Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Tapsan tehtävänä on ulostulo. Tapio pitää painostaa kaapista ulos. Selitykset yleensä vain pahentavat tilannetta, mutta nyt voisi antaa viikonlopun yli aikaa miettiä sanottavaa.
Metsäväki voisi miettiä jo toimia, jos tuo ulostulo ei tunnu onnistuvan. Tapio on ollut tarkka maineestaan. Saapas nähdä mitä Tapio Palvelut Oy ja Metsälehti (kustannusosakeyhtiöineen) tuumaavat asiasta.
En ole lukenut uutta yksityistielakia kokonaan läpi, mutta muutamia pointteja olen ollut kuulemassa siitä.
Lainlaatijalla taisi unohtua juuri tämä rekisterinpito yksityisteistä. MML on juuri se oikea taho pitämään yksityistien osakkaista luotteloa, yksiköintiä ja rekisteriä. Luettelo ei ole betonoitu, sillä osakkaisiin ja yksikönteihin tulee muutoksia aivan kuten kiinteistöihin.
MML haluaa todennäköisesti rahaa tiekunnilta luetteloista ja muutoksista. Mutta eihän MML ole rahaa vailla kiinteistönomistajiltakaan varsinaisesta rekisterinpidosta, Miksi tiekuntien pitäisi joutua maksajiksi?
Se on totta, että yrittäjä voidaan tappaa helposti viranomaisbyrokratiaan ja oikeusasteisiin.
Antaako vesilaki mahdollisuuden pilata naapurin maaomaisuutta ja elinkeinoa? En ole lakiekspertti, mutta eikös vesilaki nimenomaan suojaa kiusanteolta?
Huoltoreissuista: Tarinahan kertoo, että Einari Vieremältä joutui aikoinaan käyttämään autonsa merkkihuollot Tukholmassa. Siihen aikaan Bentley ei ollut kovin yleinen Suomessa.
Kokeileppa Helsingin herra ensin ajaa pehmopaperikoneella lyhytkuituisesta massasta laadukasta pehmopaperia. On tietty jotenkin mahdollista, muttei ihan helppoa.
Kun olet saanut pehmopaperia aikaiseksi, kokeileppa pyyhkäistä istunnon jälkeen. Huomaat kohta mikä meillä on käsissä, kun vihreät neuvovat metsänkasvatuksessa tai puunjalostuksessa.
Lupon tai naavan määrä on sensijaan lisääntynyt huomattavasti esim. viimeisen 15 vuoden aikana. Suhteellisen nuorissakin metsissä näkee tuppoja.
Tilanne näyttää metsäkeskusteluissa aina niin tai näin. Usein asia halutaan nähdä väärinpäin.
Mutta kun metsävaroja osataan onneksi arvioida ja mitata, niin suurimmat kestävät hakkuumahdollisuudet ovat pohjoisessa. Maakunnittain suurimmat kestävät VUOSITTAISET hakkuumahdollisuudet 2015-2024, runkopuu ja kaikki puulajit (yksikkö miljoonaa m3):
Pohjois-Pohjanmaa 8,69
Pohjois-Savo 7,70
Keski-Suomi 7,61
Etelä-Savo 7,50
Pohjois-Karjala 7,47
Lappi 7,24
Pirkanmaa 5,67
Kainuu 5,14
Etelä-Pohjanmaa 4,27
jne
Aika paljon on siis hakattavissa KESTÄVÄSTI lisää niin pohjoisessa kuin Savo-Karjalassa.
TV1 Ykkösaamussa toimittaja Kirsi Heikel aloitti Rinteen haastattelun juuri ajankohtaisesta asiasta. Kiitos Kirsi Heikel! Rinteeltä tuli ihan odotettuja kommentteja Kemin investointisuunnitelmaan liittyen:
– On valmis panostamaan Kemin liikenneinfraan aivan samoin kuin Äänekoskella on tehty.
– Uskoo, että Kemin tarvitsemat puut saadaan metsästä eli hakkuiden ja ilmastonmuutoksen mahdollisesti tarvitsemat toimet ovat yhteensovitettavissa.
Tässä vaiheessa hallitusneuvotteluja olisi vaikea uskoa, että tulisi poikkipiuolisia sanoja ja tekoja – miltään puolueelta. Nämä periaatteet vain pitää lyödä lukkoon hallitusohjelmassa eikä tarvitsisi sitten myöhemmin kääntää takkia.
Periaatteessa joo sekä Tolopalle että Jätkälle. Nykyään voisi ajatella, että mitäpä ne tehdashankkeet kuuluvat hallitukselle mutta kun…
Olen käsittänyt, että tämä julkistuksen aikataulu Kemin osalta oli lyöty jo ainakin monta kuukautta sitten. Sopivasti vaalien jälkeen kuitenkin hallitusneuvottelujen aikana.
Nyt tässä annettiin myös Rinteelle asia lautasella. Joko syöt kiltisti metsäteollisuuden tarjoaman lounaan ja saat (ansiottoman) sulan hattuusi. Mutta jos jätät lounaan syömättä ja tuherrat vihervimmaisen ja sellukielteisen hallituksen, on Rinteeltä helppo vetää matto jalkojen alta. Ainakin varsinaista rakentamispäätöstä voidaan vielä sitten viivyttää.
Kemiin olisi siis hahmotteilla selkeästi Äänekoskea isompi laitos. Tämä julkistus kyllä betonoi selluliiketoiminnan selkeästi kolmelle suurelle.