Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Anneli kirjoitti:
”Tukisin mieluummin hiilen varastointia puurakenteisiin kuin metsään, jonka käyttö pelkästään hiilinieluna on meillä monin tavoin haitallista.”
Saataisiinpa tätä näkemystä enemmän metsäalalle. Alan asiantuntijoista paistaa yleensä suuri kuilu metsän ja puunjalostuksen välissä. Tietenkin iso osa puunjalostuksen hiilestä päätyy lyhytkiertoisiin puutuotteisiin, mutta osuus määrä kohti pitkäkestoisia puutuotteita olisi nostettavissa.
Ovatkohan palstalaiset käyneet tutustumassa sahoihin vaikkapa Baltian eteläpuolella? Sahanteriin menee aivan uskomattoman huonoa raaka-ainetta. Meillä tuo huono raaka-aine menee suoraan sellutehtaalle. Mutta jos maailmassa todella tarvitaan paljon hiilensidontaa, niin raaka-ainetta kyllä on vaikka kuinka paljon. Ideat ja insinööriosaaminen ratkaisevat kyllä pienet laatuhaasteet.
Jäteöljyistä kun tehdään uusioöljyjä käytetään tietenkin sihtejä, mutta isossa roolissa ovat separaattorit. Niillä saadaan eritiheyksiset aineet tehokkaasti erilleen. Vesi ja metallit lähtevät äkkiä öljystä.
Jäteöljyistä tehtyjä ketjuöljyjä myydään ainakin mustissa, vihreissä ja valkoisissa kanistereissa.
Bioöljyt saadaan toimimaan myös talvella. Läheskään kaikki rypsi-rapsiöljyt tms peltokasviöljyt eivät kuitenkaan pelitä kovilla pakkasilla ja tosiaan kuumilla keleillä voivat hapettua. Parhaat bioöljyt ovat oikeastaan puolisynteettisiä eli öljyketju rakennetaan tarpeen ja käytön mukaan sopivaksi. Puoli- ja täysynteettisten kehitys hidastui, kun motot siirtyivät vaseliineihin. Kunnon bioöljyistä tuli aika lailla kalliimpia kuin puhdistetuista jäteöljyistä ja tämä osaltaan vei markkinaa vaseliinien suuntaan.
Metla testasi aikoinaan mäntysaippuaa terävoiteluaineena. Toimi hyvin, mutta talvella pitäisi käyttää lisäaineita.
Kuinka pohjoisessa tammi tekee itävää siementä? Pihatammista on levinnyt siementaimia ainakin Oulun korkeudella.
Aikoinaan jossakin vanhassa puukirjassa kerrottiin, että Torniossa olisi ollut 11 metrinen tammi.
Miksei hankintatukista makseta kunnon hintaa tai hankintalisää?
Nykyinen hinta on ihan käypä puunjalostajan vinkkelistä. Hankintatukeissa tuppaa olemaan oksia, koroja, lenkoutta jne huomattavasti enemmän kuin yhtiön sopimusyrittäjien hakkaamissa tukeissa. Omatoimihakkaajilla on suuri kiusaus tehdä tukiksi kaikki läpimitaltaan suuret puut. Hankintatukilla on laatukriteerit, mutta koska omatoimihakkaajat noudattavat niitä vaihtelevasti, niin kaikki kärsivät.
Lisäksi hankintatukkien laadutus on haaste. Mihinkään vuosien takaisiin tienvarsilaadutuksiin ei voi enää palata, missä tukit pyöriteltiin ja nappuloitiin yksitellen. Laaduttamista tehdään sahojen puukentillä, mutta sielläkin lähinnä otantana.
Miksei tukilla ole suurempaa hankintalisää? Vaihteleva laatukäsitys ja kokonaisuuden kannalta pienet erät tuovat kustannuksia.
Kertooko kuva koko totuuden? Jos kuvio on 10 ha ja vieressä muuta aurattavaa, niin kyllä hehtaarin hietakumpare menee siinä samalla mukana. Kuvilla on helppo valehdella, mutta tietenkin kuvassa näkyvälle maalajille olisi ollut toisia menetelmiä valittavana.
Maan sekoittaminen (ojitus, mätästys, auraus) näyttää hyvältä tavalta parantaa kasvuoloja. Sekin näyttää hyvältä, että vanhojen ojitusten ojamaat lyödään levälleen pitkin sarkaa.
Olisipa hyvä kuulla tutkittua tietoa, että lisääntyykö ravinteiden huuhtoutuminen. Tuo Jätkän mainitsema kasvukyvyn parantuminen hakaan ikuisuuteen alkaa epäilyttämään.
Mikä osa maan sekoittamisessa on suraan ravinteiden saamista matalajuuriselle kuuselle ja mikä osa on lämpötalouden parantumista? Kun lämpötalous ja hapen määrä maaperässä paranevat, myös mykorritsan olot paranevat ja puusto kasvaa paremmin.
Varislintujen lahtaaminen myös pesimäaikana auttaisi metsoa. Mutta arvovalintahan se on: Halutaanko varis- ja naakkalaumoja vai jotain muuta.
Neroutta on tietenkin se, että pysäytetään kiintoaineet ja ravinteet ennen vesistöjä ja otetaan ne ravinteet sitten aikanaan h y ö t y k ä y t t ö ö n.