Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Uskokaa tai älkää, mutta maailmalla on jo tehty kokeita, että miten tervasrosoa saadaan entistä ärhäkämmäksi ja tervasrosoa on levitetty tarkoituksella viljelymänniköihin.
Tavoitteena on saada puu tuottamaan pihkaa mahdollisimman paljon. Sulfaattikeitossa puusta saataisiin sitten runsas mäntyöljysaanto ja toisenlaisessa uuttomenetelmässä pihka uutetaan kuumana erilleen ja loppu puuaines käytetään bioenergiaksi tai selluntuotantoon.
Yhdysvalloissa on lisäksi tehty kokeita torjunta-aineilla, joiden käyttö aiheutti istutusmänniköissä voimakasta pihkanmuodostusta.
Saas nähdä milloin Suomessa joku keksii, että tervasrosoa voisi hyödyntää. Epäilijöille voi vielä todeta, että pihkajalosteiden arvo voi olla moninkertainen hienopaperin arvoon verrattuna.
”Oikeus punnitsee aikoinaan, passitetaanko tekijä vankilaan vaiko hoitoon. ”
Nämä molemmat hoitomuodot tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.
Kaikki voittaisivat, jos Kyrkösjärven ympärille syntyisi nopeasti sopu retkeilyreitistä. Saattaa olla, että asiassa on yritetty jo sopia, mutta jääräpäisimmät pitäisi saada sopuun asiassa mieluummin porkkanalla kuin kepillä. Raha ei aina ratkaise, vaan muut suostuttelun ja houkuttelun keinot kannattaa ottaa käyttöön.
Ilmajoen tapauksessa voisi tutkia myös vaihtoehtoja, joita on käytetty alueella satoja vuosia: Jos kyläkunnan etu vaatii näin toimitaan ja maanomistaja saa kohtuullisen hyvityksen. Muuten oltermanni kokoaa miesporukan ja kun sakilla neuvotellaan, tulosta syntyy. Silti maanomistaja saa vielä kohtuullisen hyvityksen.
Vanhan kansan menetelmissä oli monta hyvääkin asiaa… ja sopu säilyi seutukunnassa.
Uusi Äänekoski putsaa vedet huomattavasti paremmin kuin nykyinen. Näin se vain on, vaikka en ole nähnyt vielä yksityiskohtaisia Pöyryn tai Swecon kuvauksia toiminnanharjoittajan tulevasta prosessista.
Siinä pitäisi juomavesivalitus kaatua ilman sen ihmeellisempi tutkimuksia.
Olen hiukka epävarma lähteestä, koska en pääse heti tarkistamaan mutta…
Taisi olla Matti Kärkkäinen, joka huomasi, että taimitarhatoimituksissa pisimmät taimet jatkavat voittoisaa kasvua myös vuosien kuluttua. Elikkä taimien kokoero senkun vain säilyy.
Eli jos halutaan hyvää taimiainesta metsiin, ostetaan 1-vuotiaita hyvin kasvanutta tavaraa.
Mutta arvaatte varmaan, mitä taimitarha tekee niille huonommin kasvaneille 1-vuotiaille: Niitä jatkokasvatetaan taimitarhalla ja ne myydään sitten kaksivuotiaana.
Haluaako tehokasvattaja siis huippukasvuisia yksivuotiaita vai jatkokasvatettuja kaksivuotiaista, joiden geno- tai fenotyyppi (perimä ja ilmiasu) eivät siis olekaan aivan huippuluokkaa.
Elikkä kannattaa olla tarkkana taimien alkuperän ja mahdollisten huonojen taimien jatkokasvatuksen suhteen.
Nyt on päivänselvää, ettei länsirahalla synny Venäjälle sellutehtaita pitkään aikaan. Hyviä esimerkkejä investointien takapakeista ovat Assi Domän, Ruukki Group ja Ikean viimeisin vetäytyminen myös sahateollisuudesta Kostamuksessa. Putin saattaa toki osoittaa jossakin vaiheessa mahtiaan ja laittaa lisää keittokapasiteettia omin voimin.
