Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Onkohan tämä luuloni rasismia? Luulisin, että thaimaalaisista saisi isommalla todennäköisyydellä tulevaisuuden istuttajia verrattuna moneen muuhun kansallisuuteen. Luulo perustuu thaimaalaisten kykyyn hommata marjasaaliita suomalaisissa metsissä. Pelkkä marjasaaliskaan ei tee kenestäkään hyvää istuttajaa, mutta suht pienellä opastuksella ja valvonnalla voisi marjastajien työpanosta hyödyntää laajemmin metsätaloudessa.
Silti toivoisin, että metsätalous työllistäisi suomalaisia nykyistäkin enemmän.
Harrastelija kirjoitti:
”Oikea menettely olisi ollut sulkea heti alue vaikka sotilasvoimien avulla ja tarkastaa joka ikinen tästä tuhannen henkilön laumasta yksitellen. Jatkossa koko porukka aidan sisälle odottamaan maasta karkoitusta.”Muutama vuosi sitten olin kertausharjoituksissa ja kävimme läpi tilannekuvaa, jossa maahan tulee tuhansia pakolaisia. Siviiliviranomaiset olivat sijoittamassa pakolaisia ympäri Suomen erilaisiin pakolaiskeskuksiin.
Meille maastopukuisille opetettiin, että tämä hajasijoittaminen on tyhmyyttä ja riski, vaikka sitä tietyt siviiliviranomaiset haluavatkin. Parempi toiminta oli sulkea rajat ja koota kaikki maahantulevat valvottuihin paikkoihin. Näistä sitten yhdessä sotilas- ja siviilitiedustelun porukka lähtee seulomaan riskiainekset erilleen ja näitä ei ainakan päästetä vaeltelemaan yhteiskuntaan.
Tämä harjoitus oli tosiaan muutama vuosi sitten, mutta varmaan yhteiskunnassa on nyt erilainen toimintaohje käytössä.
Teollisuudessa pohditaan parhaillaan kabotaasiliikenteen laajentamista. AKT laittaa suunnittelee kuulemma laittavansa Suomen polvilleen keväällä tai kesällä ja silloin kuljetusten pitää toimia. Nyt suunnitellaan, että otetaan baltit ja puolalaiset apuun.
Onhan se tietenkin metsä- ja puutalouden etu, että kuljetukset toimivat joka tilanteessa, mutta surullista tietenkin suomalaisten kuljetusyrittäjien ja työntekijöiden vinkkelistä.
Jos kuljetukset eivät toimi, menetettyä kauppaa ei saa takaisin. Jos kuljetukset eivät toimi, kilpailijat vievät ne seuraavat kaupat.
Olisihan se mielenkiintoista nähtävää, miten Suomi menestyisi kansainvälisesti investointimaana:
1) Yli 60 -vuotiaiden metsänomistajien metsät siirrettäisiin pakolla nuoremmille, jotta puukauppa kävisi. (Joidenkin mielestä tarjontaa ei ole vieläkään tarpeeksi.)
2) Yli 20 -vuotiaat sellutehtaat kansallistettaisiin valtion uuden biotalousyhtiön FinNewBion haltuun, jotta hyvinvointi ei karkaisi sijoitusyhtiöille ja veroparatiiseihin maailmalle.
Tulisikohan sanomista?
Ei itsenäisenkään sahan tarvitse ottaa tukkia tarkkaan. Riittää, että kuljettaa silti kaikki puut oman puukentän kautta. Hakekasa lopulta mittaa, että mikä osa menee keittoon ja mikä toiseen käyttöön.
Jos siis on tarkoitus porata jäähän reikä ja sieltä vettä, niin linkourakoitsijoilla on näkynyt näitä ulosottoakseliin kiinnitettäviä pumppuja, joita saa 200-400 euron haarukassa koneliikkeistä (IKH, Kärkkäinen jne). Nämä taitavat olla yleisesti nylonrullapumppuja, joten kannattaa suhtautua muovirullien kulumiseen tyynesti. Pumppujen tuotto on tietenkin vaatimaton palopumppuihin verrattuna, mutta mm. jääsillat onnistuvat pienten jokien yli.
