Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
<p>Kärkkäinen taitaa halusi casen päätyvän joko julkisuuteen tai jopa käräjille. Ainakin hallinto-oikeusjuttua voi pukata. Miksikö halusi?</p><p>Matti Kärkkäinen pystyy näyttämään niin ELY:lle kuin tarvittaessa oikeusistuimelle, että höpötiede on uskontoa, lumetta, kirkasotsaisuutta, sinisilmäisyyttä ja joukkosieluisuutta. Ihan hieno homma, että tähän huuhaa-asiaan joku puuttuu.</p><p> </p>
Sitä vaan ihmettelen, että MTK-metsä(luottamus)johtaja esitteli syksyllä isolle yleisölle saavutuksia EU-politiikassa.
Kaikki oli hienosti, oli tullut isoja torjuntavoittoja yms.
En tiedä kuka uskoi puhetta, mutta jos omakehu ja asiantuntemus on sillä tasolla, että meillä on metsäasioissa on asiat EU:n kanssa ihan kohtuu hyvin, on aihetta vaihtaa joko luottamushenkilöt tai löydettävä joku muu etujärjestö.
Nokian matkapuhelinten loppu alkoi siitä, että oltiin itseemme, tekemisiimme ja tuloksiimme liian tyytyväisiä.
<p>Tolopainen kirjoitti asiaa siinä mielessä, että taimi tarvitsee alussa vain vähän ravinteita.</p><p>Muut kasvutekijät unohtuivat. Havupuu kasvaa aina paremmin, jos sienijuuri voi hyvin ja juuristolla muutenkin hyvät olot. Ravinteita tulee taimipaakussa ja taimitarhoilla saatetaan lyödä paakkuun osa pitkävaikutteisena.</p><p>Mutta aina unohtuu, ettei Argrow ole lannoite. Se on lähinnä kasvuhormoni. Ymmärrettävästi tuotteen kaupallistajat eivät käytä doping-termiä, mutta sitä se on ennemmin kuin lannoite.</p><p>Uskon jonkin verran Argrow-tyyppisten aineiden käyttöön. Ihme, ettei meillä ole juurikaan vielä tuloksia asiasta.</p>
Jonkun mielestä JD -kärkiohjaus on höpöä, kun kouran on aiemminkin osannut tähdätä kohti kourakasaa.
Jonkun mielestä JD TimberManager on höpöä, koska se osaa piirtää ajourat ja osaa paljon muutakin.
Urakoitsija, jonka kuskit oppivat näihin järjestelmiin ostaa sitten tulevaisuudessa lisää koneita.
Kaikki maksaa ja joku osa kantohinnasta tai puunkorjuun kustannuksista päätyy JD-tiimeille Tampereelle ja Joensuuhun.
Leveydet näkyvät henkilöasiakkaiden palvelussa ainakin omien kiinteistöjen kohdalla. Jostain syystä sitä ei näytetä muille kiinteistöille. Syynä ehkä se, että samalla siellä voisivat näkyä myös muut rasitteet.
Rajapisteiden ja rajapyykkien karkeaa tietoa voi tutkia kirjautumalla MML-asionitipalveluun henkilöasiakkaana. Karttapalvelu näyttää pyykkien tai rajapisteiden tiedot.
Ottamalla yhteyttä omaan metsäammattilaiseen (esim. mhy tai metsäyhtiö, metsäpalveluyhtiö) löytyy joissain tapauksissa tarkemmin tietoja rajapisteiden ja rajapyykkien etäisyyksistä ja koordinaateista. Esim. pyykkiluettelon tulostaminen onnistuu. Muistaakseni henkilöasiakkaille välttämättä ei näy selvästi, jos rajapisteen ja pyykin etäisyys on muutaman metrin. Vain rajapiste näkyy. Sitten taas kun etäisyyttä alkaa olla metritolkulla tai muutama kymmen metri, kumpikin näkyvät. Katsoin esimerkin 2020-luvun pyykityksestä ja siellä näkyivät selvästi rajapiste ja rajapyykki.
Kirjautumalla MML-asiointiin näkyvät myös ainakin omien kiinteistöjen tieoikeudet.
Kirjautumalla voi katsoa myös muiden nkuin omien kiinteistöjensä tietoja (esim rajapyykit), mutta taas taisi olla, ettei henkilöasiakkaalle näy muiden kiinteistöjen tieoikeustietoja (rasitetietoja).
Skellefteåssa on hotelli, kirjasto, kulttuurikeskus, konserttiseleja yms yhdessä isossa puukompleksissa. Puun käytössä ovat aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa.
Asenteet ovat pahoja jarruja.
Ennenkuin baijerilainen hoksaa tehdä tästä maailmanlaajuista bisnestä pitäisi jonkin porukan käydä lujuuslaskuopissa siellä.
Lumikuorma ei ole mikään ongelma. Asenteet ovat.
<p>Normaali sahaaminen ei sovi jokapaikkaan.</p><p>Liima tehdään kohta ligniinistä.</p><p>Harvennuspuu tarvitsee uudenlaista ajattelua. Suomessa oli aikoinaan Lock-Wood, joka voisi toimia nykyään vaikka uudenlaisen CLT:n lisänä.</p><p>Maailmalla ne mielenkiintoiset kohteet ovat pyöreästä harvennuspuusta tehdyt rakenteet. Menetelmällä voidaan rakentaa vaikkapa jänneväliltään suuria halleja.</p>
<p><p>Perinteinen sahatavara on hyvä lähtökohta hiiltävarastoivaan rakentamiseen. Jos edes Etelä-Euroopassa puuta käytettäisiin rakentamiseen esim. kolmasosa / asukas mitä täällä Pohjolassa, niin johan alkaisi hiiltä varastoitumaan.</p><p> </p><p>Metsien nielunopeuden ja hiilen varastoinnin vinkkelistä avainasia olisi kuitenkin harvennuspuu. Jos isompi osa harvennuspuusta osattaisiin sitoa vaikka rakennuksiin, saisi metsäpää taas pohtia, kuinka lisätä vikkelimmin metsien kasvua.</p><p>Pikkutukin käyttö sahauksessa on vasta alkua. Maailmalla on fiksuja kokeiluja, joissa rakennuksiin on upotettu monenlaista harvennuskokoluokan tavaraa.</p></p><p> </p><p>Miksi tämä lisää kappaleen alkuun ja loppuun hakasulut ja p-kirjaimen??</p>