Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Onko tuohon UV-säteilyn merkitykseen ilmaston muuttajana olemassa jokin linkki.
Viimeinen teoria nykyisestä lämpenemisestä on pilvien puute suurten merialueiden yllä.
En minä kiellä ilmastonmuutosta. En vain ole varma, mikä sen nyt aiheuttaa, sillä aiemminkin on ollut lämpimämpää kuin nyt eikä varmasti ollut ihmisen aiheuttamaa.
Kun nyt jäätiköiden vetäytyessä on paljastunut puiden kantoja eri puolella maailmaa, niin tällä interglasiaalilla on täytynyt olla silloin paljon lämpimämpää kuin nyt. Linkissä sanotaan, että Siperiassa on täytynyt olla 2,5..7 astetta lämpimämpää 5000…6000 sitten ja jäätikön alta paljastunut kanto todistaa sen, että metsää siellä yleensä olisi voinut kasvaa nykyiseen lämpötilaan nähden.
Ne, jotka jättävät tällaiset todisteet huomiotta, ovat helposti höynäytettäviä.
Usan demokraateille vaalivilppi on pieni asia, sen verran suuria konnia ovat.
Vaalivilppisyytöksista tuli kyllä hirvittävät maksut repukonnille, kun vaalivilppiä ei löytynyt.
Trumpin lakimies Giuliani syytti kahta vaalivirkailijaa vaalipetoksesta, mutta jäi itse kiinni oikeudessa valheellisista syytöksestä, josta tuomittiin maksamaan 148 miljoonaa vahingonkorvauksia näille vaalityöntekijöille. Giuliani hakeutui konkurssiin.
Trumpin suosikki kanava FOX NEWS joutui maksamaan Dominion-vaalikoneyhtiolle valheelisista vaalivilppisyytöksista 787 miljoonaa ja kanavan konna Tucker Carlson sai potkut Foxilta.
Martikaisen tutkimuksessa sivu 50 on ikäräjat mature (95..120), over mature (120..160) ja old growth (yli 160) metsille.
Poistin tämän Kalkkikäävän arvioinnin, kun en ehtinyt tarkistaa kirjoitusvirheitä..
Lajille on miljoona hehtaaria suojeltuja alueita ja silti uhanalainen.
Vanhojen metsien laji Kalkkikääpä (EN) Mkk,v näkyy olevan aika lailla suomalainen laji, kun sitä ei juuri Ruotsissakaan eikä muuallakaan ole. Suomessa on Itä- Kainuun ja Lapin laji, jossa ovat Suomen laajimmat suojelualueet, mutta silti se on erittäin uhanalainen. Kun sitä ei esiinny juurikaan Ruotsissa, niin se ei sitten ole eteläinen laji ja siitä johtuu sekin, että Etelä-Suomessa lajia ei esiinny vaikka kuinka paljon olisi vanhoja metsiä ja lahopuuta. Keski-Suomen Pyhä-Hakissäkin vain kahdesta paikasta kautta aikain on havaintoja, jotka saattavat olla nyt tyhjiä.
Voidaan kysyä, miksi Kalkkikääpä ei ole runsastunut suojelualueilla, joita on ollut lajille ihan riittäväksi. UKK-kansallispuistossa, Kevon luonnonpuistossa ja Hammasturin erämaa-alueella, jossa sitä esiintyy olevan eniten Suomessa ja se on edelleen EN. Miten näillä alueilla voidaan väittää uhalaisuudesta kuten lajitietokeskus toteaa ”vanhojen metsien väheneminen ja lahopuun väheneminen”, kun mitään sellaista ei ole tapahtunut? UKK-puistossa vuonna 1982 oli vielä myskytuhot ja maalahopuuta tuli valtavat määrät. Oikea arvio lajista on, ettei siitä tule koskaan elinvoimaista missään, kun ei nytkään ole. Ainoa tapa on laskea vaatimuksia ja arvioida näillä esiintymismäärillä elinvoimaiseksi.Laji on pohjoinen laji. lähinnä Lapin Inarinjärven eteläpuolinen Kainuuseen asti eikä tarvitse yhtään lisää vanhojen metsien suojelualueita mihinkään päin Suomea, kun niitä on jo miljoona hehtaaria.