Toisenlaiseen käyttöön on itselläkin traktoripyöritteinen entinen sellutehtaan keskipakopumppu: 22,4 litraa sekunnissa, mutta vaatii aloituksessa syöttöön siemenveden. Mutta nyt aloittaja ei halunnut puljata letkujen kanssa.
En ole lainkaan varma, että kykeneekö oikeus ymmärtämään Pöyryn todistusarvon ja puolueellisuuden.
Meidän poliitikkopäättäjistämme hyvin harva ymmärtää puukaupan vääristymät ja oligopolisen kilpailutilanteen. Jos ja kun tuomari ei ole perehtynyt rivikansanedustajaa yhtään paremmin puukaupan tilanteeseen ja perinteeseen, on se tälle kartellille aivan odotettavissa oleva päätös: Maan tapa ja sillä hyvä.
Ennemminkin tulee mieleen, että tuloksena voi olla äärimmäisiä tapauksia, joista Lauri Vaara varoitteli.
Saattaapi sitten joillakin Kainuun puunmyyjillä jäädä harvennuksilta negatiivinen kantohinta. Olisi mielenkiintoista kuulla hintatasosta siinä vaiheessa kun tämä kauppamuoto alkaa toteutumaan.
Jees h-valta kirjoitti:
”pyökki on aika nopeakasvuinen, haavan sukulainen nimittäin”Arvostan Jesse haavan kasvatustasi todella paljon ja etenkin sitä että haet uusia vaihtoehtoja metsätalouteen. Mutta tuo pyökin ja haavan sukulaisuus on jo niin potaskaa että hirvittää. Ero haavalla ja pyökillä on kuin yöllä ja päivällä.
Haapa, poppeli ja paju ovat sentään sukulaisia. Kasvavat nopeasti ja puuaines on verrattavissa toisiinsa. Saadaan hyvää paneelia, puukenkiä jopa vaneria jne. Helppo työstää, koska puuaines ei ole kovinkaan tiheää eikä mekaanisesti järin kestävää. Käy myös nopeakasvuiseksi massapuuksi. Se taannoinen Matti Kärkkäisen kirjoitus oli kritiikkiä sitä putkinäköisyyttä vastaan, että haavalla olisi iso tulevaisuus suomalaisessa metsätaloudessa lyhytkuityisen kuidin lähteenä. On siinä aika monta epävarmuustekijää matkassa.
Sensijaan pyökki ja tammi ovat jo sukulaisia keskenään. Kuuluvat pyökkikasveihin. Samoin puutavara on haluttua raaka-ainetta mm. mekaanisessa metsäteollisuudessa. Huonekalut, viilut, listat, rakennuspuusepänteollisuus jne. Pyökillä ja tammella on paljon arvokkaita käyttökohteita.
Kuusta on Suomen metsissä vielä pitkään. Alkuperää kannattaa hakea jo Puolasta tai jopa eteläisestä-Saksasta. Kuusi saattaa hyötyä muuttuvasta ilmastosta paljonkin, koska meillä talvista voi tulla entistä lauhempiä. Mennään ilmanston lämpenemisen ohella ehkä askel pari mereisempään suuntaan. Siinä mielessä mm. Tanskan ja Britannian istutusmetsien menestymistä kannattaa seurata mielenkiinnolla.
Metsuri Motokuski kirjoitti:
”Jos purusta saatavat hirret toimivat työn palkkana ja hinta hirsille on esim 100 euroo niin sen alv olisi 24 euroo. Joka tulisi tilittää valtiolle.”Jospa ajatuskulkua jatkaisi, että nyt ladon omistaja vain antaa hirret purkajalle. Ne nyt vain sattuvat olemaan ladon muodossa. Ota (ehkä märät) arvottomat hirret ja vie pois. Olisi vaikea nähdä silloin, että hirret olisivat palkkaa.