Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen on tehtävä juuri niin kuin E-Saksa tahtoo.
Saksan omat luvut ovat kauhistuttavia.
Metsien kasvu romahti alle Suomen.
Kokonaispäästöt +750 Mtn-ekv.
Suomen kokonaispäästöt +42 Mtn-ekv.
Kun ehkä parin vuoden päästä tiedetään, mitä EU-sanktioita puuttuvista hiilinieluista mahdollisesti tulee, voidaan miettiä mitä tehdä.
No ei mene hiilinielujen kanssa Ruotsissakaan hyvin.
Metsien kasvu on Suomen luokkaa vähän yli 100 milj.m3/v ja hakkuut suurempia kuin Suomessa. Jos oikein ymmärrän näistä linkeistä, niin Ruotsissa hakkuut olivat 20 milj.m3 suuremmat vuonna 2023 kuin Suomessa.
https://nordicforestresearch.org/wp-content/uploads/2023/06/Nordisk-skogsstatistik-2023-mindre.pdf
https://www.skogsstyrelsen.se/en/news/sharp-decrease-in-fellings-in-2023/
Kai nuo Visakallon kuusikon eri osat on määritelty painon mukaan.
Maaperän hiilestä Luken nykyisistä laskelmissa puuttunee suurin osa.
Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella. Eli nämä määperän hiili korreloi maanpäällisen metsän hiilimäärää 40/60 suhteessa.
Periaatteella 40/60 laskien Suomen 2023 hakkuusästön 17,2 milj.m3 runkopuuta CO2-sidontakerroin on jotain 2 eli Suomen metsien CO2-sidonta todellisuudessa oli n. -35 Mtn.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Tuo haskkuusäästön 17,2 milj.m3/2023 CO2-nielu -13,2 Mtn on vielä suurempi mysteeri kuin maapäästöt. Miten se lasketaan?
Tuo hakkuusäästö tarkoittaa pelkkää elävää runkopuuta eli tukkia ja kuitupuuta elävissä puissa plus muu pienmpi runkopuu, joka tulee kaikista 1,3m korkeammista taimistakin.
Hakkuusäästö 17,2 milj.m3 ei siis sisällä elävää latvusta, oksia eikä kantoja.
Yhdessä kuutiossa (1m3) runkopuuta hiiltä (C) on 200 kg. Se kerrottuttana 3,67 saadaan yhden kuutiometrin puutilavuuden CO2-sidonta, joka on 3,37*0,2= 0,734 tn.
Luken mukaan Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön CO2-sidonta on samaa luokkaa, mitä yksin runkopuu sitoo 0,734*17,2 =-12,6 Mtn.
Miksi ei mukana ole eläviin latvuksiin, oksiin, kantoihin ja juuriin sitoutunut CO2?
Visakallon hakkuussa kuusikossa suhteet olivat 1/3 (runkopuuta), 1/3 (latvuksia ja oksia) ja 1/3 (kantoja ja juuria)
Tällaisessa kuusikossa 2/3 osaa hiilestä on muissa puun osissa kuin runkopuussa.
Jaa että kivennäsmaatkin nyt päästö. Tätä ihmettelin.
Se laskentatapa kun on, että on laskettu kivennäismaille karikesyötöstä (kannoista+juurista +neulaset+lehdet) vuosittain hiilivarastoa, joka purkautuu vanhemmasta päästä (aika ehkä 50..100 vuotta) ja lisääntyy viime vuosien uusista hakkuista karikesyötöllä. Eli tuo hiilivaraston täydentyminen vuonna 2023 on ollut pienempi kuin mitä on purkautunut vanhimmasta päästä ja kivennäismaastakin tuli päästö. Näihän lsketaan myös pitempiaikaisen puutavaran hiilivarston joko nielu tai päästö.
Anneli jo tuota ihmetteli miksi, kun on ollut ennätys hakkuut, mutta kun vuonna 2023 hakkuut vähenivät melkein 6..8 milj.3 (en jaksa hakea nyt oikeaa lukua) niin karikesyöttö oli edellisvuotta 2022 sitten vastaavasti pienempi.
Turvemaiden maapäästöt ovat palanneet vuoden 1990-tasolle. Ilmeisesti nämä Luken viime vuosien tarkemmat mittaukset ojitusalueiden päästöistä nyt kun Suomen ilmasto on piirun verran lämmenyt, on antanut aihetta nostaa niitä moninkertaisesti tasolta +4 Mtn-ekv tasolle n. +14 Mtn-ekv.
Aj kertoi jo tämän maapäästöistä edellä.
Kuinka niin runkopuumäärän mukaan? Biomassakerrointa käytetään juuri siihen että runkopuun kasvuun ja poistumaan lisätään muut puun osat. Edit: ”Luken mittauksissa on havaittu, että puiden latvukset ovat lyhentyneet. Pienempi latvus syöttää maaperään vähemmän neulasia ja lehtiä.” (Lähde: HS-linkki).