Taulukon 5 vanhojen metsien lajit lehdoissa ja kangasmetsien lehtomaissa kankaissa menevät päälekkäin toissijaisijana ainakin niin, että vanhojen lehtojen laji löytyvät lähes kaikki lehtomaista kankaista ja vanhojen lehtomaisten kankaiden lajit vanhoista lehdoista. Kävin läpi nämä 349 ( laji.fi rajauksilla MI ja v= vanhat metsät) vanhojen lehtometsien lajeja.
Kaikesta päätellen vanhojen metsien (old growth) lajimäärä jää pieneksi verrattuna muihin metsiin. Eivätkä ole mitään lajien hot spotteja eli keskittymiä, jossa lajimäärät olisivat suuria eli monimuotoisuus suurinta ja Seppo Vuokko on oikeassa sanoessaan, että vanhat metsät ovat vähälajinen yhteisö.
Tulen painottamaan tätä asiaa näin.
Talousmetsät l. puupellot ovat ensisijainen elinympäristö 10-kertaa suuremmalle lajimäärälle kuin mitä vanhat metsät ovat. Ovat siis suurimmalle olalle metsälajeista elinympäristö, jossa viihtyvät ja kukoistavat elinvoimaisina. Katso Taulukko 5/ Punainen kirja 2019 sivu 43.
Voihan olla, että paljon yleisiä lajeja löytyy vanhoista metsistäkin paitsi nuorempien metsien ikävaiheiden lajit kuten kovakuoriaiset (Siitonen), mutta jäävät lajimäärätään alle keskiarvon ja hyvin harvinaisina sitten olisivat uhanalaisia. Näin tulkitsisin tuota Seppo Vuokon sanaa ovat ”vähälajisia”.
Natsit nousseet taas kerran koloistaan. Vaarallinen on kehitys kansalaisten kannalta.
Kiljunen saa pitää mielipiteensä ja olla vaikka SDPn ehdokkaana vaaleissa eikä tarvitse pelätä, että putoaa ikkunasta kuten Kehvelin kannattamassa fasismidiktatuurissa Venäjällä.
Tämän maan demokratia on ollutta ja mennyttä ja nyt on vain yhden sortin ajatuslupa.
Demokratia nimenomaan poisti Kiljusen ulkoasianvaliliokunnan puheenjohtan paikalta. Kiljunen ei nauttinut enää demarien luottamusta.
Yksityishenkilö, oman kertomuksensa mukaan kysymysautomaatin tapaan, tykittää oikeita asiantuntijoita.
Eivät oikein vaikuttaneet asiantuntijoilta.
Hannan ja Huskun taso jää arvailtavaksi. Heiltähän ei ole mitään tiedonjyvästä saatavissa.
Ehkä keskustelussa kannattaisi muistaa häiriödynamiikka: luonnontilainen metsä ei ole välttämättä vanhaa, jos siinä on käynyt äskettäin häiriö uudistamassa metsää.
Luonnontilainen metsä sisältää tietenkin kaikki sukkession vaiheet myös aukot ja taimikot. Mosaikki on sama kuin talousmetsissä mutta valtavasti suurempana ja pitempi jaksoisena. Paloalueet vuosittain voivat olla enimmillään tuhansia…. kymmneniä tuhansia hehtaareja.
Muutama vuosi sitten meni murskyssä nurin Kuusamon Kylmäluomassa tuhansia hehtaareja. Suurimmat aukot 100 ha luokkaa.
Nyt kuitenkin on ollut kyse vanhojen metsien (old growth) lajimäärästä.