Käyttäjän Kumikettu kirjoittamat vastaukset
-
Eikä niitä ylisuuriakaan pöllejä tarvitse pilkkoa jos heittäytyvät hankaliksi ja eivät leivinuuniinkaan mahdu. Aina ne jossakin palavat kunhan kuivuvat. Erätulilla, lohen loimutuksessa. Jos tahtoo teutaroida, niin Jätkältä apu siihen. Meneekö yli metrinen Jätkän halkojaan?
Se laitos tuottaa raaka-ainetta aaltopahviin ja ne markkinat vetävät hamaan maailman tappiin vissiinkin. Verkkokauppa on tullut jäädäkseen. Eli olisiko ollut halpakin ostaa se laitos?
Etelä-Savoon tuli sen 25 cm toissapäivän mellakassa, sitä Metsa Manin imekepaskoo. Tarttui kolaan ja linkoon kiinni, kuin iili kinttuun. Oli puuta teitten poikki ja VR ei tiennyt vielä eilen illallakaan jotta ajaisiko junilla vai ei. Tiedottivat sitten oletetun lähtöajan jälkeen, ettei vuoroa ajeta. Tuon olisi jo voinut valveutunut matkustaja päätellä kun ei kuljetuskalustoa näy sitten missään.
Oli sellainen mylläkkä, että tuoreissa harvennuksissa ja varsinkin riu’ummalla tavaralla ei tuhoilta voinut välttyä.
Metsureita avittaa se, että osaavia ja tekeviä tekijöitä on alati harvemmassa. Töitä siis riittää, kun pitää aistejansa avoinna. Artolla nämä asiat tuntuvat olevan kunnossa.
Oli muutama vuosi sitten ilo katsella, kun metsuri jäi terveenä vanhuuseläkkeelle. Olin ruuhka-apunaan istutushommissa. Meni tunti pitempään laittaa sama määrä silloisia pottikoivuja peltoon (800 kpl/pv). Ne olivat kyllä liki valmiiksi ensiharvennuskunnossa, iso putki piti olla ja nosto korkealle. Taimet yltivät napaan ainakin ja vinkeröitä olivat. Erikoista toimintaa, ei mitenkään muuten, mutta kaikin puolin. Muun muassa yksi kuvio piti istuttaa tuolle mainitulle vinkurakoivulle seuraavasti: keskeltä lepikkoa piti etsiä laikkuja, joihin kuokka pystyy ja joissa kuokalla voi operoida. Siihen semmoinen monttu, jonka kuokalla sai tokerretuksi ja ei kun koivu istutuksiin. Tähän asti erikoisin metsätyö. Välillä se tuntuu pahalta unelta näin jälkikäteen, mutta kyllä se oli tarua ihmeellisempää totta. Ei kadehdituta sen palstan omistajaa.
Petroskoissa ja toisaalla Venäjällä liiketoimintaan sisältyy muiden yritysriskien lisäksi se, ettei sinun vakiintunut ja tuottava toimintasi ole eräänä aamuna sinun, vaan valtiota lähellä olevan tahon.
Kiinalaiset saattavat olla tällaiselta paremmin suojassa, kuin vaikkapa me suomalaiset. Heillä on enemmän vipuvartta, jolla vängätä.
Jos kohta amerikkalaisetkin ovat saaneet kai rauhassa yrittää Svetogorskissa ilman isompia kaappajaisia. Vai maksavatko litkoja suoraan Putinin Vovalle öittensä turvaksi?
Jospa tässä oli kyse todella enemmän tuosta vesistöstä ja isosta kaupungista ihan lähellä, kuin jostain protektionismista. Sattuivat vieraat osallistumaan vaan tuohon Kuopion projektiin.
Tehtaissa on vedenpuhdistamot omasta takaa ja kuormitukset vesistöön luultavasti hyvinkin hallinnassa. Luulen, että lupa-arvioinneissa ajatellaan tilannetta, jossa puhdistuksen prosessi karkaa hallinnasta ja vesistöön pääsee, mitä sitten pääseekin.
Näinhän aina silloin tällöin käy suurimmassa osassa sellukomplekseistakin, nykyäänkin.
Jos vesistöä käyttää iso porukka, syntyy tällöin iso meteli.
Eerolla on laadullista puuta tarjolla ja miksei tuota ottaisi hyvillä ehdoilla vastaan ainakin osana palkkaa. Pihapuun pieniminen polttopuuksi ei ole nopeinta työtä lajissaan, mutta keskeltä järeää koivua otettu klapi tai uunipuu on upeaa tavaraa. Nokeava tuohi puuttuu, puu kuivuu hyvin ja antaa paljon lämpöä sopivan kuivana.
Meillä päin (Savonlinna, Parikkala, Kitee) saa sahamies polttopuunsa kyllä kysymällä vieraista palstoista. Hyöty on aina molemminpuolista.
Paljastan kaljuni Japinelle.
Paperi- ja prosessiteollisuuden raakaveden laadulla on yleensä merkitystä. Vaikka vuosien mittaan on pystytty sulkemaan vesiprosesseja puhdistamalla ja kierrättämällä, tarvitaan raakavettä jatkuvasti nykyäänkin, väittäisin.
Mitä puhtaampaa ja kirkkaampaa raakavesi on, sitä vähemmän sitä tarvitsee käsitellä, sitä halvempaa tulee tehtaan vedenhankinnasta ja sitä parempaa tulee tuotteen laadusta.
Siksi tehtaat sijaitsevat jonkin huomattavan vesistön äärellä.
Viime viikolla raivatessani raja-aidan vieressä totesin toisella puolella kasvavan salskeata ja hyväkuntoisen näköistä metsää. Kaiketi rajavyöhykkeellä ei pääse kuka tahansa metsää vuokraamaan eli ovatko valtion toimien takana pelkästään.
Google Earthin mukaan siellä näyttäisi olevan vireääkin toimintaa, suurin piirtein suomalaisen metsänhoidon periaatteiden mukaan. Keskimäärin metsät ovat varmasti tehottomassa käytössä, mutta potentiaalia on tuleville vuosikymmenille. Niitä myös riittää.