Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Johtuuko kasvamaan jäävien ja poistuvien puiden erilainen biomassan muuntokerroin
Nythän postuman muuntokerroin on suurempi kuin kasvamaan jäävien puiden. Kun kaikki 1,3 m ja korkeammat puut ovat runkopuulaskelmassa mukana, niin taimikoiden raivausksissa raivataan maahan heikompi latvuksiset ja alaharvennuksissa myös heikompi latvuksiset puut.
Mutta Lukella tämä on juuri päinvastoin eli on ikäänkuin yläharvennusta paras latvuksiset aina pois.
Tosin puilla on erilaiset kuivatilavuuspainot. Koivulla suurempi kuin männyllä ja kuusella. Koivua raivataan maahan nopeakasvuisena enemmän.
Nostokoukku: jos palkkoja ja eläkkeitä lasketaan 25%. Ei taida tulla vastausta, joten katson alentamisvaatimuksen olevan ainoastaan aatteellista höpinää vailla perusteluja.
Metsäteollisuudessa koko tuotantoketju on suomalaisen palkkatason alaista. Eli jos palkk0ja nostetaan 10% eikä maailmanmarkkinahinnat nouse, niin 10% voitot on ulosmitattu palkkoihin ja tuotanto on konkurssissa. Tietenkin noita revittyjä 10%:n palkankorotuksia voi lieventää vähentämällä työntekijöita 10% eli tuottavuus nousee 10% ja yrityksen kannattaa jatkaa.
Nyt 10% palkkojen nousu metsäteollisuudessa vastaa kiinalaista palkkatasoa 400..500 e kuukaudessa. Ei ihme, että kiinalainen halpa kartonki valtaa nyt markkinoita, joka on tehty suomalaisesta sellusta ja Suomessa kartonkitehtaita laitetaan kiinni.
Beljakovilainen ay-liike on historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä ja sama toiminta ei kun jatkuu.
Visakallolle tiedoksi että latvuksia on mitattu koepuista, kuten muistaakseni Riikilän artikkelissa kerrottiinkin.
Miksi vain kasvamaan jätetyistä on saaatu tällainen tulos (latvukset piennentyneet), kun muuntokerroin oli 1,245, kun taas poistuman puiden muuntokerroin oli 1,3.
Metsi 2023 CO2-nielu tuli laskelmasta 1,245*104-1,3*89,5= -129,5+116,4= -13.2 Mtn.
Miksi molemmissa ei ollut kerroin sama esim. 1,3, josta nieluksi oli tullut 1,3*17,2= -22,4 Mtn
Eroa on 9,2 Mtn, joka on merkittävä ero.
Huomattu, että näinkin pienellä erolla muuntokertoimessa saadaan CO2-nielu alas hurjasti.
Onko näin myös tehty Ruotsissa?
Sekin on huomioitava että Ruotsissa sahataan paljon enemmän kuin Suomessa, ei taida ihan 2x olla mutta lähellä.Tarkoittaa että puutuotteiden hiilivarasto on paljon suurempi kuin Suomessa.
Tuo on totta. Vajaa puolta suurempi.
https://sahateollisuus.com/wp-content/uploads/2024/03/st_fi_swe_tuotanto.pdf
Metsien kasvukaan ei ole kovin paljon Suomea korkeampi. Vuonna 2020 109,1 Mm3.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Multalan pitäisi vaatia Lukea selvittämään lakelmien erot Ruotsin kanssa.
Nyt meidät on pidetty pimennossa muiden maiden hiilinielujen tilanteesta, että Luken aivopesemät päättäjät voisivat ilmastomuutoksen nimissä häiriöttä määräillä metsistä mitä vain.
Näen, että Ruotsin tilanne räjäytti Suomen nielukonsensuksen pirstaleiksi.
Luken laskelmien pohjalta ei voi tehdä mitään hallinnollisia päätöksiä metsistä. Kiitos siitä Riikilälle.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010996643.html
Yrittääkö Hesari erottaa Multalan, kun on samasta kannanotosta monesko kirjoitus?
