Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Kiitoksia Pähkäilijälle ja Kisille linkkitiedoista.
Mielenkiintoinen tutkimus, kaipaisin joihin kuviin hiukka lisäselvennyksiä, mutta näyttää siis siltä, että hieskoivu on laiskan kasvattajan puulaji. Kasvata tiheässä, niin saat enemmän.
Silti nykymeno ja Venäjän koivutuonnin tulevaisuus kannustavat kyllä kasvattamaan hikon tilalla jotain muuta.
Onko kokemuksia, että jos harvennetun hieskoivikon alle muokkaa tai tekee ojanaveroita, saako kuusen uudistumaan huomattavasti nopeammin? Muutamassa paikassa on kunnostusojituksen penkoilla hieskoivun alle tullut jo kuusta todella hyvin, mutta naveroilla tarkoitan, että ojia pitäisi saada tiheään.
Klapihomma on mielenkiintoinen vaihtoehto hieskoivulle. Meinaatteko, että klapihomma on aliarvostettua näpertelyä, jos sitä ei kehtaa tunnustaa. Minä kehtaan tunnustaa, että klapihommaa joutuu miettimään yhtenä vaihtoehtona koivulle lähtitulevaisuudessa. Klapitarjontaa alkaa olla kyllä jo niin runsaasti, että hinta on alamaissa.
Asiastahan kertoi 12.9.2012 postin tuoma Metsäliiton lehti. Vanhalla palstalla taisin kertoa kokemuksistani. Uudistuskypsä kuusikko on harvennettu 1980-luvun jälkeen nyt kahdesti ja vasta seuraavana taitaa olla päätehakkuu vuorossa. Tällä palstalla ei ollut maannousemaongelmaa ja silloin lähtötilanteessa valtapuiden lisäksi oli kasvamassa paljon muutakin.
Omalla kohdallani harvinainen kuvio, jota seuraan mielenkiinnolla jatkossakin.
## Minkä tahon pitäis uusia innovaatioita kehitellä?Yliopistot,yritykset?Sitr an rahoitus?METLA?Metlasta jäänyt aneeminen mielikuva,onko suuria meriittejä?Olen ihmetellyt miksi meillä ei ole esim Lapin mäntyyn pohjautuvaa jatkojalostusta?Suomalainen työvoima on ilmeisesti liian kallista,siihen päälle kalliit rahdit(rikkidirektiivi!) ##
Innovaatioiden kehitys pitää kulkea yritysten kautta, isojen ja pienien. Meillä hukataan valtavasti tutkimus- ja kehityspanoksia yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, koska nämä organisaatiot tuppaavat ohjaamaan omaa toimintaansa.
Jos tuloksia halutaan, pitää isompi osa korkeakoulujen rahoituksesta kulkea yritysten kautta. Ne, jotka tuntevat asiakasta ja markkinaa tietävät, että mitä pitää tutkia tai kehittää.
Mahtava asia, että otit Lapin männyn esille. Nyt olen tajunnut jo itsekin, että 300-500 vuotiaan männyn keittäminen selluksi on hullun hommaa. Nuo isot känsäiset jättiläiset pitäsi ja olisi pitänyt tehdä vaikka pöydiksi ja penkeiksi pitkin maailmaa. Normaali sahaaminenkin on raaka-aineen hukkaamista, ellei sille löydy markkinaa ja asiakasta, joka haluaa maksaa tuosta ikivanhasta raaka-aineesta.
#Tämä on sinänsä metsäteollisuuden tehtävä eikä tälläisen yksinkertaisen puuntuottajan. Meidän tehtävänä on tuottaa puuta tehokkaammin / taloudellisemmin.#
Ei kuullosta kyllä kovin houkuttelevalta, että tuotettaisiin enemmän ja tehokkaammin ja jäätäisiin hyötyä tai tuottoa jaettaessa nuolemaan näppejämme.
Vähättelet vain itseäsi. Nimenomaan aktiivisen puutuottajan pitää miettiä, että mitä uusia mahdollisuuksia omalle puulle olisi kohta tulossa ja missä uudessa voisi olla vaikka itse mukana.
