Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Putte kirjoitti:
”Yritin etsiä Metlan julkaisuista, mutten löytänyt. Muistelen joskus lukeneeni – vastoin käsitystäsi – että kaltevuus kokonaisuutena keskimäärin vähentää kasvua. ”Jos Putte löydät artikkelin, laita siitä tietoa. Siinä mielessä mielenkiintoinen artikkeli, että esimerkiksi Pohjanmaan rannikkoalueella voisi sanoa, että aina kun maassa on kaltevuutta johonkin suuntaan, niin se kasvaa paremmin kuin tasamaa.
Tasaisimmat alueet rannikkoseuduilla ovat vedenvaivaamia ja korkeuskäyriä on todella harvassa. Kun vesi seisoo joko palstalla tai ojissa, kasvu kärsii.
Tasaisuus tuo ojitusammattilaisillekin uusia haasteita. Maastokartassa on esimerkiksi yhdellä palstalla nuoli osoittamassa ojan virtaussuuntaa. Kun alue kunnostusojitettiin, tuli yllätys, sillä vesi lähtikin lähes päinvastaiseen suuntaan. Ei muuta kuin uusi suunnittelu käyntiin ja satoja metrejä uutta ojaa uuteen virtaussuuntaan.
Pohjoiselle kuuselle on tulossa taas uusia mahdollisuuksia mm. liimatuissa puutuotteissa.
Lisäksi kuusella on saatu hyviä tuloksia mm. käyttökohteissa, jossa puun pitää säilyä kuivana vaikka vettä sataisi vaakasuoraan. Käyttökohteet eivät ole tällöin välttämättä Suomessa vaan mm. meri-ilmastossa Länsi-Euroopassa ja kosteissa subtrooppisissa ja trooppisissa olosuhteissa.
Itse asiassa kuulin jo pohdintaa, että mistäs männylle markkinoita, koska niitä näyttää riittävän kuuselle ja uusia on tulossa.
Selvennyksen vuoksi sanottakoon, että omissa metsissäni mäntyä on huomattavasti enemmän kuin kuusta, mutta hieno homma, että kuuselle tulee uusia mahdollisuuksia.
Olen sen verran kova luonnonsuojelija, että ihmettelen suuresti tuotantopanosten käyttöä marjanviljelyyn ja sitten räkättirastaat syövät ison osan marjasadosta. Vahinkolinnut lisäksi pilaavat suuremman osan sadosta kuin ehtivät syödä.
Työtä, polttoaineita, tuotantovälineitä, kastelua, lannoitusta jne jne kuluu aivan hukkaan. Järjetöntä luonnonvarojen tuhlausta.
Nuoriso pitäisi valjastaa kevääksi ja alkukesäksi hävittämään räkättirastaiden pesät. Näin toimisi todellinen luonnonystävä.
Voi tytöt ja pojat, vastaus kysymykseen on hyvin yksinkertainen!
Jos likaa oman pesän ja siivouskulut jäävät muiden maksettavaksi, niin voihan sitä pesän likaamista jatkaa loputtomiin.
Jos piipertäjiltä otettaisiin julkisvallan palkkatulot ja tukiaiset pois saattaisi olla uusi into rakentaa yhteiskuntaa, joka perustuu luonnonvarojen hyötykäyttöön ja kansantalouden kannalta hyviin talouspoliittisiin ratkaisuihin.
Tutkikaapa, että moniko piipertäjä tienaa oikeasti oman leipänsä. Monenko elintaso riippuu työn tuotoksesta ja oman työn tai tuotteen myynnistä? Kyllä ne piiperöt julkisissa hommissa ovat ja muut hölmöt maksavat lystin.
Keskustelu itäpuun kalleudesta ja edullisuudesta on ihan oikeilla raiteilla. Tietenkin nyt mennään otsikosta sivuun.
Puuntuojien julkisesti kertomia syitä:
– ostaminen on kallista, myyjiä Suomessa on niin paljon
– leimikkokoot pieniä
– korjuu arvokasta, vaikka korjuulogistiikka on viritetty hyvin tehokkaaksi
– joudutaan pitämään isohkoa osto- ja markkinointiorganisaatiota metsänomistajien suuntaan– idästä saa vaikka kymmeniä junakuormia yhdellä sopimuksella
Epävirallinen syy puuntuontiin:
– puuntarjonnan hintaodotukset pidetään maltillisinaKasvako Ollen pihapiirin lähellä tuomea? Jos kasvaa, voit unohtaa ne maassa olevat kuusen siemenetkin, sillä kuusentuomiruoste on jo tuhonnut ne.
