Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Verkkouutiset julkaisi Mikko Riikilän blogin.
Ruotsissa tutkijat ovat siis päätyneet täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin meillä. Erityisen mielenkiitoinen on Naturvårdsverketin raportissa todettu muutos hiilensidonnan rakenteessa kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Aiemmin tärkein hiilen sitoja olivat elävät puut. Nyt metsän tärkeimmäksi hiilinieluksi on muodostunut metsämaa ja karike.
Ollaan sitä ovelia Ruotsissa, kun hakkuusäästö kutistuu olemattomaksi, niin aletaankin laskea maaperän hiilensidonta suurten hakkuiden karikkeista kuten kannot.
Tämä olisi kyllä uutispommi. Ruotsilla ei ollut 2023 hakkuusäästöä metsissään, mutta sen hiilinielu on kuitenkin -31Mtn.
Tämä alkaa nyt olla faktaa, että Lukelta puuttuu laskelmista maaperän hiilestä suurin osa.
Suomen metsien CO2-nielu 2023 on todellisuudessa ainakin 2,5*17,2=- 43 Mtn.
Tuokin Luken ojitusalueiden maapäästö CO2 +10 Mtn-ekv on kyseenalainen, koska tutkijoiden mukaan epävarmuus on suuruusluokkaa +- 10 Mtn. Päästö siis voi olla +10 Mtn tai olla nielu -10 Mtn. Tutkijat eivät ole varmoja, mutta Luke on, kun se ilmoittaa päästöksi ylärajan -10 Mtn.
Ei ole ihme, että Nasan mukaan Suomi on jo hiilinielu.
Jotta tuosta Ruotsin metsien hiilinielusta voi lausua jotain, niin ensin pitää tietää viime vuosien hakkuusäästöt.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Tuosta se saattaa löytyä.Viimeinen vuosi 2020 linkissä. Kokonaiskasvu (total tillväxt) 109,1 Mm3, poistuma (total avgång) 104,6 Mm3.
Eli hakkuusäästö oli 2020 vain 4,5 Mm3 ja silloin CO2-nielu on ollut -35,63 Mtn
Ja se tulee kertoimella 8*4,5= -36 Mtn
Luke laskee Suomen 2023 hakkuusäästön nielun kertoimella 0,77*17,2=-13,2 Mtn
Ompa siinä kertoimissa 10 kertainen ero.
TK: ”””Tutkimuksen kirjoittajat toteavat, etteivät osaa tutkimuksensa perusteella sanoa ovatko Suomen turvemaametsät päästölähde vai nielu, ja että turvemaametsien maaperäpäästöt olivat tutkimuksen tulosten perusteella 0±10 Mt/vuosi, jossa epävarmuudet eivät ole mitenkään pieniä kokonaisuuteen nähden.”””
Tutkimukseen perehtymättä. Ojasellahan on samanlainen tutkimustulos jo olemassa. Ojanen tuota CO2-päästöä on ollut nostamassa viime vuosina, joka nyt on ylärajalla +10 Mtn ja (CH4+N2O)-päästöt ovat +2,5 Mtn-ekv. Hyvin on linjassa tutkijoiden ihmettelyyn etteivät osaa sanoa ovatko ojitetut suot nielu vain päästö, sillä nuokin Ojasen tutkimuspisteet näyttävät niinkin hurjia nieluja kuin -5 Mtn/ha/v.
Metsäojitetut suot, koko Suomi
Kaikki kaasut CO 2‐ekvivalentteina, Tg/vuosi• maaperän CO 2: ±10 (Ojanen ym. 2014)
• maaperän N2O: +1,2±0,2* (Ojanen ym. 2010 & VMI10)
• maaperän CH 4: +0,8±0,4* (Ojanen ym. 2010 & VMI10)
• ojien CH 4: +0,27±0,04* (Minkkinen• maaperä yhteensä: +2,3±10
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Nordean talouskatsaus tammikuu 2024: ”viime vuosina matalat korot ja heikko palkkakehitys ovat auttaneet huonosti tuottavia yrityksiä selviytymään”.
Mikähän heikko palkkakehitys, kun se on ollut EUn keskiarvoa korkeampi?
Italialla näkkyy olleen heikko palkkakehitys.
Oli väärä linkki edellisessä postauksessani.
Ruotsissa ja Tanskassa palkkakehitys on ollut heikompaa.
X:ään pitänee hankkiutua puimaan nyrkkiä ja haastamaan Niinistöä. Aika railakasta keskustelua.
Tämä on hyvä.
Punavihreä eliittimme on onnistunut taas heikentämään maamme taloutta niin, että Venäjän on helpompi valloittaa Suomi. Kyseessä on osa punavihreän eliittimme hybrisotaa Venäjän puolella Suomea vastaan.
Suomi tarvitsisi reilun devalvaation eli palkkojen laskun, että talouskasvu käynnistyisi. Taas kerran suuri osa vientiteollisuudesta on kiikun kaakun matalasuhdanteessa, kun voitot on ulosmitattu palkkoihin noususuhdanteessa.
Yle ruokkii palkkaneuvotteluja valeuutisilla eli lakkoilkaa toki korkeampien palkkojen puolessa, olette oikealla asialla.
Suomen palkkakehitys on ollut EU-alueen kärkeä eikä kuten Yle kertoo ”jäänyt jälkeen”.
Ekonomistit ihmettelevät Ylen palkkakonetta: Tätä jutussa ei kerrottu.
Ylellä jälleen ostovoimajuttu, josta uupuu täysin talousnäkökulma. Kerrotaan, että reaalipalkat laskeneet euroalueella yhden prosentin ja 2,5 prosenttia Suomessa. Mutta ei sitä, että euroalueella talous +5,7 prosenttia ja Suomessa -0,4 prosenttia. Tai että euroalueella tuottavuus -0,5 prosenttia ja Suomessa -2,0 prosenttia, Kemianteollisuus ry:n ekonomisti Sampo Pehkonen listaa X:ssä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/ekonomistit-ihmettelevat-ylen-palkkakonetta-tata-jutussa-ei-kerrottu/#b98ca7b1
Taitaa tämä hiilinieluhömppäkin vedellä viimeisiä. Onko USAlla ja Kiinalla ollut tallaista pikkutarkkaa EU:n Lulucf-maankäyttöraportointia ja että uhkana on miljardien laskut, jos hakkuita ei vähennetä? Ja kun hiilinieluistakin DI ja IT-konsultti Jarmo Kanerva sanoo: ”Suomen hiilinielu lasketaan väärin”.
Puut sitovat 140 milj tonnia ja metsät puineen 250 milj tonnia.
USA erosi Pariisin sopimuksesta.
EU-komissio julkisti keskiviikkona uuden kilpailukykystrategian, jonka keskiössä on sääntelyn purkaminen, jotta EU pystyy vastamaan USA:n ja Kiinan haasteisiin.
Moitteita ovat saaneet etenkin viime vuosina tehdyt vihreän ja digitaalisen siirtymän säädökset.
