Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Nyt on vallalla käsitys, että ojien pitäisi olla matalat. Entäpä jos jo etukäteen kaivettaisiin syviä laskeutusojia ja -kanavia poispäin lasku-uomista. Tasaisilla mailla näillekin tulisi pituutta joskus jopa kilometritolkulla. Näitä ei tarvitsisi kaivaa uudelleen ainakaan sataan vuoteen.
Laskeutusojat sopisivat yhteishankkeisiin ja jahka niissä olisi sammalta ja muuta kasvillisuutta, niihin alettaisiin johtaa kuivatusojia. Se joka kehittää niihin vielä ravinteita sitovia menetelmiä, on nero.
Tutkimusta tarvittaisiin, mutta tutkijoiden asenne pitäisi olla myös kohdillaan. Käytännön tekijä- ja urakoitsijaportaassa olisi valtavasti ideoita ja tietotaitoa. En usko, että tutkijat ovat penkoneet edes näitä esille.
Naureskelin ennen luonnonmukaisen viljelyn biohiilelle ja orgaaniselle typelle. Pidin niitä hurataneiden hommina.
Täytyy myöntää, että takki on kääntynyt. Orgaanisella typellä on jokin merkitys myös puuston kasvulle.
Kysymys tietäjille: Onko arginiini kasvuhormoni?
Eikös se ole aika selvä, ettei kyseessä ole pelkkä typpilannoite? Typpi annettaisiin ammonium- tai nitraattityppenä.
Oma käsitykseni on, että arginiini toimii kasvuhormonin tavoin juurissa. Jostain syystä hormoni -termillä on niin huono maine, ettei sitä käytetä mainonnassa, vaikka luonnossa puiden kasvu perustuu osin hormoneihin.
Kulmalan tutkimuksista voidaan johtaa päätelmiä, jotka ovat myrkkyä suojeluväelle:
– Puunkasvuun kannattaa panostaa. Pitkään hiiltäsitoviin puutuotteisiin kannattaa panostaa.
– Metsät tulee olla huomattavasti tehokkaammassa hiilensidontatyössä kuin nykyään: jalostettu perimä, hoitojen oikea-aikaisuus ja nopeasti nurin päätehakkuuiässä
– Ihmisen toiminnalla voidaan näiden aerosolien määrää puussa jopa monikymmenkertaistaa
– Ihminen voi toiminnallaan ottaa nämä uuteaineet myös omaan hyötykäyttöön ja ne aikanaan vapautuvat ilmakehään
– Eli nopeasti uusi havupuusukupolvi kasvamaan ja kaikki toimet käyttöön, jolla metsänkasvua voidaan nopeuttaa ja lisätä
Portimo kysyi kaukana edellä Kalixin sellutehtaasta. Siellä on tosiaan BillerudKorsnäsin tehdas ja sellutehtaan koko on jokseenkin sama kuin Veitsiluodossa. Kuituautoja ajaa Kalixiin Suomestakin aika paljon. Samoin BillerudKorsnäs käyttää melkoisen paljon Baltian puuta.
Veitsiluodon sellutehtaan kohtaloa hiukka ihmettelen tässä markkinatilanteessa. Siinä olisi valmis tehdas markkinasellun valmistukseen. Kuivauskoneen kapasiteetti ei riitä, mutta ennenkin siellä on paperikoneesta saatu kuivauskone. Ehkäpä tuo 360 000 – 400 000 tonnin vuosituotanto ei enää riitä. Korjausinvestointeja olisi edessä ja se paperikoneesta kuivauiskoneeksi modifikaatio.
Metsäväen suurin ongelma on hiiliasioissa, että keskustelu päättyy metsään. Ei ymmärretä tuotteisiin sitoutuneen hiilen merkitystä. Osa sitoutuu tuotteisiin muutaman kuukauden tai vuoden ja osa hiilestä on tuotteissa satoja vuosia.
Tohtorin kirjoitus pitää laittaa omaan arvoonsa. Yliopistot ovat täynnä tohtoreita, jotka ovat pihalla käytännön maailmasta ja jälki on senmukaista.
Kairapumppu näyttää kätevältä.
Mutta jos on uusi polttomoottoripumppu ja siinä 3″ imuletku, tuliko hommattua imuletkun päähän pohjaventtiiliä? Meinaan, että jos pumppu ei olekaan itseimevä. Siemenvesi karkaa lyhyestä ja paksusta imuletkusta turhan vikkelästi. Harjavallasta ihan hyviä kommentteja. Vaikka pumpussa olisi isot yhteet, niin supistamalla yhteitä saadaan ihan järkevä paketti.
Hirvivahinkoja kärsineiden olisi kai alettava ilmoittamaan kaikki todelliset vahingot. Nykytilanteessa pitäisi vain kieltäytyä maastotarkastuksesta. Eli vahingot kuitenkin tilastotuisivat.
Siihen ei MMM:n osaaminen vielä riitä, että osattaisiin laskea hirvivahinkojen määrä tulevaisuuden puuraaka-aineelle. Siihen tarvittaisiin vielä metsäteollisuuden ja valtiontalouden tarkastusviraston apua.
Puurakentaminen on parasta hiilensidontaa. Metsä nurin heti kun kasvu hiipuu ja nopeasti uusi sukupolvi kasvamaan. Harvennuspuu on myös erinomaista mekaanisen puutuoteteollisuuden raaka-ainetta. Näin maailma pelastuu.
Koivutukkia on tarjolla nykyjalostajille riittävästi. Siksi siitä ei kannata maksaa enempää.
Lyhytkuituinen massa tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa mm. Etelä-Amerikassa. Pohjoismaihin ei rakenneta piiiitkään aikaan uutta sellukapasiteettia lehtipuulle. Lyhytkuituisen sellun toimijoiden katseet on jo käännetty Argentiinaan tai Sahelin alueen eteläosiin. Sahel on poliittisesti epävakaata aluetta, joten jahka Uruguayn seuraava mylly on toiminnassa, kuullaan jo uutisia Argentiinasta. Siellä toimijana ei vain ole suomalaisyhtiö.
Suomalaiselle lehtikuitupuulle pientä valoa voi syntyä monimuotoisuusasioista ja uusista jatkojalostusmuodoista. Uudet jalostusmuodot ovat alkuun pientä piperrystä, mutta jostakin toivonpilkahduksen on lähdettävä.