Jos kuusia olisi halutuu näiden poistettujen tilalle, olisi pihapiirin maaperää voinut vähän paljastella ennen kuusten poistoa. Olisi alkanut tulla aliskasvosta kovastikin.
Pienillä piha-aloilla voi kokeilla jopa kantaa kivennäismaanökkösiä kuusten alle.
Olen tehnyt pihapiirin puistometsissä koivun tuoreiden oksien karsintaa loppukesästä ja syksyllä. Puistometsissä karsittujen tuoreiden oksien läpimitta oli pahimmillaan jopa 50-70 mm. Karsinnan jälkeen kovut ovat kasvaneet nyt 15-20 vuotta ja päältäpäin katsoen karsinta onnistui hyvin.
Pystykarsittuja koivuja on jo harvennettu, mutta valitettavasti en ole päässyt sahaamaan niitä (siis pitkittäin) sahatavaraksi tai pelkaksi. Vasta sahalla voisi tutkia tarkemmin karsinnan laatua ja sen vaikutusta. Huo harvennetut koivut menivät tässä vaiheessa sulfaattikeittoon.
Oma kokemus on, ettei kevätahava kuivata tuoreiden oksien leikkuuhaavaa. Olen nähnyt kevättalvella karsittuja koivuja, jotka alkavat itkeä mahlaa kuitenkin keväällä. Veikkaisin jäljistä päätellen, että näissä vuototapauksissa on myös iso lahoriski.
Halon ohjeilla putoamme pahemmin kyydistä.
Sellulla menee nyt tosi lujaa, pakkauksilla myös.
Tulevaisuus on biomateriaaleissa ja sahatavaraa kannattaa jatkojalostaa myös Suomessa. Poltettavaa tulee siinä sivussa, kun tekee niitä parempia tuotteita.
Julkisuuteen on tullut monia hyviä uusia mahdollisuuksia ja monta on vielä kohta tulossa ja julkistamatta.
Polttopuun kasvattamisella Oy Suomi Ab ei elä.
Sanokaapa aktiivikarsijat, että onko tukkikaupoissa tullut lisätiliä pystykarsituista. Omassa sahauksessa pystykarsittu kyllä menisi mukavasti, mutta entäpä normikaupoissa – siis tukinmyynnissä?
Aika ison alan meinaa Puuntakuinenkin karsia. Varmasti hyvä harrastus ja työnjälki jo kiittää tekijäänsä. Mutta oletteko päässet muuttamaan karsintaa rahaksi?
Omat karsinnat ovat olleet tähän asti käytännössä vain maisemakohteita. Varsinaisten talousmetsien karsintaan ei ole aika riittänyt, sillä koko ajan on joku muu homma priorilistalla edellä.
Jänis ja hirvi syövät erittäin mielellään poppeleita. Omakohtaista kokemusta on mm. palsamipoppelista, ruhtinaanpoppelista, laakeripoppelista, ruhtinaanpoppelihybrideistä jne.
Poppelit kyllä kasvavat nopeasti, mutta metsäpuuksi hybridihaapa voisi olla valinta, jos Populus-sukua haluaa kasvattaa.
Sensijaan peltomaisessa tehoviljelyssä myös muut poppelit ja pajut ovat hyviä. Pajuista etenkin vesipaju on antanut hyviä tuloksia.
Kertokaapa energiakasvien viljelyä ja EU:ta tuntevat, että miksi meillä pajujen kasvatus ei kuulu maataloustuen piiriin (peltoenergiakasvit). Käsittääkseni Ruotsissa ja Tanskassa viljellään pajuja ja siellä saattaa tukipolitiikka olla erilaista. Onko syynä aikoinaan käydyt EU-jäsenyysneuvottelut maatalouden osalta?
Meillä peltobiomassaa on tuotettu mm. viljelemällä ruokohelpeä. Muutamat bioenergia-ammattilaiset ovat sanoneet, että pajuista saataisiin parempi sato, mutta esteenä on Suomi-EU:n maataloustukipolitiikka.
Tällä palstalla on jo todettu moneen kertaan, että tuet vääristävät järkevää toimintaa väärään suuntaan. Nyt tuet ohjaavat viljelyä pois puuvartisten viljelystä. Kyllä olisi tukikirveelle töitä!