Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Kuulostaa siltä, että Keski-Suomessa isojen metsälöiden alueella on taimikonhoidot tehty niin hyvin, ettei hirvijahtiin kannata ryhtyä vuosikausiin.
Puunjalostuksessa on hyvin tavallista, että ulkomaalaisomisteinen yhtiö pienentää tai lopettaa tuloksentekoa Suomessa.
Tulosta ei vain haluta näyttää Suomeen ja on myös veronmaksun kannalta edullisempia maita, joihin tulos voidaan ohjata. Tässä tapauksessa ulkomainen konserniyhtiö voi veloittaa palveluista (kokoukset, hallinto, konsultointi yms).
Lisäksi lankun ja laudan siirtohinta saattaa olla semmoinen, ettei tulosta synny Suomeen. Jatkojalostusta tapahtuu muualla ja siirtohinnoilla voidaan pelata, jolloin verotettava tulos siirtyy myös.
Tierasitteen leveys:
Lähtökohtaisesti leveys määrätään tietoimituksessa.
Tieosakkaat ovat kuitenkin voineet sopia MML-rekisteriin merkityn rasitteen lisäksi muuta. Esimerkiksi Kemera – Metka -hankkeissa on mahdollista, että osakastilat / omistajat allekirjoittaessaan hankkeen rahoitushakemuksen / hankesopimuksen sopivat mm. tien käyttöoikeuksista ja mm. tien leveydestä (esim. kasvatetaan tien leveyttä).
Jos myöhemmin tulee uusi tietoimitus, niin onpahan sopimuksesta ohjenuoraa myös maanmittarille, vaikkei osakkaiden aiempi sopimus välttämättä sellaisenaan siirry uudeksi rasitteeksi.
Joskus on tullut kaivettua näitä vanhoja Kemera-tiesopumksia nähtäville, kun jollakin tilalla on omistaja vaihtunut ja uusi omistaja ei halua päästää ketään ajamaan maidensa läpi kulkevaa tietä. MML-rekisterissä näitä ei kaikkia ole.
En panisi pahakseni lainkaan, että myös esim. kalisuola ja niukkaliukoinen fosfori (esim jotkut apatiittivalmisteet) tulisivat mukaan Metka-kelpoiseksi.
Kilpailu tehostaa aina kenttää.
Voimalaitostuhkassa oli v. 2012 Luken julkaisussa kaliumia (K) 0,4-0,8%.
Kalisuolassa on kaliumia 50%, K50. Levitysmäärä taisi olla JeanS:llä kalisuolan osalla 180 kg/ha.
Mihin hintaan kaliumia pitäisi saada, että löisi leiville?
<p>Case on aika selvä.</p><p>Se mitä tapahtui ei ollut oikein. Sillä ei ole kuitenkaan enää väliä, koska Normandy ehdotti vahinkorvauksena, että naapuri toisi rullan verkkoaitaa.</p><p>Naapuri toi rullan ja vahingonkorvaus oli soviteltu. Oli sopimusehdotus ja tuomalla rullan naapuri oli hyväksynyt ehdotuksen.</p><p>Jos Normandylla olisi ollut lisävaateita, olisi ne pitänyt esittää samalla. Lypsämällä lisää ja lisää, kun aikaa jo kului, ei ole korrektia sopimista.</p>
<p>Rako onnistuu turvepellolla, jos muokkaus on tarpeeksi raju.</p><p>Suopellolla on 0,7-1,0 m turvetta ja kun syvät valtaojat perkattiin, tuli penkkojen kivennäismaahan luontaisesti rauduskoivua. Hieskoivua tuli vähemmän, koska sulfaattimaata tuli pintaan ja siinä ei kasvanut alkuun edes heinä.</p><p>Raudus lähtee kasvamaan sulfaattisavessa tai vaikka kalliomurskekasassa. Mitä rajumpi muokkaus, sen varmemmin raudus kasvaa.</p><p> </p><p> </p>
Vaikeuttavat siinä mielessä, että havu-mäntyajolla keittyy liikaa.
Mutta prosessina keitto on helppoa. Hartsit keittyvät vikkelästi ja osaltaan liuottavat hemiselluloosan ja ligniinin liukenemista.
Toteutuneesta leimikosta:
Kontorta meni MÄK-pinoon.
Lehtikuusi meni metsänomistajan omaan käyttöön, koska ei voitu ottaa sellutehtaalle.
—
Kontortan puuaine on jokseenkin samanlaista kuin männyn. Sellutehtaan mäntylinjalla lehtikuusta on joskus kokeiltu – eri puolilla Suomea. Jos keittoreseptinä on mänty, lehtikuusesta liukenee huomattava osa mustalipeään. Siksi ihan ymmärrettävä, etteivät kuiduttajat halua lehtikuusta. Oma keittoajo olisi alkaen 3000 m3 puuta.
Mihin hintaan Jean S sai silloin irto-apatiitin ja kalisuolan? Oliko rahti mukana hinnoissa? Entäs alv?
Onko mitään veikkauksia, että paljonko hinta olisi nyt?
Aktiivinen siilinjärveläisten lantojen asiakas saattaa saada huomattavsti parempaan hintaan kuin satunnainen.