Näyttää vähän siltä, että enää ei sallita viittauksia Ruotsin metsänielun laskentaan.
Minä lähetin tämän, mutta tuskin julkaistaan. Eilen väsäsin puolenkymmentä samaiseen aiheeseen liittyviä kommentteja eikä yhtään julkaistu.
Näkyy Toni Amnell olevan Hesarin suosikki kommentaattori. Joka toinen roskakommentti näkyy olevan Tonilta.
Kommenttini ”Onko Hesari nyt erottamassa ministeri Multalaa, kun samasta Multalan kommentista on jo kolmas tai neljäs kirjoitus lukijoiden manipuloimiseksi?
Tiedoksi vain sinne toimitukseen, että tämä kääntyi jo Multalan voittoksi, sillä Ruotsissa metsät on -32 Mtonnin nielu, vaikka hakkuusäästöä ei edes ole.
Multalan kannattaisi nyt jatkaa ulostulojaan ja ilmoittaa, että Suomen hiilinielun laskijoiden kuten Luken tulisi kääntyä Ruotsin puoleen selvittämään, missä Suomessa menee laskennat pieleen, kun Ruotsissa suuret hakkuut vain lisäävät metsien hiilinielua ja meillä pienentävät.”Joka tapauksessa khk-inventaariossa lasketaan vuotuisia lisäyksiä ja poistumia varastoista, ei varastojen kokoa.
Maaperän hiilivaraston kokohan kasvaa joka vuosi, jos on hakkuusäästöä.
Metsien runkopuuranto oli 60 vuotta sitten 1500 Mm3 ja nyt 2600 Mm3. Hakkuusäästö 1100 Mm3.
Ilvesnienen mukaan maaperässä on 60% hiilestä ja kyselin myös Timo Pukkalata asiaa ja hän piti 60% oikeana.
Luke ei ole laskelmissaan huomioinut maaperän hiilivaraston kasvua, joka 60 vuodelta on 1,5*(2600-1500)=2475 Mtn.
Lukehan ei sano hiilivaraston koosta mitään, vaan laskee epämääräiseen varastoon menevän hiilen ja sieltä vanhimmasta päästä poistuvan hiilen ja niiden erotus on sitten joko nielu tai päästö.
Hiilivaraston kasvun saa mukaan CO2-nieluun vain muuntokertoinmella 2,5.
Ilmeisesti Ruotsissa maaperän hiilivaraston kasvu lasketaan mukaan.
Markku Kulmala ihmettelee ja kerroin 2,5 on tulossa Suomen metsien muuntokertoimeksi noin 1,3 sijaan.
Luken malli on vielä keskeneräinen enkä ymmärrä, miksi heillä oli painetta julkaista sen tuloksia.
Kulmalan esityksestä virisi vilkas keskustelun muun muassa Facebookissa. Metsäinsinööri Carl-Johan Jansson nosti esille Metsäbiotiedepaneelin raportin (2/2024), jossa mainitaan eräiden tutkijoiden jo aiemmin arvioineen, että maaperän hiilivarastot voivat olla tuplastikin niin paljon kuin kasvihuonekaasuinventaarioissa mainitaan. Raportissa ennakoidaan, että tällä voisi olla muutoksia EU-maiden hiilinieluihin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f6e6bd45-ad5b-4c03-9025-c290447024c0
Soita on ojitettu 6 milj, joista 1 milj.ha on jo muuttunut kivennäismaiksi, joiden maapohja on sitten kivennäismaa nielu.
Minua taas kiinnostaa millaisen ojitetun suomaapohjan CO2-sidonta olisi -5 tn/ha/v.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvupaikat-kannattavuus-onturvekankaiden-haaste/#5dfaa1a5
Hyvä linkki turvekankaiden tunnistamiseksi.
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/turvemaiden-metsankasvatus/toteutus