Näkyy olevan laskettu runkopuumäärästä, kun 2023 hakkuusäästö oli 17,2 milj.m3 ja siitä Luke oli laskenut CO2-nielua vain -13,2 Mtn. Oletan , että Luke ne oksat, kannot ym. lisät on tuohon myös laskenut mukaan. Tai sitten ne puuttuvat, mutta lopputulos Mesämaan hiilitase oli n. +1,5 Mtn-ekv päästö, kun on huomioitu maapäästöt. Sitä ei sanottu onko pitempiaikainen puutavara mukana vai ei.
Eli biomassakerroin on nyt 13,2/17= 0,776, kun vanha oli n. 1,3. On siis pudonnut lähes puoleen.
Mitä päästöjä metsän KIVENNÄISMAASTA voi tulla?
Ei Luke ole koskaan laskenutkaan kivennnäismaista päästöjä, vaan nieluja.
Alla linkki Taulukko 1.7 sivulla 47, jossa DOM+SOM, kivennäismaiden nielu välillä 1990..2020.
Näkyy vaihdelleen -10,7…-7,9 Mtn.
Orgaanisten maiden eli ojitettutjen soiden maapäästöt DOM+SOM ovat vaihdelleet +12.7 Mtn-ekv…+ 4,7 Mtn-ekv.
Viime vuosina Orgaanisten maiden päästöt ovat olleet +13..+14 Mtn-ekv eli moninkertaistuneet, vaikka uusia ojia ei viime vuosina juurikaan ole kaivettu lisää.
Kivennäismaiden CO2- nielu viime vuosina on ollut n. -4 Mtn/v.
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Miten kivennäismaan maaperän hiilinielu ei kasva, vaikka hakkuut ovat pyörineet ennätytasolla, sinnehän ne juuret ja latvukset jäävät.
Hyvä kysymys.
Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt vuodesta 2010 lähtien, ja maankäyttösektori muuttui nettopäästöksi vuonna 2018 (kuva 1). Maankäyttösektorin muutosta nettonielusta päästöksi selittävät lisääntyneet hakkuut, turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja kivennäismaametsien maaperänielun hiipuminen. Uusimman inventaarion mukaan maankäyttösektori oli 11,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (Mt CO<sub>2</sub>-ekv.) suuruinen päästölähde vuonna 2023.
Totta että lisääntyneet metsänhakkuut ovat laskeneet niin Maankäyttösektorin kuin Metsämaankin nielua pitkässä juoksussa, mutta vuonna 2023 hakkuuthan vähenivät vuoteen 2022 nähden reilusti, mutta silti Metsämaa, joka oli 2022 myös nielu, muuttui päästöksi 2023 ja se selitetään puiden latvusten pienenemisellä (massakertoimen pienenemisellä) ja kivennäismaiden heikentyneellä nielulla, joka oli 2022 n. -4 Mtn/v ja aiempina vuosina jopa n. -8 Mtn/v.
Ilmeiseti massakertoimella tarkoitetaan runkopuukerrointa, jolla saadaan koko puun CO2-sidonta eli on myös (latvus+oksat+kannot+juuret) mukana. Minä olen saanut Lukelta tiedon, että se on 1,28 ja nyt se näkyisi romahtaneen lähes puoleen.
Tarkistettu hakkuusäästö 2023 oli 17 milj.m3 (ennakko 21 milj.m3) ja se tuotti CO2-nielua -13,2 Mtn.
Eli biomassakerroin on nyt 13,2/17= 0,776, kun vanha oli n. 1,3. On siis pudonnut lähes puoleen.
Viskallon kuusikoiden biomassakerroin on ollut 2,1, sillä myytyjen kuusipuiden osat olivat 1,3 runkopuuta, 1/3 (latvus+oksat) ja 1/3( kannot ja juuret), jota voi pitää kuusille oikeana. Männyillä ja koivulla latvus on aina suhteessa pienempi ja juuristo ainakin samaa luokkaa kuusen kanssa. Männyillä vettä läpäisevillä mailla juuristo on vielä suhteessa reilusti suurempi kuin koivulla ja kuusella.
Ihmettelen, että tuo uusi biomassakerroin voisi pitää paikkansa, sillä vain latvusten supistumisella tuskin saadaan näin suurta romahdusta. Nythän metsien CO2-nielu on laskettu vain runkopuumäärän mukaan.
Veli-Jussi Jalkanen Hesarin kommentti, että puiden latvusten biomassa on vähentynyt ”hoidon puutteesta” eli nykyisen Hesarin mielipiteen muokkauksen seurauksena, kun metsiä pitäisi hakata vähemmän hiilinielun kasvattamiseksi.
Ja kävikin Luken mukaan juuri päin vastoin, että hiilinielu romahti harvennusten vähennyttyä ja yllätys oli, että se tapahtuikin näin nopeasti.
Vai kerätäänkö latvuksia jo niin paljon energiaksi että näkyy tilastoissa?
Vain kuusikoista kerätään etupäässä oksia ja latvuksia ja vähäisemmässä määrin kantoja.
Sillä missä vain oksia ja latvuksia kerätään, metsien runkopuun sidontakertoimen pitäisi vastaavasti olla 2, sillä kuusten eri osien biomassaosuudet ovat yhtäsuuret eli (oksat+latvus)=1, runkopuu=1 ja kanto+juuret=1.
