.
Fosforipäästöjä tulee ojitusalueilta 580 tn/v, joka vastaa 0,116 kg/ha/v, joka on aivan mitätön.Kärkkäisen ei kannata hakea ojitus lupaa eikä maksaa mitään sakkoa, vaan katsoa mitä Avi tekee. Jos haastaa oikeuteen, niin Kärkkäinen voittaa.
Yhteenveto:
1: Ojitus on ollut ilmastoteko
2. Tutkimukset osoittavat, että ojitusalueet puhdistavat ilmasta tulevia typpipäästöjä ja fosforipäästöt ovat mitättömät luonnon soiden luokkaa.Loppulausunnossaan-ensin ojitus on aina ilmastoteko ja vesipäästöt ojitusalueet puhdistavat ilmasta tulevaa laskeumaa – Kärkkäinen voisi ottaaa pienen pussin takustaan ja sanoa arvatkaapa Avin herrat, mitä tässä pussissa on – tässä pussissa on ne fosforipäästöt hehtaarille mitä niistä Suomen 580 tonnin fosforipäästöistä tulee hehtaarille ja heittää pussista vehnäjauhot 100g ilmaan.
Tätä ei ole julkaistu eikä varmasti julkaista.
Martti Nurmi:”Me pilaamme vesistömme. Kansallisomaisuutemme on hulevesien viemärijärjestelmä.”
Vesi piste fi karttapalvelusta voi katsoa Suomen pintavesien luokat ne ovat ovat joko erinomaisia tai hyviä.
Metsälehden lukijoiden kuvista voi käydä katsomassa hanaveden, Hukkajoen, Oulujärven kirjoittajan lähijoen (jonka valuma alue on 90%sti ojitettua) veden värin tänä syksynä tulvasateiden jälkeen. Hukkajoen veden väri on sama kuin lähijoen ja Oulujärven vesi on lähes hanaveden luokkaa.
Metsälehdessä keskustellaan juuri näistä Hesarin esille ottamista ilmasto-ja luontoaiheista ja jos täällä ei julkaista kommentteja, niin ne kannattaa käydä lukemassa Metsälehden keskustelupalstalta.Vastasin Aki Ikoselle tuohon viimeiseen, mutta ei jukaistu.
Aki Ikonen kirjoitti:”””Edellenkään lajitietokeskuksessa tai punaisessa kirjassa ei ole puupelto tai talousmetsä elinympäristöä.”””
Tämä on vaikeaa keskustelua, kun minun vastauksiani Aki Ikoselle ei julkaista.
Mitä sinä luulet Taulukon 5 näiden Muiden metsien olevan, jos ne eivät ole puupeltoja ja talousmetsiä?
Kertoisitko?
Aki Ikoselle jostain syystä ei näy nyt sopivan Taulukon 5 totuus, jota olen postannut tänne aina kun joku nostaa puupeltojen heikon monimuotoisuuden esille, joka edelleen on ja pysyy totuutena, että puupellot eli talousmetsät ovat ensisijaisena elinympäristönä 8277 lajille, kun taas vanhat metsät ovat vain ensisijainen elinympäristö 1163 lajille. Tämänhän Taulukko 5 kertoo.Aki Ikonen:”””Kaiki em yleiset elinvoimaiset lajit on kyllä listattu kangasmetsien, lehtojan tai metsien elinympäristöihin. Miksi mainitsemani lajit eivät ole vanhojen metsien listoissa, kun olet vastannut tähän kysymykseeni, katsotaan seuraavat vaikka 10 lajia.”””
Aki Ikonen: ”””Mitä luulet minun hakevan kommentillani sinun aina samaan virheelliseen väitteeseen, että punaisen kirjan sivun 43 taulukon 5 perusteella voisit päätellä vanhojen metsien lajien kokonaismäärän?”””Sinä voit pohtia noita asioita ihan itse ja kertoa ne vanhojen metsien lajien lukumäärät tänne, sillä se ei nyt liity mitenkään tuohon Taulukon 5 totuuteen, jonka taas tuossa edellä kertasin eli lajien ensisijaiset elinympäristöt.
”Vanhoissa metsissä muita sukkessiovaiheita runsaslajisempia eliöryhmiä on lahopuusta riippuvaisten saproksyylien lisäksi monia muitakin, esimerkiksi elävien puiden rungoilla kasvavat epifyyttijäkälät sekä puiden mykorritsasienet. Pelkästään tai pääasiassa vanhoissa metsissä esiintyviä metsälajeja on useita tuhansia.”
Epifyyttijakälät löytyy Lajitietokeskukselta ”Jäkälät ja sienet” rajauksilla: Uhanaisuusluokat CR, EN, VU, NT ja LC— MI= Lehdot— v= vanhat metsät.
Ja niitä on 109.
Mykorritsasienet ovat tuossa 109 lajin määrässä.
Jos poistaa rajauksen v=vanhat metsät, niin lehdoissa on 1230 lajia näitä ”Jäkälät ja sienet”.
Ja totta on, että metsissä(M) on paljon ”tuhansia” näitä lajeja ”Jäkälät ja sienet” yhteensä 3300 lajia kaikista metsälajeista 10320.
Voisiko noissa merkinnöissä olla ensin ensisijainen elinympäristö ja puolipisteen jälkeen toissijainen jossa lajia myös tavataan?
