Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
”Asiaa on valmisteltu jo kaksi vuotta sitten ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Työ on kirjattu vesienhoitosuunnitelmissa uudeksi laadittavaksi ohjauskeinoksi.”
Hukkajoen veden laadun täytyy olla vesien laadun normiraja. Mitään perustetta vaatia parempaa metsätalousalueilta ei voine olla. Tuoreiden hakkuidenkin vaikutuksen Hukkajoella veden laatuun ja raakkukantaan voidaan nyt todeta ja saada siitäkin normi.
Mielenkintoista nähdä kuinka tiukkaa linjaa Elyssä on vedetty, kunhan tiedot julkaistaan, sillä Hukkajoen valuma-alueen metsätalouden historia ja veden laatu tulivat vasta tänä kesänä uhkaamaan Ely-keskuksen omia herkkyysarvioita vesistöistä.
En tiedä onko havainto oikea mutta kokenut niin että kasvattaa normaalin vuosikasvun mutta syksyllä tulee jokin häiriö latvaan.
Tuttu ilmiö. Mänty liian rehevällä paikalla ja normaalia lämpimämpi kesä. Kasvattaa toista vuosikasvua, mutta kesä ei ole kuitenkaan riittävän pitkä, että tämä toinen latvakasvu ehtisi valmistua talveen tehdä silmut ja puutua. Pakkanen tuhoaa sen. Juuristonkaan ei tarvitse olla laaja, kun taimi saa tarvitsemansa ravinteet pienemmällä juuristolla. Boorin puutteen sanotaan vähentävän juuriston kasvua. Joskus taimi ehtii saada talveksi tämän lammaskasvun valmiiksi tehdä silmut ja puutua ja jatkaa normaalisti kasvua seuraavana kesänä. Voisiko näitä taimia risteyttämällä saada sellaisen männyntaimen jalostettua, joka kasvaisi kaksi latvakasvua kesässä esim 50 cm + 20cm.
Mikä maapohja? Vain vettä läpäisevalla maalla mänty tekee paalujuuren eli sora ja hietamailla. Ei turvemaalla mänty paalujuurta tee.
Männyverosyöpää (luulisin) on näkynyt jokin verran yhdellä palstalla eli taimen latvan neulaset ovat jääneet lyhyiksi eikä silmuja latvaan ole muodostunut ja latva kuolee. Nyt parin vuoden aikana. Voisi olla ravinne häiriökin, sillä kuusen taimen latvoissa samaa ogelmaa ja turvetta pinnassa muutama kymmenen senttiä, mutta männyn versosurmasta kärsii kuusikin. Rauta-PK:lla olen lannoittanut näitä kohteita aika pieniä kohteita.
Suomessa. Metsätalousmaasta kymmenen prosenttia on heikompikasvuista kitumaata ja kaksitoista prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata.
Suomessahan yritettiin joutomaiden viljelystä pois jääneiden peltoheittojen metsitystä, mutta ehdot olivat niin tiukat, kun kyselin, että taisi suurin osa peltomaista jäädä metsittämättä. Kivennäispellot olisivat parhaita metsityksen kohteita, joissa voisi päästä hurjiin puumääriin 1000 m3/ha 100 vuodessa.
Non niin. Nyt selviää miten vanhojen metsien lajimäärät löytyvät ja Aki Ikonenkin voi olla tyytyväinen, sillä (M) elinympäristötkin ovat mukana ???.
Kysyin Lajitietokeskukselta. Rajaukset CR, EN, VU, NT, LC, M=metsät ja elinympäristön lisämääreet v=vanhat metsät.
Lajiryhmä ”Sienet ja jäkälät” 537 lajia.
Lajiryhmä ”hyönteiset ja hämäkkieläimet” 546 lajia. Kovakuoriaiset ovat tässä ryhmässä. Martikainen niitä löysi n. 200 lajia (old growth).
Muille lajiryhmille jää 102 lajia.
Kaikki lajiryhmät 1185 lajia.
Aika vähän on lajeja vanhoissa metsissä, kun Lajitietikeskus ilmoittaa metslajeja olevan 10 320, näillä rajauksilla CR, EN, VU, NT, LC, M.
Lehtojen ja kangasmetsien lajit pitää itse laskea listalta metsien 1185 kokonais lajimäärästä. Menevät osin päällekkäin.
Hankalimmin hallittavia ja haitallisia vesistöjen virkistyskäytön kannalta ovat valumavesien kiintoaineet ja humus, jotka samentavat ja tummentavat vettä.
Näistähän on tutkimuksia Rantakari ym. TOC-kuorma (tarkoittanee yksinomaan humusta eikä siis sisällä kiintoaineita) näkyy olevan sama luonnon ja ojitetulta soilta 10 000..15000 kg/km2/v.
Lisäksi humusta tulee kaikesta maapohjasta myös kivennäismaiden metsien ja peltojen, jossa maanpinnalla on kasveja.
Ennen kaivovesi oli ruskeaa aina keväisin lumien sulamisen aikoihin, vaikka kaivon yläpuolella mäellä oli vain pihamaita.
Kyllä se julkaistiin samoin kuin toinenkin kommenttisi.
Tyrkytin noitakin eilen monet kerrat ja uudelleen tänä aamuna ja oikeastaan riitelyn jälkeen julkaisivat.
Ihme että tämäkin arvostelu julkaistiin ja on saanut nyt 13 kannatusta.
Voitte siellä Hesarissa käydä katsomassa kommenttini Metsälehdessä, vaikka ette niitä julkaisekkaan. Metsälehdessä kyllä keskutellaan näistä Hesarin luonto-kirjoituksista ja julkaisettomat kommentit kirjoitetaan sinne talteen. Metsälehdessä kaikki mielipiteet ovat sallittuja toisin kuin täällä. Uskomatonta mutta totta.
Vstasin Jorma Jokisellle, että vastasin tuohon, mitä kysyt, jo Martti Nurmlle. Nyt vain odotellaan, että julkaistaan.
Vesi piste fi karttapalvelusta voi katsoa Suomen pintavesien luokat ne ovat ovat joko erinomaisia tai hyviä.
Metsälehden lukijoiden kuvista voi käydä katsomassa hanaveden, Hukkajoen, Oulujärven kirjoittajan lähijoen (jonka valuma alue on 90%sti ojitettua) veden värin tänä syksynä tulvasateiden jälkeen. Hukkajoen veden väri on sama kuin lähijoen ja Oulujärven vesi on lähes hanaveden luokkaa.
Metsälehdessä keskustellaan juuri näistä Hesarin esille ottamista luontoaiheista ja jos täällä ei julkaista kommentteja, niin ne kannattaa käydä lukemassa Metsälehden keskustelupalstalta.Mutta käynee todisteeksi. Tuossa Kärkkäisellä on ollut avosuotakin, joka voisi olla märkää saranevaa sitä pahinta metaanin päästäjää.
