Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Varsinainen juonto normaalisti, mutta ehdottaisin jäänylitykseen pidempää välimatkaa vetäjälle ja puille. Väliin kettinkiä tai vaijeria.
Jään alta kun on paha päästä pois.
Timppa epäilee, että voisi asua kastuneessa betonitalossa?
Käypä joskus vaikka purkutyömaalla katsomassa millaiseksi sienimöksi kastunut eriste betonilaatan sisällä on muuttunut.
Kyllä se on niin, että ainakin lasi- ja kivivillat (mineraalivillat) ovat kastuneena erittäin hyvää kasvualustaa. Siellä on aina sen verran ravintoa, jota sieni tarvitsee elääkseen. Itseasiassa luottaisin puukuitueristeisiin enemmän kuin lasi- tai kivivillaan, jos vesivahinko on päässyt syntymään. Ne puhtaat puukuidut saattavat jopa estää sienen kasvun, jos ne saadaan nopeasti kuivaksi.
Vesivahinko betoni- tai tiilitalossa on jokseenkin samanlainen vahinko kuin puutalossa.
Vesi kastelee jokatapauksessa eristeet. On aivan sama, että onko eriste betonielementin sisällä tai puulevyjen välissä. Rakenteen tulee olla täysin vesieristetty ennenkuin se kestää vedentulon. Nykyaikainen uima-allas kestää vettä. Uima-allaskaan ei pidä vettä, jos se on pelkässä betonikupissa eikä sitä ole vesieristetty.
Saas nähdä viihtyvätkö Oulun Klubitalon asukkaat tai työntekijät enää talossa, jossa eristeet ovat kastuneet.
Mettämies !
Kenttäsahauksesta:
Viittasin tuolla kommentillani EU:n rakennustuotedirektiiviin, jossa rakentamiseen käytettävä puutavara on CE-merkittävä ja siis käytännössä lujuuslajiteltava. Mielestäni tällä direktiivillä laitetaan aivan turhaan kapuloita rattaisiin piensahoille.CE-merkintää ja rakennustuotedirektiiviä on käsitelty keskustelupalstan toisissa keskusteluissa.
Raakkitukeista saisi täysin kelpoa rakennuspuutavaraa monenlaiseen rakentamiseen, mutta EU on siis tukkimassa tämänkin reitin metsänomistajilta ja piensahoilta.
Hemputtaja kirjoitti asiaa ensimmäisessä lauseessaan viittaamalla taitamattomaan polttoon.
Suomessa on paljon polttajia, jotka eivät ymmärrä puun kosteudesta juuri mitään. Märän ja liian kostean puun polttaminen on yksi syy pienhiukkasten synnylle. Puun oletetaan kuivuvaan viikossa ulkona, klapipinot on peitelty tiiviisti, jolloin kuivumista ei tapahdu jne.
Uskon, että suuri osa palstan lukijoista on keskimääräistä taitavampia puunpolttajia, mutta aina voi taitoa kehittää.
Keskustelu sytyttämistavoista viittaa siihen, että poltetaanko puuta tehokkaasti vai päästetäänkä osa puun hiiliketjuista palamattomana taivaalle. Jos kylmä tulipesä ja osin kostea puu sytytetään alhaalta, pääsee osa puusta piippuun vain osittain palaneena.
Oma lukunsa väärin polttamisessa ovat jätteenpolttajat. Joskus tulipesää sytytetään margariinipakkauksilla, jogurttipurkeilla ja tyhjillä vakuumipakkauksilla. Syntyvä musta savu on merkki, että polttaja ei tunne palamisprosessia ja on piittaamaton ympäristön elävistä.
Puun poltto on hieno asia ja pientulisijoissa kannattaa polttaa puu kuivana ja tehokkaasti, jolloin säästää puuta ja ympäristöä.
