Käyttäjän KuneKoski kirjoittamat vastaukset
-
Itse näkisin, että jk voisi soveltua parhaiten hyvin niukkaravinteisille maapohjille. Siellä tuotto-odotukset ovat alhaiset, joten kovin suuria panostuksia uudistamiseen ei kannata tehdä. Tuollaisia paikkoja voisi olla esim. kallioiden päälliset. Puut on joka tapauksessa kasvatettava harvassa, kun ravinteet ja vesi ei riitä suurelle puumäärälle. Puiden pituuskin on lyhyempi, joten valoa ja lämpöä tulee kenttäkerrokseen asti auttamaan uutta kasvua alkuun, eikä heinästäkään ole haittaa. Tuollaisilta alueita voisi käydä poimimassa ”kypsät hedelmät” parinkymmenen vuoden välein. Etelä-Suomen omt-pohjilla, joissa puut kasvavat yli 30 metrisiksi, on sulaa hulluutta pitää puusto niin harvana, että valo ja lämpö tulevat maahan asti. Silloinkin sen käyttää todennäköisesti hyväksi pihlaja ja erilaiset heinäkasvit.
Kun tuottavuusvertailuja tehdään, kannattaa muistaa, että rahallista tuottoa tuo vain myyty puu ja sama puu on mahdollista myydä vain kerran. Kaadetun puun tilalle täytyy kasvattaa uusi puu, jotta sen voi myydä. Olemassa olevat puuthan voi hakata harventaen, harsien, poimien tai avohakkuulla. Olennaisempi kysymys on, milloin tuon hakatun puun tilalle kasvava puu on myytävissä. Kasvatustapojen kannattavuuksia vertaillessa kannattaa vertailla neljää asiaa. Ensimmäiseksi, mikä on kiertoaika, eli kauanko kestää sirkkataimesta kasvattaa myytävä puu. Toiseksi, kuinka paljon noita puita mahtuu kerrallaan kasvattamaan pinta-alayksikköä kohti. Kolmanneksi, mikä on myytäessä puusta saatava hinta ja kuinka haluttava se on ostajalle. Toisin sanoen, pystyykö myyntiä kilpailuttamaan. Neljäntenä, mitkä ovat tuon puun kasvattamisesta syntyvät kustannukset. Edellä mainittuja asioita pohtimalla ja vertailemalla voi sitten valita itselleen ja omaan metsään sopivan kasvatustavan, jos ainoa kriteeri on tuottavuus. Jos tavoitteet painottuvat muihin arvoihin, saattaa se johtaa erilaiseen lopputulokseen.