Lajille ensisijainen elinympäristö tulee tuosta v=vanhat merkinnästä.
Elinypäristömerkkien selitykset ovat Punaisessa kirjassa.
M=metsät, Mk=kangasmetsät, Mkv= vanhat kanagasmetsät, MI=lehtometsät. MIv(myös kuusivaltaiset)= vanhat lehtometsät.
Ymmärtäisin, että lajin ilman lisämääreitä ensisijaisen elinympäristön merkit ovat: M= kaikki metsät, Mk= kaikki kangasmetsät ja MI= kaikki lehtometsät. Jos tulee lisämääreitä perään esim v, niin ensisijainen habitaatti on vanhat lehdot tai k-metsät.
Osaako kukaan kertoa miten tuosta Excel talukosta löydetään Taulukon 5 vanhojen lehtojen lajit n. 350 lajia, niin ollaan jo pitkällä?
Kun avaa ”Tiedot” ylävalikosta ja napauttaa kahdesti ”Suodata”, niin 35 000 lajin elinympäristöt ja uhanalaisuusluokat tulevat näkyviin, mutta ei itse lajeja tule näkyviin. Pitäisi osata valita lajiryhmiä esim ”vanhat lehtometsät.”
Näin pitkällä ollaan.
PS. Voisiko joku lajitieto-osaaja kommentoida lajimääriä monimuotoisuuden mittarina eri ikäisissä metsissä, niin saataisiin piste Aki vs. Eero -väittelylle? Lainaan paremman selvityksen puutteessa saamani tutkijakommentin.
Sain Ulla-Maija Liukolta tällaisen Excel-taulukon, josta myös Taulukon 5 Muiden metsien lajit löytyvät. Pitäisi vain osata kaivaa tieto tästä Excel-taukosta, jossa on n.42000 lajia listattuna. Nuo vanhojen metsien lajithan löytyy niin Punaisesta kirjasta kuin Lajitietokeskukseltakin.
Siis tuo Muiden metsien lajien listaus olisi hyvä saada, että sieltä voisi poimia niiden lajien toissijaiset elinympäristöt eli kuinka paljon niistä lajeista menee vanhoihin metsiin ja sekoittuu keskenään lehtojen ja kangasmetsien Muiden metsien kanssa.
Tuolta Vanhoista lehdoista ei löytynyt yhtään lajia, jotka kävin läpi ja jonka toissijainen elinympäristö olisi Muut lehtometsät ja näinhän pitikin olla, kun se tieto tuli Ympäristöministeriöstä ettei vanhojen ja muiden lehtojen listatuilla lajeilla ole päällekkäisyyksiä.
Vai mitä nuo esimerkiksi Ruskolehtojäkälän (NT) elinympäristöt sitten tarkoittavat?
Ensisijainen elinympäristö : Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset); v – vanhat metsätEli tarkoittaako tämä ilmaisu vain Vanhat lehtometsät? Näin oletan.
Toissijainen; Mk – kangasmetsät; v – vanhat metsät ;
Eli tarkoittaako vain vanhat kangasmetsät?
Ip – puistot, pihamaat ja puutarhat
Onko sitten niin, ettei Muista lehtometsien lajeistakaan n. 2500 mene vanhoihin lehtoihin toissijaisena elinympäristönä, kun Taulukon 5 lajeilla ei ole pällekkäisyyksiä?
Lajien_uhanalaisuusarviointi_<wbr />2019_v2_17052019.xlsx
Elikkä tärkein laatuun vaikuttava tekijä on kasvupaikka ei se onko puusto syntynyt luontaisesti vai istutten. Räkämäntyjä ne on luontaisetkin männyt liian rehevällä maalla harvassa kasvaneet.Makarov on tuossa oikeassa.
Makarov on tuossa niin oikeassa. Liika typpi viivyttää männyn kasvua niin, ettei se ehdi puutua jäykäksi ja menee talveen narun notkeana taimena, jota lumi taivuttelee mutkille vuosien mittaan. Lisäksi pääsilmu ei aina kestä talvea vaan kuolee ja alemmat oksat reagoivat tekemään uutta latvaa ja siitä tulee oksainen. Näin se räkämänty syntyy.
Arto Miettinen:””” Tilalle tulee istutetun puupellon hyvin yksipuolinen lajisto. Itsekin metsänomistajana tiedän tämän varsin hyvin.”””
Et tunnu kovin hyvin tietävän. Puupellot ovat ensisijaisena elinympäristönä metsien listatuista lajeista n. 80%:lle eli nämä puupellot sopivat näille lajeille parhaiten.
Läetin eilen tämän julkaistavaksi, mutta ei julkaistu.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010816483.html
Nyt saanee Putin odotella Trumpin soittoja vähän pitempään.
Trumpin valinta puolustusministeriksi on Pete Hegseth, joka Putin-mielisen Fox-kanavan ällistykseksi sanoo haastattelussa:
Hänen mukaansa Ukrainalle pitää toimittaa sen tarvitsemia aseita nopeammin ja laajemmin kuin presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana.
– Heidän pitää pystyä pysäyttämään Putinin joukot ja myös työntää venäläisiä takaisin. Siinä luultavasti kestää kauan, ja se tulee olemaan veristä, mutta nämä asiat ovat nähdäkseni pelissä Yhdysvaltain kannalta, tuleva puolustusministeri sanoi.
