Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Miksi niitä uuteen aukkoon pitäisi siirtää. Siellähän on mahdollisesti vanhoja tihentymiä tai jos ei ole niin tehdään uudet jättöpuuryhmät sertien mukaan.
Vanhoja on ja ne kehittyvät aikanaan arvometsiksi.
On olemassa sellainenkin metsien suojelutapa, joka metsänomistajat eivät vastusta ja sopii luontojärjestöillekin ja joka korvaisi suojellut vanhat metsät.
Talousmetsiinhän hakkuissa jätetään aina sertien mukainen pieni tiheikkö tai pari per ha, johon karsittaisiin vielä motolla muutama tukkikuutio maalahopuuta lisäksi. Nämä tiheiköt sitten aukkohakkuussa jäävät säästöpuuryhmiksi ja lisäksi yksittäiset pystylahopuut, johon saadaan lahopuujatkumoa tiheikön tuulenkaadoista. Metsänomistaja voisi kasvattaa tällaista 2-harvennusmetsää hetaarin pari vapaaehtoisesti vielä vähän pitempään esim. 100 vuoteen asti ja vasta sitten hakata. Eikä menettäisi mitään.
Tällaisen 100 vuotiaan metsän, joka sisältäisi muutaman tiheikön, avohakkuualueesta saataisiin se metsien monimuoitoisin hot spot.
Olisi vanhojen metsien lahopuujatkumoa aina ja uuden taimikkovaiheen uutta lajistoa samaan aikaan.
Ensisijaisia uhanalaisia lahopuulajeja on noin 190. Ne pitäisi käydä läpi järjen kanssa ja poistaa kaikki ne lajit, jotka eivät todennäköisesti hyödy yhtään vanhojen metsien lisä suojelusta. Montakohan kymmentä lajia jäisi perusteluksi näille Etelän vanhoille metsille suojella?
Esimerkiksi Kalkkikääpä, jolle on olemassa miljoona hehtaaria suojelualueita, mutta eipä ole luokkaansa nostanut viimeisten 30 vuoden Punaisten kirjojen aikana. On edelleen erittäin uhanalainen (CR).
Luokkaan johtaneet syyt ovat kuitenkin
Mv – Vanhojen metsien väheneminen
Ml – Lahopuun väheneminen
Onko todella vanhat metsät hävinneet ja lahopuu vähentynyt Saariselän ja Pallastunturin kansallipuistoissa, jossa sen ensisijainen elinympäristö on.
Juha Jumppanen:
Maaperähiilen laskenta perustuu prosessimalleihin, joissa tehdään paljon oletuksia. Näin tärkeässä asiassa laskennan tulisi mielestäni pohjautua maastomittauksiin sekä mallien kalibrointiin jatkuvien maastomittausten perusteella.
Samaa mieltä. Eikun polttamaan eri ikäisten metsien aarin kokoisia maapohjia 1m sysvyydeltä, että saadaan metsän maaperässä olevan hiilen määrä selville per metsän puun määrä.
Luken Ilvesniemen Biosoil tutkimuksen mukaan maapohjassa on 1,5 kertainen hiilimäärä sen yläpuoliseen biomassaan verrattuna. Jos maaperän hiili korreloi puukuutioiden määrän kanssa, kuten tutkimus antaa olettaa, niin silloin muutokerroin 2,5.
DI ja IT-konsultti Jarmo Kanerva näkyy olevan sitä mieltä, että ”Suomen hiilinielu lasketaan väärin”.
Puut sitovat 140 milj tonnia ja metsät puineen 250 milj tonnia.
Luke kanssa lähes samat luvut: 1,3*104 = -135 Mtn
Ilvesniemen kanssa lähes samat luvut 2,5*104= -260 Mtn (maaperä mukana)
Linkki: https://kanerva.eu/fi/2477/suomen-hiilitase-lasketaan-vaarin/
Mitähän tarkoittaa tuo 2,5 Mtn rajoitus?
”Metsistä mahdollisesti saatavaa hyötyä rajoitetaan kuitenkin päästölaskelmissa vuoden 1990 päästöihin sidotulla kattoluvulla, joka on Suomen osalta 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesta hyödystä voidaan käyttää vain osa muiden maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen.”
Olisiko tässä osa selitys siihen, että Luken Metsämaalle laskema nielu on niinkin alhainen? Sille on rajoitus.
Aika kalliilta tuntuu 190 lajin paapominen, jotka ovat ensisijaisesti lahopuun vähyyden vuoksi uhanalaisia. Tuntuisi, että riitäisi ainakin kääväkkäille, kun niitä viljeltäisiin ja siirtoistutettaisiin sitten talousmetsiin lajille ominaisiin pienilmasto elinympäristöihin. Eikä maksaisi juuri mitään ja vapaehtoisia metsänomistajia varmasti löytyisi esiintymiä hoitamaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3170719c-ad13-458f-9a86-d50e9e54c2ba
Äärimmäisen uhanalaisia lajeja löytyi kolme: hitupihtisammal, pikkuresusammal ja heleäkinnassammal.
Pikkuresusammal (CR) ei ole metsälaji.
Hitupihtisammal (CR) on Englannissa menestyvä toisenlaisen ilmaston laji sekä pienen population laji, mutta silti sen uhanalaisluokkaan johtaneet syyt ovat, vaikka Paljakan esiintymä ei edes ole luonnonpuiston alueella
M – Metsien uudistamis- ja hoitotoimet
Ml – Lahopuun väheneminen
Mv – Vanhojen metsien väheneminen
Heleäkinnassammal-esiintymä on Oulangan kansallispuiston eteläisessä osassa, mutta ei yhtään havaintoa pohjoisemmasta osasta 15 000 ha. Eikä muita havaintoja mistään suojelualueelta muualta Suomesta.
Lajikeskus arvioi lajin uhanalaisluokkaan (CR) johtaneet syyt
M – Metsien uudistamis- ja hoitotoimet
Mv– Vanhojen metsien väheneminen
Ml – Lahopuun väheneminen
Suomessa on 3,0 milj.ha suojeltuja metsiä eikä siellä yhtään noista ilmoitetuista uhkatekijöistä lajille, mutta lajia vain ei esiinny näillä suojelualueilla. Vieläkö pitäisi suojelualueita tämän lajin vuoksi lisätä?
Nostokoukulle, että devalvaatiossa markka-aikaan vain suomalaiset palkat laskivat ja puun hinta nousi, että puukauppa taas alkoi käydä. Korkeasuhdanteessa metsäyritysten voitot Suomessa ay-liike ulosmittasi palkkoihin ja matalasuhdanteessa hintatason romahdettua puoleen Suomen metsäteollisuus oli konkurssissa ellei devalvoitu palkkoja niin alas, että metsäyritykset saatiin taas voitolle. Kilpailijamaissa korkeasuhdanteen voitot jäivät yrityksille eikä siellä ollut tarvetta valuuttamuutoksiin.
Taitaa Suomen puunhinta olla Itämeren maiden tasoa, mutta Suomessa 3-vuoron palkkakustannukset korkeimmat.