Kuitukasoissa on aivan sahauskelpoista tavaraa. Moni maaseudun rakennus on tehty sahatavarasta tai tukeista, jotka yhtiöt raakaavat nykyään usein raakeiksi.
EU:ssa lobbarit ovat nyt huolehtineet, että piensahaustoimintakin on menossa ankaraan sääntelyyn. Joten tulevaisuudessa niille raakkitukeille ei löydykään välttämättä sahaajaa omalta kylältä.
Valitettavan yksisilmäistä ja yksipuolista on ollut siis Metsäradion anti Risuparran aloituksesta päätellen. Metsäradiossa pitäisi sentään olla valistunut toimittaja, joka valottaa totuuden toista puolta.
Totuus on, että mitä enemmän metsiä hoidetaan, käytetään, hakataan ja jalostetaan hiiltä sitoviksi tuotteiksi, sitä enemmän hiiltä sitoutuu pois ilmakehästä.
Parasta hiilen sitomista on metsänhoidossa on mm. auttaa kasvattamaan metsien puubiomassan tilavuutta (siis käytännössä kuiva-ainetta). Hyviä toimenpiteitä ovat siis mm. ojitus, taimikonhoito, harvennushakkuut jne.
Parhaita hiiltä sitovia puutuotteita ovat mm. hirsitalot, massiviipuusta tehdyt kiintokalusteet, ovet, ikkunat, palkit jne. Lisäksi massiivipuiset huonekalut ja muut kalusteet ovat ylivertaisia verrattuna esim. muovisiin.
Paperituotteissa hiiltä sitoutuu suhteellisen pitkäksi aikaa hienopaperiin ja etenkin päällystettyihin hienopapereihin.
Tuota puuta tehokkaasti ja paljon !
Käytä puuta pitkäaikaisiin puutuotteisiin !
Osta massiivipuutuotteita ja kannusta muitakin tekemään näin!Näin maailma pelastuu paljon nopeammin kuin politrukit radiossa propagoivat.
Rukkasenjäljet pois on hyvä lähtökohta.
Toinen hyvä lähtökohta on olemassaolevan konekapasiteetin hyödyntäminen.
Jos joutuisin hankkimaan kaikki koneet nyt, ajattaisin puut vieraalla klapitehtaalle 3-6 m pitkänä ja klapitehtaalla vasta pätkintä, halkaisu ja säkitys. Elikkä panoksia enemmän sinne klapiin, esikuivaukseen, kuivaukseen, seulontaan, säkitykseen ja verkkosäkeissä kuivaamiseen.
Nettivideoissa on hurjaa homma, kun moto pui ja klapittaa puut pitkin metsiä. Kuka ne klapit sieltä pientareelta kerää?
Yksi pohjoisen pyörömätästyskeksijä on Toimi Holck.
Tuossa yksi juttu:
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/
matastaja-voitti-maaottelun/304194/Jutustelin joskus joillakin messuilla Toimin kanssa ja sitkeä kaveri tuntui olevan, vaikka monenlaista jarrumiestä on ollut kai alalla.
Jos talvella menee samaa öljyä enemmän kuin kesällä alan epäilemään, että alussa öljyä menee vähemmän ja kitka kasvaa. Laippa ja ketju lämpenevät enemmän ja kohta ketjuöljyn lämpötila kasvaa ja öljyä kuluu enemmän. Silti yleisempää lienee, että kuumana kesäpäivänä öljyä kuluisi enemmän.
Motolla lämpimillä keleillä kun kulutus meinaa kasvaa liikaa, on käytetty öljyä, jonka viskoluokka on yli 68. Sama ongelma on Keski-Euroopassa, jossa lämpimiä päiviä on enemmän. Tavallinen ISO VG68 on liian ohutta.
Öljyn tarttuvuus ketjuun ja laippaan ei johdu pelkästään lämpötilasta ja viskositeetista. Lisäaineet ja öljyn perusrakenne (lievästi polaarinen yms.) vaikuttavat myös paljon.