Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Kokeilut ovat periaatteessa positiivinen juttu.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että läheskään kaikkia kokeilujen tuloksia ei tuoda julki. Oppikirjoissa ja metsänomistajille suunnatuissa julkaisuissa on usein esillä vain parhata priimakohteita. Yksittäiset metsänomistajat eivät välttämättä kehtaa tunnustaa omia epäonnistuneita kokeilujaan Valitettavasti! Onneksi tänne ML-palstan lukijoiden kuviin on tuotu tätäkin monimuotoisuutta.
Oliko niin, että Vänkärin työnantajallakin raaka-ainevastuuta siirrettiin metsäväeltä enemmän talousihmisille muutama vuosi sitten? Joissakin yhtiöissä koettiin karmaisevia hetkiä, kun näennäis-optimointi söi raaka-aineen pystyvarannot ja toimitukset pääsivät viivästymään, koska raaka-aine saattoi loppua kesken. Kukaan ei uskaltanut tunnustaa, että tilauksia meni toisaalle. Puutehtaan johtaminen on aivan jotain muuta kuin konepajan pyörittäminen.
Pitkät Neulaset kirjoitti: ”Pankit ja sijoittajat haluavat joka tapauksessa kunnon tuoton rahoillensa. Mikäli veroparatiisit ja verosuunnittelu ammutaan alas tulee ongelma sen saamiseksi.”
Lyhyellä tähtäimellä veroparatiisien käyttäjille tulee kyllä ongelmia, jos sijoituksien pitääkin yhtäkkiä kestää päivänvalon. Mutta näin pitää ollakin. Pitkällä tähtäimellä pääomien ja sijoitusten avoimuus tuo kyllä huomattavan paljon hyvää niille yrityksille, jotka haluavat toimia eettisesti ja lakien mukaan sekä kuluttajille.
USA pisti muutama vuosi sitten luun kurkkuun sveitsiläispankeille. Pankit joutuivat maksamaan USA:lle sakkoja mukavia muutamien satojen miljoonien eriä. Mukana olivat suurimmat sveitsiläispankit.
Jos USA haluaisi pysäyttää niin rahanpesun kuin terrorismin, sille olisi huomattavasti edullisempaa hyökätä veroparatiisien pankkeja vastaan kuin ylläpitää sotavoimia mm. lähi-idässä. Tästä amerikkaisten pääomasiivouksesta tulisivat hyötymään iso osa maailmaa.
Panama-papereissa on nyt löydetty yhdestä bulvaanifirmasta melkoinen tietoarkisto. Yksin Panama Cityssä voi olla satamäärin näitä pääomakeinottelijoiden bulvaaneja.
Pikkutukki kirjoitti:
”Aloituksessa mainitaan turvemaa . Mielestäni mänty on ainut vaihtoehto puulajeista..”On myös reheviä ja viljavia turvemaita, joille kuusi sopii parhaiten. Itsellänikin ylivoimaisesti suurin osa turvemaista on männyn maita, mutta on myös kokemuksia rehevästä pohjasta (70 cm turvetta), jossa luontaisesti syntynyt männikkö on todella paksuoksaista ja nopeakasvuista. Naapuri laittoi onneksi samalle alueelle kuusta.
Tynkään karsinnasa puun sisään jää kuoripuinen laho tappi. Siitä ei tykkää sahuri eikä hiomakoneenhoitaja.
Ammatti Raivooja saattaa olla oikeilla jäljillä.
Oliko se niin, että alkuvuonna 1945 venäläiset tulivat Oderille ja pussittivat saksalaiset etelästä pohjoiseen suuntautuvalla koukkauksella?
Eli onko tuo jo sen aikainen mekaaninen vaurio?
Kertokaapa kuka tietää…
Onko totta, että ruotsalaiset onnistuivat neuvottelemaan pajut ja pajupellot maatalouskasveiksi ja saavat kaikelle pajupeltoenergialle EU:n maataloustuet? Ruotsissahan pajuhomma on ollut liikkeellä jo 1970 -luvulla, joten vuosina 1993-1994 EU-neuvotteluissa asiasta oli jo siellä runsaasti kokemuksia.
Suomessa nuo pajupuuhat olivat siihen aikaan kummaa askartelua. Onko meiltä pajun peltotuotanto EU:n tukivinkkelissä edelleen pois laskuista?
Ketjussa haisee pahasti vasemmiston päiväuni:
Tilannetta voisi kuvailla myös näin. Joku on miettimässä investointeja Suomeen. Jotta investorille taattaisiin puoli-ilmainen raaka-aine, olisi raaka-ainetuotanto sosialisoitava tahoille, jotka suostuvat puoli-ilmaisen raaka-aineen tuotantoon.
Tätä omaisuuden haltuunottoa harjoiteltiin jo aikoinaan ja todettiin, että xxxksi meni. Mikähän nyt on muuttunut maailmassa?
Jätkä pätkät kirjoitti:
”Taisi jäädä kapasiteetti liian pieneksi, en muista, miksi se tyrehtyi.”
Massahakelaitosten toiminta tyrehtyi, koska niillä ei ollut kolmen suuren hyväksyntää. Itärajan takana yrityksille myydään vakuutuksia, jotta voi toimia. Suomessa mafia toimii ilman näkyviä aseita, mutta lopputulos on sama. Tästä mafiasta ei kannata varmaan jatkaa tässä ketjussa.
Lankkuteollisuus tulee olemaan vielä todella pitkään paljon arvokkaampaa kansantaloudelle kuin biopolttoaineiden valmistus puusta.
Siinä vaiheessa kun tukiaiset on kupattu EU:sta, polttoainevalmistajat siirtyvät mm. Etelä-Amerikkaan. Polttoaineeksi kelpaa mikä tahansa jätepuu tai euka, mutta lankkuteollisuus tarvitsee lujuudeltaan kestävää raaka-ainetta.
Lankkuteollisuuden puolesta puhuu myös hiilen sitominen. Lankussa hiili sitoutuu pitkäksi aikaa.
Aivan eri asia on taas tuottaa puusta muuta raaka-ainetta (mm. lääke- ja kemianteollisuus sekä muovit ja puuvilla) kuin polttoainetta. Tässä on iso mahdollisuus pohjoisella havumetsävyöhykkeen puuperäisellä kemianteollisuudella.