Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,011)
  • Kurki Kurki

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/luontopaneeli-aiheuttaja-maksaa-periaate-velvoittavaksi/#5dfaa1a5

    Kyllä nyt painostetaan monella rintamalla ja Yle uutisetkin uutisoi saman.

    Luken tutkijakin Raisa Mäkipää mukana yhdessä Soimakallion ja Seppälän kanssa painostaa vähentämään hakkuita.

    Soimakallio ja Kotiaho jo olivat laskeneet, että 10 milj.m3 hakkuiden lisäsäästö lisäisi Suomen CO2-nielua -20 milj.m3. Nykyisten Luken laskelmien mukaan vuodelta 2023 hakkuusäästö 17,2 milj.m3 antoi vain -13,2 Mtn CO2-nielua.

    Voisihan Soimakallio korjata tuon Luken laskelman oikeaksi 2*17,2= -35 Mtonniksi ja ilmoittaa, että laskentatapaa oikaisten löytyikin näin -22 Mtonnia lisää CO2-nielua.

     

    Kurki Kurki

    Eikö tuo 5 Mtn-ekv/v tarkoita 5/30= 0,167 Mtn/v metaanipäästöä 100 vuoden periodilla?

    Suomeksi metaanin 0,167 Mtonnin vuosipäästön lämmittävä vaikutus vastaa 5 Mtonnin CO2-päästön lammittävää vaikutusta.

    Mikä tuo 11% ja 0,5 milj.tn on?

    Kurki Kurki

    Mitä tulee Annelin ajatukseen, että nämä soiden päästöjen perusasiat pitäisi olla kunnossa, niin muistaakseni pari päivää sitten huomautin, että suo ei voi lisätä hiiltä ilmakehään.

    Täällä on kyllä todettu ettei suo lisää hiiltä ilmakehään, mutta onko sitä mitenkään perusteltu?

    Kurki Kurki

    Umpeen kasvaminen Suomessa uhkaa 1500 uhanalaisen lajin elinvoimaisuutta. Kannattaa Virrankin tutustua Punaiseen kirjaan, sieltä löytyy luntokadon torjumiseksi avohakkuillekin niin hyvät perusteet.

    Kurki Kurki

    Katsoppas Maria Ohisalo ja Panu Halme ottaneet nokkiinsa luontokadon kieltämisestä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/7de2c486-79c2-46e8-8eb4-d33a335e5945

    Kurki Kurki

    J. Turunen& S. Valpola. 2020. The influence of anthropogenic land use on Finnish peatland area and carbon stores 1950–2015. Mires and Peat Volume 26 (2020), Article 26, 27 pp.

    Tutkimuksen  Summarystä poimittua.

    – Suomen suoekosysteemien nykyisen C-varaston kokonaismääräksi arvioitiin 5618 Tg, mikä sisältää 5079 Tg turvetta. C-kaupan kokonaisarvio on noin 1–7 % pienempi kuin 1950-luvulla.

    Turvemaan kasvillisuuden biomassan (puut, taimet, maaperä) C-varasto yhteensä kasvillisuus, roska ja maanalaiset juuret) arvioitiin lisääntyneen 92 Tg intensiivisen suon kuivatusten vuoksi vuoedsta 1950 lähtien.

    Lisäystä 3,67*92= 338 Mtn, joka vastaa runkpuuta 338/1,3= 260 milj.m3 n. 1/4 osaa kokonaisrunkopuumäärän lisäyksestä 1000 milj.m3.

    Tänä päivänä ojittamattomat suot edustavat edelleen merkittävää valtakunnallista C-nielua C-sekvestraationopeudella arviolta 0,82 Tg yr -1.  Kaikessa maankäytössä nykyinen turvemaa on kuitenkin C-lähdettä 3,7–10,0 Tg/v .

    – Luonnon soiden CO2-nielu 3,67*0,82= -3,0 Mtn lienee lähellä oikeaa.

    – Kaikessa maankäytössä nykyinen turvemaa olisi CO2-päästö 3,67(3.7-10)= +13,7….+36,7 Mtn-ekv/v.

     

    Kurki Kurki

    Tuo Ilvesniemen 40/60 tarkoittaa, että maapinnan alla on sekä elävää biomassa, että kuolleen biomassan kariketta, joidenka hiilen yhteismäärä on 60% koko metsän hiilestä.

    Mitä sitten tarkoittaa, että yhteyttämistuotteista menee 70% juuriin? Yhteyttämistuotteista syntyy biomassaa, joidenka kuivapainosta puolet on hiiltä, mutta kuvaa hyvin myös hiilijakaumaa. Jakauma ei oikein mene yksiin Ilvesniemen jakauman kanssa, joten 70% osuus pitää supistua reilusti, että 60% osuuteen sopii myös maapaerässä olevaa kuollutta hiiltä.

     

    Kurki Kurki

    Ilvesniemen periaatteella 40/60 laskien maaperään kertynyt uusi hiili viimeisten 60 vuoden aikana olisi laskien runkopuuvarannon noususta  1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 milj.m3:iin seuraava.

    Puiden 40% osuus runkopuu, latvus, oksat, neulaset ja lehdet  CO2-nielu 1,0*(2600-1500)= -1100 Mtn.

    Maaperään samassa ajassa uutta CO2-varstoa yhteensä 1,5*1100=-1650  Mtn.

    Metlan vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2 nielu oli 0.76*17,2= -13,2 Mtn ilman maapäästöjä.

    Keroimella 0.76 laskien 60 vuoden aikana kertynyneen hakkuusäästön 1100 milj.m3 CO2-nielu olisi 0,76*1100= – 836 Mtn. Kivennäismaanielu oli nolla ja orgaanisten maiden päästö +14 Mtn-ekv vuonna 2023. Vuoden 1990 jälkeen kivennäismaanielu (ks linkki alla) on ollut noin -1 Mtn /v suurempi keskimäärin  ja niistä yhteensä maanielua 60 vuoden ajalta -60 Mtn-ekv.

    Ilvesniemen periaatteella 40/60 saadaan 60 vuoden ajalta uutta CO2-nielua yhteensä -1100-1650= -2750 Mtn-ekv. Olettaen tietenkin, että 60 vuotta sitten hiilen suhteet olivat 40/60.

    Luke on laskenut 60 vuoden ajalle CO2- nielua -836-60= -896 Mt-ekv.

    Missä ovat -2750+896= -1854 Mtn-ekv CO2-nielut, jotka pitäisi olla olemassa Ilvesniemen periaatteen 40/60 mukaan laskien?

    https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

     

     

    Kurki Kurki

    Minä väittäisin, että Ilvesniemi ei ole tuollaista yhteyttämistuotejakaantumista sanonut.

    Mikset lue laittamiani linkkejä?

    Laitetaan vielä tuo edellisellä sivulla oleva inkki tähän: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.

    Ja tuo 70% juuristoon on Pukkalan arvio ja linkki siihen.

    Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/

    Kurki Kurki

    Mitä jos Kurki laskisi noita nieluja tuolla 70% maaperänielulla ja katsotaan sitten asioita uudestaan.

    Tuo 70% lienee faktaa. Tosin siitä osa hukkantuu elävien biomassojen  hengitykseen.

    Ilvesniemen mukaan  yhteyttämistuotteet jakaantuu 40% maanpinnan yläpuolelle ja 60% maanpinnan alapuolelle.

    Häkkiseltä kysyn näistä linkin Ruotsin maaperänieluista. Pitäisikö nekin uudelleen ajatella?

    https://yle.fi/a/74-20140329

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 5,011)