Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän tuo kaikki kerro Suomen epävarmuudesta ja houkuttelevuudesta. Jos markkinoilla näkymät ovat hyvät kanntaa investoida. Jos investointiympäristössä näkymät ovat epävarmoja, jaetaan tulos osinkoina ja investoinnin paikkaa ja kohdetta voi sitten rauhassa katsastaa.
Ensin käydään vaalit, sitten veivataan hallitusta, sitten julkistetaan palasia pikkuhioljaa ohjelmasta. Jos investoijioen mielestä politiikan suunta on suotuisa, menee sitten helposti vuosi, pari tai kolme ennenkuin investointipäätöksiä alkaa tulla.
Polttajissa on valitettavan paljon niitä, jotka eivät ymmärrä palamisen reaktiota. Jopa niillekin käy virheitä, jotka sytyttävät pesänsä maitopurkeilla yms ja änkeävät pesän kerralla niitä täyteen. Jos savussa on väriä, on palamisessa jotain pielessä Vesihöyry on eri asia.
Kaupunki-ilman toinen paha peikko on katupöly. Onnetonta niitä kaupunkeja, jotka vain harjaavat hiekan pois. Pelkkä hiekanpoisto on erittäin pieni osa katupölyntorjuntaa. Pöly jää jäljelle ja nousee aina uudelleen ilmaan liikenteen ja tuulen yhteisvaikutuksesta. Katupölyssä on mukana paljon muutakin kuin kiinteistöjen lämmityksen hiukkaspäästöt.
Kavoshankkeissa omistajuuspakkaa sekoitytaa myös rahoittajien ahneus. Rahoittaja antaa hankkeelle niin niukasti pelivaraa, että omistajuus menee uusiksi matkan varrella. Alkuperäisissä liianoptimistisissa budjeteissa kun ei kuitenkaan pysytä. Talvivaara saattaa olla yksi esimerkki.
Onko muuten tutkittu jälkikäteen syitä 1930-luvun runsaille pienriistakannoille? Suotuisat säät 1930-luvulla. Oliko luotiaseella tehty töitä jo aiemmin ja saalistettu petoja (hirvet parempiin suihin myös)?
Ainakin omien isovanhempien muistelussa 1930-luvulla hirvi oli erittäin harvinainen ja sen metsästykseen tuli vakavaraista porukkaa muualta, joille sitten korvausta vastaan annettiin majoitus ja ruokailu.
Sipilän hommassa oli paljon enemmän haastetta kuin golf-kierroksessa Välimeren maissa. Haasteet kehittävät ja tylsässä seurassa golfkentällä ihminen voi taantua.
En tarkoita, että itse peli olisi tylsää vaan se että jos ympärillä on vain elämässään jäähdyttelijöitä, aurinko on kuuma ja juomat kylmiä. Muutama kierros voisi mennä, mutta kyllä ne oikeat tekemisen haasteet ovat isoissa politiikan asioissa, busineksessa ja joko haastavan tieteen tai taiteen tekemisessä.
Metsänomistajissa on paljon porukkaa, jotka eivät ymmärrä suotyyppien eroja ja sitä kautta puuntuotoskykyä. Tietenkin on hyvin paljon sitä porukkaa, jotka tajuavat tien ja hakkuiden yhteyden, mutta eivät ymmärrä tieyhteyden merkitystä hoitotoimien kannalta.
Onneksi Siikaisissa kuulostaa olevan hyvä kasvupotentiaali.
Osuuskuntamalli voi olla aivan hyvin tulevaisuuden malli. Luulin, että S-ryhmä, OP-ryhmä ja LähiTapiola olisivat lähteneet jo vuosi pari sitten vahvemmin tuolle tielle.
Omistajina näissä parjatiussa sote-alan yhtiöissä on sekä lääkäreitä että pääomasijoittajia sekä rahastoja. Se että omistajuus on lähellä tai vaikka omassa osuuskunnassa ei välttämättä ole paha.
Oma lukunsa on kyllä lääkäripula. Lääkäriliitto on yksi tehokkaimpia oman alansa AY-vaikuttajia. Suomessa ei kouluteta tarpeeksi semmoisia lääkäreitä, joiden tärkein tehtävä olisi puolustaa hyvää elämää. Isolle osalle lääkärikunnasta elämän puolustaminen tulee vasta muiden tarpeiden jälkeen. Lääkäreitä on kaikkiaan monin paikoin liian vähän.
Lääkäripulaa ei helpota sekään, että muualta tulleelle ja ilmiselvästi vajaan pohjoismaisen lääkäriammattitaidon omaavalle vierastyölääkärille joudutaan maksamaan oikean lääkärin palkka.
Meni vähän ketjun aiheen vierestä, mutta käsitän, että tänään 8.3.2019 tämäkin kuuluu aiheeseen.
Monimuotoisuus: Ennen ne vesistörannat olivat laitumena ja suoniityt niitettiin. Monimuotoisuutta on ainakin osin se, että nyt ne alueet ovat pusikoituneet.
Mutta lisäksi kun kahdella kylällä on enää kolme toimivaa karjatilaa, ovat myös karjan laidunalueet muuttuneet monimuotoisuusalueiksi. Etenkin lihakarja näkyy laiduntavan osin hakatyyppisellä alueella, jossa on muutamia puita. Nyt siis nuo vähäiset laidunalueet ovat jo monimuotoisuuden perusta.
Älkää hyvät ihmiset lopettako kotimaisen lihan syöntiä tai maidon juontia. Jos karjatalous loppuu, häviävät karjahyönteiset ja iso osa linnuista. Jäljelle jäävät vain sääsket, paarmat mäkärät ja tietenkin hirvikärpäset. Karjatalous ja perheviljelmien maatalous pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta.
Ketju oli demareiden ja toimialakin mainittuna. Liin viesti keväältä on kuitenkin yhä niin ajankohtainen. Oliko se näin?
Vasemmistoliitto vaatii Talvivaaraan välitöntä alasajoa. Työllistämistoimena ja kompensaationa Kainuuseen tulisi avata valtion omistama yhtiö, joka keskittyisi sähköautoissa tarvittavien akkukemikaalien talteenottoon ja jalostamiseen.
Odotetaans vähän aikaa ja tutkijat saavat päätelmän, että soiden ennallistaminen oli yksi kauheimmista virheistä mitä on tehty. Ennallistettu suo saattaa päästää taivaalle isot määrät metaania ja se sentään on 20-30 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Soilla on eroja enkä sano, että kaikki ennallistukset ovat tuhoontuomittuja, mutta ennallistamishuuman kanssa pitää olla hyvin varovainen.
Ilmaston kannalta saattaisi olla parempi, että ennallistamisrahat käytettäisiin puuston kasvun lisäämiseen.
Ennallistaminen on nyt laumailmiö ja iso osa suomalaiskuluttajista on lauma-ajattelun vietävissä.