Sekin jo osoittaa, että et ole yksinkertainen puuntuottaja, koska olit Heurekassa kuuntelemassa uusia kuusen mahdollisuuksia.
Kyllä se huoltosuhteen parantaminen tarkoittaa sitä, että työttömät ja työkykyiset laitetaan töihin.
Työhaluttomilta leikataan tuet pois.
Julkinen sektori kutistetaan ensin puoleen ja sitten kohta kolmasosaan nykyisestä.
Lisäksi julkisella sektorilla tehdään verenvaihto: vain niile taataan töitä, jotka suhtautuvat yrittäjyyteen aidon positiivisesti, olipa kyseessä sitten opetus-, hoito- tai kehitysala.
Samaan aikaan näiden toimien kanssa puutuotteiden kaupallistamis- ja kehittämistoimiin on panostettu merkittävästi. Tämä ei koske niinkään isoja organisaatioita vaan pieniä ja vikkeliä alan toimijoita.
Näin on huoltosuhde kohta kunnossa ja Suomi on Euroopan kasvuykkönen.
Topintamin harvennusmoto kuulostaa ideaalilta – ainakin hintansa puolesta.
Meinaatko Suorittava, että Pudiksella tarvittaisiin kantokäsittelyä energiaharvennuksella? Puulajeina ovat oletettavasti mänty ja hieskoivu.
Olen kyllä samaa mieltä, että hakkuun ja lähikuljetuksen pitää olla tehokasta. Mutta kun omaa konetta ei ole, niin tehokkuuden edellee tahtoo mennä korjuujälki.
Kerronpa esimerkin: laitoimme kaksi palstaa hakkuseen jokin aika sitten. Toinen meni integraattiyhtiölle ja toinen mhy:n korjuupalvelun kautta. Iso yhtiö toi työmaalle kunnon koneet ja homma hoitui. Tällä palstalla oli muutamalla kuviolla myös uudistushakkuuta.
MHY toi metsään urakoitsijan, jolla oli Sampo-hakkuukone ja ajokoneena pikku Valmetti. Nyt pari vuotta hakkuun jälkeen tuo pikkukoneilla puitu jälki on niin paljon mukavammannäköistä, että silmä lepää. Ison yhtiön jäljiltä näkyvissä on vielä isojen koneiden ajourat ja niiden leveys oli vielä huomattavasti enemmän kuin pikkukoneiden. Rämettä oli runsaasti molemmilla kohteilla.
Kumpaisenkin kaupan kantohinnat olivat harvennusten osalta vertailukelpoisia keskenään. Jos saa valita, että millaisen koneen urakoitsija tai puun ostaja tuo metsään, niin oma mielipiteeni on, että ehdottomasti pikkukone + tietenkin se taitava urakoitsijaperhe.
Huoltosuhteen parantaminen on aloitettava ripeästi.
Mutta liittyvätkö jotkut elvytystoimet suoremmin metsä- ja puutalouteen?
Sehän olisi hienoa, että entistä useammalla suomalaisella olisi työtä ja entistä enemmän leveää leipää.
Erityisen hienoa olisi, jos parempaan elintasoon päästäisiin uusilla puutuotteilla.
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn myös Leevin mielipidettä, että miten Suomi saadaan nousuun.
Miten saadaan työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia lisää?Jottei niin kävisi tarvitaan:
Uusia tuotteita
Uusia markkinoita
Uusia ajattelutapoja
Kirveelle olisi töitä niin metsässä kuin suomalaisessa yritys- ja yrittäjyysbyrokratiassa.
Leevi,
Kunnioitan luontoihmisiä ja pidän itseäni ympäristötietoisena ajattelijana ja toimijana.
Rikkidirektiivi on kyllä nyt toteutettu housuunkusemalla -tyyliin. En ymmärrä, että miksi suomalainen munaa asiat oman maansa kannalta, kun haluaa mielistellä maailmaa.