”Uskonnot pitäisi kieltää suomessa ja kannustaa ihmisiä jumalan pilk… Ajattelemaan ihmisiä itsenäisesti.”

Nimenomaan Jumalan ja toisten uskon pilkkaaminen on toimintaa, jonka polttoaineena on epävarmuus ja pelko. Jos ei ole puhtaat jauhot pussissa, on rationaalista olla sitä mieltä, ettei ole suurempaa voimaa. Omatuntoaan ei ihminen voi manipuloida, jos tälle on sellainen osakseen juurtunut. Sen ääntä voi yrittää vaimentaa, mutta se on sitkeä kuin suomenhevonen. Uskonnon varjolla et voi kuitenkaan määrätä toista.

Maassamme on perustava pula toimeen tarttuvista, oma-aloitteisista, asiallisista ja lähimmäistä auttavista ihmisistä. Sellainen tekee enemmän hyvää yhteiskunnalle toimeliaisuudellaan, kuin pahaa sillä, jos yksityisyyden suojissa hinkkailee vaikka saman merkkisiä värkkejä, joita itseltään löytyy. Oikean ja väärän määrittää jokainen itse neljän seinän sisällä. Homoseksuaalisuus ei ole rikos tänä päivänä, onneksi. Julkisesti ei ole syytä pelehtiä homon siinä kuin heteronkaan. Myös olisi hyvä, jos ihmiset pitäisivät paremmin vaatteet päällä julkisuudessa.

Nostan Sannalle peukun ja toivotan hallitukselle viisautta tulla juttuun. Saarikosta sai nyt sujuvasanaisen sparraajan. Yhteiskunnan tukien väärinkäyttäjät olisi saatava maamme rajojen ulkopuolelle viipymättä tai sitten risusavottaan.

Asiaan- tänne ennättää parhaiten ruoka- tai kahvitunnilla. Onneksi työasiat ovat toisinaan sillä tolalla aina välillä.

Paperilinjalta syntyvä ”jäte”paperi sulputetaan pulpperissa veteen, jolloin syntyy samalle linjalle arvokasta raaka-ainetta, hylkyä. Hylyn osuus kaikesta koneelle annosteltavasta massasta on monilla linjoilla helposti kolmannes.

Näin ollen jäte ei oikeasti ole jätettä.

Tilannehan on niin, että venäläinen, Huom. PIENELLÄ pokstaavilla, osaa tehdä sanomalehtipaperin nykyään ihan spekseihin, se ei ole rakettitekniikkaa.

Historiallisessa ja sosiaalisessa mielessä tämä on rankka isku maamme metsäteollisuudelle ja Jämsänlaaksolle. Yhtyneiden paperitehtaiden perusta on nyt murtunut ja Juuso Waldénin muistoa mitätöidään paraikaa. Toki Simpelettä ja Tervasaartakin on murjottu jo paljon aiemmin. Olen pahoillani työnsä menettävien puolesta. Nyt joutuu varmasti työikäinen paperimies lähtemään reissun päälle työn perässä. Toivottavasti väliin ei putoaisi kukaan.

Tulevaan katsoessa tässä käy niin, että uusille sellutehtaille säästyy kuitupuuta ja yleinen mielipidekin kääntyy niille suotuisaksi sitä mukaa, kun ala muuten kurjistuu. Sellua tullaan tekemään aina ja maamme on täynnä arvokasta pitkäkuituista havupuuta.

Kaipolan syömä kierrätyskuitu kelpaa aina johonkin, miksei chipboard-kartongiksi. Pakkauskartonkia vaikuttaisi kuluvan jatkuvasti hirveitä määriä meillä ja maailmalla. Tehtaan mekaanisesta kuidutuksesta vapautuva kuusi kelpaisi hyvin taivekartongin keskikerrokseen. Ehkä MG voisi lähivuosina korvata vanhempaa taivekapasiteettiaan uudella, valtavalla taivekartonkitehtaalla. Sijainniksi tulisi paikka, jossa vesi ja sellu ovat lähellä ja kuusikuitu helposti haalittavissa lähimaakunnista. Merellekään ei olisi pitkä matka. Toivottavasti Kaipolan ja muiden entisten tehtaiden tekemisen historiasta osa siirtyy uuden tekemisen voimaksi uuteen tehtaaseen.

Pääasia on, ettei kirvestä heitetä kaivoon yksityisellä eikä julkisella puolella. Kun on eloa, on toivoa!