Tuota minä ihmettelin, että on menty puolustamaan hakkuita monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Koskee erityisesti etelän lehtoja, joissa iän myötä kuusen varjostus vähentää lehtolajeja ja aukoilla kovakuoriaisiakin on 4 kertainen määrä vanhoihin metsiin nähden.

Kunhan vielä saadaan kirjoitksiin mukaan tuo vanhojen metsien surkea lajimäärä verrattuna muihin metsiin, niin alkaa realismi voittaa.

Metsälajien uhanalaisuus on Punaisen kirjan mukaan pysynyt 30 vuotta ennallaan 9%:ssa, huolimatta siitä, että vanhojen metsiä Etelä-Suomessa katsotaan olevan liian vähän.

Lainaus:”Nämä alueet ovat kyllä aika pitkälti säilyneet metsäomistajien itse päättämässä hiljaisessa suojelussa ilman korvauksiakin.”

Tämä tapa suojella riittää ja on riittänyt ihan hyvin. Ei tarvita mitään lisä suojelua, sillä metsänomistajilla on aina muutenkin riittävästi vanhempaa päätehakkuuseen kypsyvää metsää, joka ajaa saman asian.

Aleksi Lehtonen/Luke  kertoo, miten tuo 1,9 milj. metsähehtaarin lannoitus toteutettaisiin.

Ei siis ole kyse siitä, että vuosittain lannoitettaisiin 200 000 hehtaaria. Puolet ojitettuja suometsiä ja toinen puoli typellä kuivempia kivennäismaa metsä, vaan aloitetaan 30 000 +30  000 hetaarin lannoituksilla ensimmäiset 5 vuotta.

Kasvua koko 10 vuodelta vain 0,7 m3/ha/V.

Raportin kuvassa 9 on myös esitetty kuinka skenaarion 2 (30 000 ha lisää 5 vuoden ajan, sen jälkeen 60 000 ha lisää 10 vuoden ajan) mukaan
tuhkalannoitus lisää vuosittaista puuston kasvua. Vuosittain kasvun lisä on 2035 mennessä vajaa 800000 m3 vuodessa ja kumulatiivinen lisäkasvu jaksolta 2021 – 2035 on yli 4 milj m3.

• Kangasmaiden typpilannoituksen vaikutusta puuston kasvuun ja -nieluun
arvioitiin MOTTI simulaattorin avulla. Jos typpilannoituksen piiriin lisättäisiin
30000 ha ensimmäisen 5. kauden ajaksi metsiä ja tämän jälkeen vuosittain
60000 ha metsiä tulisi tästä lisäkasvua noin 0,54 milj. m3 vuodessa.

• Typpilannoituksen vaikutukset puuston kasvuun ovat yleensä lyhytaikaiset (noin 4-8 vuotta).

Tällainen vastaus oli kysymykseen eli kyse on maankäyttösektorin nieluvajeesta, joka on tehty kahden ensimmäisen 2021..22 vuoden luvuista. Metsämaa menee kyllä propagandan puolelle, kun ei ole huomioitu mahdollisia joustoja. Ne nyt tietenkin piti jättää arvioista pois.

YLE:n haastattelussa esitetty arvio nieluvajeen mahdollisesta suuruudesta perustuu
kasvihuonekaasuinventaariossa raportoituihin vuosien 2021-2023 poistumiin ja niiden erotukseen
tilipitoluokkien vertailutasoihin. Vuosille 2024-2025 ei ole käytettävissä KHKI:n lukuja, joten niille on
muodostettu laskennallinen arvio toteutuneiden nettopäästöjen ja vertailutason välille käyttäen
olemassa olevia ennusteita metsien hakkuukertymistä, sekä olettaen muiden maankäyttöluokkien
päästökehityksen pysyvän ennallaan. Näitä laskennallisia lukuja käyttäen on päädytty haastattelussa
esitettyyn lukuun 40 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia per vuosi. Lukuihin liittyy useita erilaisia
epävarmuuksia ja lopulliset luvut ovat tiedossa vasta vuonna 2027.
LULUCF asetuksessa on useampia erilaisia joustomekanismeja. Näiden joustomekanismien ehtona on,
että EU kaikki jäsenmaat huomioituna saavuttaa tavoitteen, eli ettei kauden aikana maankäyttösektori
tuota enemmän päästöjä kuin poistumia. Jutussa esitetty arvio nieluvajeesta on ennen joustojen
käyttöä

Näkyy olevan Metsämaan nielu ratkaiseva eli jos se jää alle vertailutasosta viisivuotiskautena puutuotteiden kanssa paljon. Metsämaan vertailutaso toisen teknisen korjauksen jälkeen ovat -19,3 Mt CO2-ekv puutuotteiden kanssa ja -13,50 Mt CO2-ekv ilman puutuotteita.

Suomelle haastavin tilinpitoluokka
on metsämaan ja puutuotteiden muodostama, jossa komission hyväksymä voimassa oleva vertailutaso

Juuri näin. Suomen metsien hakkuusäästö oli viime vuonna 22 milj.m3 ja huomioiden maapäästötkin nielua oli -10 Mtn-ekv.

Metsissä on kaikki Ok.

Lasku sinne , jotka aiheuttavat päästöjä eli kuten Visa sanoo Nesteelle ja SSAB:lle ja muille päästäjille.

Iisalmesta löytyy tammeja.

http://puutarhastelua.blogspot.com/2011/10/ihmetammi.html