Elikkä kun tilanne on Suomesta säteellä 0-2000 km tämä, että Venäjän metsät kasvavat hyvää kyytiä ja kuitupuun kysyntä Venäjällä tuskin lisääntyy, niin johonkin se puusuma tulvii.
Ei ole rapoisat näkymät niillä, jotka odottavat hinnan nousevan.
Iso osa metsäteollisuudestamme on kasvottomien monikansallisten rahastojen omistamaa. Suomen kansalaisiin kohdistuva verotus on aivan väärä keino tukea näitä rahastoja.
Aivan samoin voisimme ajatella, että suomalaisin verovaroin alettaisiin tukemaan British American Tobacco -yrityksen toimintaa, koska yhtiön tuotteet työllistävät niin merkittävästi mm. suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon sektoria.
Jos verotuksella halutaan ohjata elinkeinopolitiikkaa, on hyödynsaajien oltava myös suomalaisia.
Entäpä jos työttömille säädettäisiin vero, koska arvokas työvoima on työttömyyden aikana vajaakäytössä??
Kovimmat roopeankat saisivat veron aikana työvoimaa kohtuuhinnalla, koska näin vältyttäisiin verolta.
Turvepelto ja koivut:
Esimerkkikuvio on muutama hehtaari turvepoltoa tai peltoheittoa. Turpeen paksuus on 40-70 cm ja alla tiivistä hiesua (savimaista). Kun aluetta on muokattu matalaan, syntyy hieskoivua.
Mutta alueen läpi on vedetty kanava ja kanavan penkat eivät kuulemma kasvaneet ensimmäisinä vuosina mitään. Heinät ja ruohovartisetkin tulivat hitaasti. Nyt ehkä noin 35-40 vuotta kanavan kaivun jälkeen penkat kasvavat alueen komeinta rauduskoivua.
Tässä olisikin mielenkiintoinen vertailukohta sipistelyn ja rajun muokkauksen vertailuksi.
Finnpulpin pitää kerätä vielä paljon rahaa, että homma nousee edes suunnitteluasteelle. Nyt siinä eivät riitä Pohjan Sellu -tyyppiset ovelta ovelle -keräykset.
Tuossa kaveripiirissä on kuitenkin kontaktipintaa maailmalle sen verran, että mukaan saattaisi tulla kansainvälinen kuitujalostaja, jolla on kasvunäkymät Aasiaan. Rahoituksesta iso osa tulisi ehkä Kiinasta. Täten kuvion voisi kasata ilman kolmea suurta. Sensijaan pari kolme suomalaista suursahuria voisivat olla mukana kylläkin vain pienomistajina.
Sen verran tuossa kaveriporukassa on myös näyttöä, että isoja investointeja on osattu sekä rahoittaa, että kasata.
Yksi mielenkiintoinen näkövinkkeli on, että laitos toisi merkittävän osan puusta idästä rajan takaa. Tietenkin tällä dollari/ruplakurssilla se voisi olla houkuttelevaa, mutta mikä on Venäjän tilanne 20-30 vuoden kuluttua? Soodakattila tulee laskettavaksi noin vuoteen 2040-2050.
Metsänomistajat toivoisivat tietenkin, että kuitupuun hinta nousisi. Voin lohduttaa, että kuidun hinta ei voi paljon muuttua, koska rahoittajat eivät lähde hankkeeseen mukaan, jos sillä on merkittävää vaikutusta puun hintaan.
Verottajalla tuntuu siintävän ajatus, että metsätalouden tukikohta pitäisi lämmittää kaasulla tai sähköllä?
Reservuaari kirjoitti:
verottaja soitti: ”onko tulisijaa, onko vesitöä lähellä…”On se vain mahtava kuivata kamppeet joko kaminan tai kiukaan lämmöllä. Verottajankin pitäisi sisäistää eko-ajattelu: Polta puuta, niin maailma pelastuu ja metsät kasvavat.