Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Mitä merkkiä olet Panu käyttänyt, jos kovettuu?
Markkinoilla on pilvin pimein erilaisia biojuttuja ja osa on luonnonöljyjä ja osa on ainakin puolisynteettisiä. Eri merkkien välillä on hapettumisenkestossa isoja eroja.
Metsänvartijalla ollut Saksassa muhkeita runkoja.
Aloittajalla on tainnut olla 5 litraa sakeaa nestettä. Liekö keskenkäynyttä, koska oli niin sakeaa? Ja tuota meni sitten monta tankillista?
Vai oliko valmistautunut Metkoon jo hyvissä ajoin?
Olispahan hieno homma, jos byrokratia vähentyisi näin ja Suomi pääsisi oikeaan työntekoon!!!
Palaan vielä keskusteluun vuorotyöstä ja tehokkuudesta.
Ajoittain tulee keskusteltua mm. puutuoteteollisuuden tuotannon asiantuntijoiden kanssa ja monella laitoksella on tunnustettu tosiasia, että yövuorossa ihmistyö ei tuota niin hyvin kuin päivällä. Jostain syystä ne haaverit ja laiterikot jne sattuvat monesti yövuoron aikana. Uskoisin, että myös puunkorjuussa on samaa ongelmaa. Lisäksi yöaikaan huoltopalveluiden saatavuus on aina rajoitetumpaa.
Työaikajärjestelyt eivät myöskään aina tue parhaalla tavalla yövuoron tekemistä. Iso osa työntekijöistä kokee, että yövuoro on raskasta, mutta siitä ei haluta luopua, koska se kuitenkin on tuottoisaa. Porukkaan sattuu kuitenkin aina jokunen yökyöpeli, jolle yövuoro sopii jopa paremmin kuin päivätyö. Nämä kaverit eivät sitten saa tehdä jatkuvaa yövuoroa, vaikka he toivoisivatkin sitä. Yövuoro ei ole näillekään tekijöille välttämättä se koko työuran toive, vaan yöhomma saattaa sopia vaikka muutamaksi vuodeksi tyyliin: Parempi olla yövuorossa töissä kuin pahanteossa kylillä.
Pete kirjoitti:
”Urean vaikutusmekanismi perustuu pH:n nousuun leikkopinnalla. Korkea pH ei ole ole juurikääpäitiöille hyväksi ja kantoon tulee muita lahottajasieniä. ”Tuota en heti hoksannutkaan, että pH pitäisi saada ylös. Jos pelkän pH:n nostaminen riittää, niin silloin kantokäsitelyyn voisi olla tehokkaampiakin konsteja.
Tulee myös heti mieleen, että onkohan juurikääpäriski sitten suurempi mailla, joissa pH on matala, vaikkei kantopuun pH:lla ja maaperän pH:lla ole välttämättä heti suoraa vaikutusta toisiinsa?
Lauri Vaaralta mielenkiintoinen idea, mutta kannattaa muistaa, että kaivulavojen käsittely ja siirtely vaativat ison tilan. Elikkä kunnostusojituksessa pitää olla ainakin toisella puolella reilusti tilaa, jotta levyjä voi siirrellä. Minikaivurin ulottuvuus on aika onneton ja ottaisin hommaan silti vähintään midi-koneen.
Tulipa mieleeni ratatyömaiden keksintö, jossa kaivinkoneissa on näppärät ratapyörät. Voisiko samaa soveltaa metsäojiin:
Tela-alustainen sopivankokoinen kone, jossa olisi edessä ja takana hydrauliset lisätelat. Lisäteloilla konetta voisi tukea kunnostettavan ojan pohjaan, seinämiin tai penkkoihin – tilanteen mukaan. Teloja ei tarvitsisi nostaa ylös siirtymisen ajaksi. Ratatyömailla on isoissa koneissa jo valmista tekniikkaa kokeiltavaksi.
Yksi vaihtoehto ojahommiin voisi olla myös levitettävä alavaunu. Telojen haarojenleveyttä voisi säädellä tilanteen mukaan.
Maailmanmittakaavassa kunnostusojitus ei taida olla kaivubisneksessä kovin suuri työlaji. Jos se olisi iso työlaji, olisi koneitakin jo tarjolla yllin kyllin. Silti pohjoisella havuvyöhykkeellä luulisi olevan paljon lisää kaivettavaa.
Kaiva ojaa ja kunnosta entiset, niin hiili sitoutuu ilmakehästä luonnollisella tavalla!
Jokaisella metsänomistajalla pitäisi olla oikeus saada vihreää joutoporukkaa käytettäväksi luonnonhoitotöihin. Isäntä tai emäntä saisi määritellä makunsa mukaan luonnonhoitotyöt esim.: taimikonhoito, varhaisperkaus, heinäys, energiapuun korjuu, ojatukosten aukominen lapiotyönä, linnunpönttöjen teko jne.
Julkinen sektori kustantaa tälläkin hetkellä lähes kaikkien vihreiden elämisen. Tässä luonnonhoitomallissa julkinen sektori kustantaisi edelleenkin työvelvollisten kustannuksista valtaosan, mutta työpanos käytettäisiin aitoon luonnonhoitoon.
Suomessa viherhöttö saadaan palautettua uomiinsa, kun leikataan julkisista palkka- ja projektimenoista mm. tutkimuksesta, hankkeista jne.
Nämä hankkeet eivät hyödytä oikeasti yrityksiä, vaan niillä tuetaan höttöhenkilökunnan hyvinvointia. Leikkausten jälkeen alkaisi työvoima siirtyä pikkuhiljaa tuottavaan työhön, johon kuuluu mm. luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen: metsä- ja puutuoteteollisuus sekä bioenergia ja tietenkin biotalous uutena toimialana.
EasyGo:lla on se ammattiversio, jota voisi käyttää myös metsäsuunnittelun apuna. En saanut EasyGo Personal -versiota pelaamaan niin hyvin kuin Karttaselainta (S60), joten en lähtenyt tutustumaan tuohon sen tarkemmin.
Pohdi Taneli iPadin rinnalla vielä hyvää Android -tablettia. Tablettina tulee käytetyä molempia ja iPad puoltaa paikkaansa, jos on muuten hurahtanut Mac-maailmaan.
En ole vielä päässyt kokeilemaan tabletilla karttaohjelmia, mutta yritän ehtiä. Sensijaan Android -puhelin ja vanha S60 nokialainen ovat toimineet Karttaselaimen kanssa mukavasti. Karttaselain ei päivitä enää S60 ohjelmistoa, mutta vanha ohjelmisto riitää kyllä.Karttojen mittakaava tarkimmillaan 1:1000 ja 1:4000. Digitoidut rajalinjat saa tarkasti, mutta eri asia on sitten, pitääkö MML:n digiaineisto paikkansa metrin vai 10 metrin tarkkuudella. Sehän riippuu pyykin RSK-luvusta ja lisäinfoa antaa MML:n sivut.
Android-puhelin S3 ja S60-E71 näyttävät kyllä paikat ja rajat (siis digitoidun rajan – oikea raja voi olla eri paikassa) tarkasti, mutta uuden hankinnassa varmistuisin, että mitä paikanninstandardeja laite ja softa tukevat. GPS ei ole ainoa, mutta varmaan tärkein.
Maastossa tulee piirreltyä työrajauksia pisteinä, joita sitten siirtelen PC:lle ja karttapohjille. Menetelmä on hiukka työläs ja jotain metsäsovellusta voisi olla apuna. Näillä karttaohjelmistojen tekijöillä on kai tarjolla jo metsäsovewlluksia, mutta en ole vielä käyttänyt.